Yhtiön hallitukselle raportoitavat riskit

Yksi yhtiön suurimmista riskeistä ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä vakava häiriö, joka johtaa sähkönsaannin menettämiseen alueellisesti tai koko Suomessa. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat johtua teknisestä viasta, poikkeuksellisesta sääilmiöstä, työvirheestä, onnettomuudesta tai ilkivallasta. Suurhäiriön seurauksena yhteiskunnan toiminta lamaantuu ja elinkeinoelämälle aiheutuu suurta haittaa. Fingridille pitkittynyt suurhäiriö voi aiheuttaa tulonmenetyksinä tai suorina kustannuksina useiden miljoonien eurojen tappiot. Kansantaloudellinen haitta voi puolestaan olla jopa useita miljardeja euroja.

Vakaviin häiriöihin varaudutaan kantaverkkoinvestoinneilla ja varavoimalaitoksilla sekä pitämällä tietojärjestelmät ajan tasalla. Kantaverkossa varaudutaan joka tilanteessa kestämään n-1-suunnitteluperiaatteen mukaisesti mikä tahansa yksittäinen vika ilman merkittäviä alueellisia vaikutuksia sähkönsiirtoon. Vaihtoehtoisia jännitteenpalautusmenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Sähköjärjestelmän reaaliaikainen hallinta, yhtiön työntekijöiden selkeät vastuut häiriötilanteessa ja henkilöstön osaaminen sekä varahenkilöjärjestelyt ovat tärkeä osa häiriönhallintaa. Säännöllisillä suurhäiriöharjoituksilla varaudutaan nopeaan häiriöselvitykseen – viimeisimpinä Kuopion, Lappeenrannan, Turun, Oulun ja Seinäjoen kaupungeissa ja ympäröivissä maakunnissa toistetut Jäätyvä-harjoitukset, joihin on osallistunut yli tuhat henkilöä. Fingrid on osallistunut harjoituksiin sekä operatiivisesti että keskeisesti myös niiden suunnitteluun ja johtamiseen. Fingrid rajaa kaikissa häiriötapauksissa taloudellista korvausvastuuta sopimuksellisesti ja vakuutuksin.

Kantaverkkotoiminta on Energiaviraston valvomaa säänneltyä liiketoimintaa. Sääntely voi kehittyä epäsuotuisasti muun muassa EU:n verkkosääntöjen muutosten, taloudellisen tai muun sääntelyn oleellisen tiukkenemisen, tavoitteiden saavuttamisen estävän viranomaispäätöksen tai yhtiön itse aiheuttaman vakavan laiminlyönnin vuoksi. Taloudellinen sääntely vaikuttaa suoraan omistaja-arvoon, varainhankintaan ja luottoluokitukseen. Ympäristöön, yhtiön toimintaan tai teknologiaan liittyvä negatiivinen sääntely voi vaikeuttaa yhtiön operatiivista toimintaa tai estää investoinnit. Esimerkiksi sähkö- ja magneettikenttävaatimuksien merkittävä kiristyminen voisi aiheuttaa huomattavia kustannuksia siirtoverkon rakentamisessa ja ylläpidossa.

Yhtiötä koskevan sääntelyn kehitystä seurataan aktiivisesti ja yhteistyö sidosryhmien kanssa on kattavaa. Viranomaisselvityksiin ja työryhmiin osallistutaan ennakoivasti edistämällä samalla sidosryhmien ja päättäjien ymmärrystä kantaverkkotoiminnasta. Aktiivisella ja avoimella sidosryhmäyhteistyöllä ja -viestinnällä yhtiö voi vaikuttaa sääntelyn positiiviseen kehitykseen.

Yhtiön monopoliasema pääomaintensiivisessä kantaverkkotoiminnassa voi luoda edellytyksiä olosuhteille, joissa toiminnan vastuullinen ja eettinen taso alkaa rapautua. Tämä voi ilmetä piittaamattomuutena vastuullisuusvaatimuksista, ylimielisenä asenteena ja muuna epäammattimaisena toimintana esimerkiksi hankinnoissa, ja ulottua näin myös yhtiön ulkopuoliseen toimintaan.

Vastuullisuus on yksi yhtiön arvoista ja vastuullisen toiminnan kehittäminen ja yritysvastuun (ESG) hallinta on yhdistetty osaksi yhtiön strategiaa ja sen operatiivista toimeenpanoa riskienhallinta mukaan lukien. Tästä lähtökohdasta sidosryhmille myös raportoidaan yhtiön vastuullisuustavoitteista ja -tuloksista vuosien aikana vakiintuneen käytännön mukaisesti (GRI). Vastuullisuutta edistetään muun muassa siten, että

• jokainen fingridiläinen sitoutuu noudattamaan työssään yhtiön hallituksen hyväksymiä ja vuosittain tarkastamia toimintaperiaatteita (Code of Conduct), joiden perustana ovat Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloite sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet
• yhtiönä Fingrid on sitoutunut Global Compact -aloitteen ihmisoikeuksiin, työelämään, ympäristönsuojeluun ja korruptionvastaisuuteen liittyviin periaatteisiin
• toimintaperiaatteiden toteutumista varmistetaan esimiestyössä ja koko työyhteisön voimin, mitä tuetaan toimintaperiaatteiden verkkoperehdytyksellä
• toimintaperiaatteiden vastaista toimintaa epäiltäessä käytössä on luottamuksellinen ja riippumaton ilmoituskanava ja
• hankinnoissa sopimuskumppaneilta edellytetään sitoutumista Fingridin yritysvastuuvaatimuksiin, joiden toteutumista valvotaan riskiperusteisesti.

Toimintaperiaatteiden kanssa yhtäpitävästi henkilöstöltä edellytetään erikseen ohjeistettujen näkökohtien ottamista huomioon sitoumusten ja muun asiavalmistelun puolueettomuuden ja esteettömyyden varmistamiseksi niin välittömästi valmisteluun osallistuvien henkilöiden kuin näiden lähipiirin osalta.

Edustamisessa, tarjoilussa ja liikelahjoja vastaanotettaessa tai niitä annettaessa käytetään kohtuullisuusharkintaa ja otetaan huomioon yhtiön etu. Yhtiössä ei oteta vastaan eikä anneta lahjoja tai huomionosoituksia, jotka saattavat johtaa riippuvuussuhteeseen tai odotukseen vastapalveluksesta. Kohtuullinen tarjoilu kuuluu normaaliin vieraanvaraisuuteen. Sidosryhmien edustajille annettujen tai heiltä vastaanotettujen liikelahjojen on oltava arvoltaan tavanomaisia.

Koko organisaatiolle suunnatuissa, useamman vuoden kestävissä valmennusohjelmissa terveen yrityskulttuurin vaaliminen ja toimintaperiaatteiden mukainen vastuullinen toiminta kaikessa tekemisessä ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Henkilöstön ja sidosryhmien yhtiötä kohtaan tuntemaa luottamusta mitataan vuosittain.

Yritysvastuuvaatimusten mukaista toimintaa ja tavoitteita on kuvattu laajemmin vuosikertomuksen kohdassa Vastuullisuus sekä kootusti hallituksen toimintakertomuksessa.

Vakavat tapaturmat liittyvät kantaverkon sähköturvallisuuteen erityisesti rakennus- ja kunnossapitotöiden yhteydessä. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi työvirhe tai vahinko jännitteisten osien lähellä, rakennustyössä tapahtuva virhe, jännitteisten rakenteiden vaurioituminen tai ilkivalta ja piittaamaton toiminta. Tapaturma voi aiheuttaa loukkaantumisia tai johtaa pahimmillaan kuolemantapauksiin. Työtapaturmasta voi seurata alueellisia sähkönsiirron tai töiden keskeytyksiä.

Kantaverkon turvallisuutta parannetaan järjestelmällisesti edistämällä työturvallisia toimintatapoja sekä kehittämällä teknisiä ratkaisuja, työtapoja, osaamista ja viestintää sekä lisäämällä mahdollisten riskien tiedostamista. Meneillään on monivuotinen työturvallisuuden kehittämishanke, jossa tavoitteena on päästä tapaturmista kokonaan eroon vuoteen 2025 mennessä . Hanke sisältää useita osakokonaisuuksia, kuten tuvallisuusjohtamisjärjestelmän uudistamisen, käyttöönotetun työturvallisuuden mobiiliraportoinnin edelleen kehittämisen, turvallista toimintaa koskevien sopimusehtojen selkeyttämisen ja poikkeamien sanktioinnin. Onnettomuuksien taloudellisia vaikutuksia rajataan tarvittavin vahinko- ja vastuuvakuutuksin. 

Fingridin omaisuuteen voi kohdistua merkittäviä vahinkoja, kuten laitteistojen tai voimajohtojen vikaantumista korjauskelvottomiksi. Kantaverkon, varavoimalaitoksen tai merikaapelin pysyvä tekninen vikaantuminen voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia vahinkoja. Vahinkoja voivat lisäksi aiheuttaa poikkeukselliset luonnonilmiöt tai ilkivalta. Omaisuusvahingot voivat aiheuttaa suoraan tai välillisesti sähkönsiirtohäiriötä, kunnonhallinnan vaikeutumista tai estymistä. Sähkömarkkinoiden toiminta voi häiriintyä merkittävästi.

Omaisuusvahinkoriskiä hallitaan kantaverkon turvallisuuden suunnittelulla, maantieteellisellä hajauttamisella, ennakoivalla kunnonhallinnalla, projektien ja kunnonhallinnan yksityiskohtaisen määrittelyn ja laadunvalvonnan kautta sekä koeteltua teknologiaa ja osaavia palvelutoimittajia käyttämällä. Riskiä hallitaan lisäksi hankkimalla asianmukaiset vakuutukset keskeisille verkkokomponenteille eli voimajohdoille, muuntajille, merikaapeleille ja varavoimaloille.

Verkkoturvallisuus ja hyökkäykset yhtiön tietojärjestelmiä kohtaan ovat tietoturvariskeistä vaikeimmin hallittavia. Hyökkäyksellä voidaan tavoitella palvelunestoa, haittaohjelmien käyttöä, tietojen varastamista tai tuhoamista ja pahimmillaan tietojärjestelmien tai niiden laitteistojen käyttökelvottomaksi lamauttamista tai väärinkäyttöä. Seurauksena voi olla Fingridin liiketoiminnan osittainen tai kokonaisvaltainen pysähtyminen. Kriittisen tietojärjestelmän toimimattomuus voi johtaa sähköjärjestelmän hallinnassa tarvittavan tietoliikenteen tai valvontajärjestelmien pitkäaikaiseen menettämiseen ja tätä kautta kantaverkon tai sähkömarkkinoiden toiminnan häiriöön, häiriön hallinnan vaikeutumiseen tai estymiseen kokonaan.

Riskiä hallitaan ylläpitämällä yhtiössä riittävää ja vahvaa tietoteknistä osaamista. Tietotekninen ympäristö on varmennettu laitteistojen, järjestelmien, laitetilojen ja tietoliikennereittien osalta. Kriittisille järjestelmille on olemassa erilliset jatkuvuussuunnitelmat, ohjeet ja varmennusmenettelyt toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi poikkeustilanteissa. Verkkoturvallisuusuhkien vaikutusta yhtiön toimintaan seurataan säännöllisesti. Varautumista ja teknisten ratkaisujen kehittämistä arvioidaan yhteistyössä tietoturva-alan viranomaisten, oppilaitosten, palvelutoimittajien, pohjoismaisten kantaverkkotoimijoiden ja yhä useammin myös eurooppalaisen kantaverkkojärjestö ENTSO-E kanssa. Verkkohyökkäysuhkatilanteiden hallintaa harjoitellaan ja tarkastetaan säännöllisesti, mukaan lukien Red Teaming -hyökkäysten toteuttamisen avulla. Yhtiössä on käytössä koko henkilökunnan valppautta jatkuvasti mittaava sähköpostihyökkäysten simulointi.

Syynä teknisesti huonosti soveltuvaksi, tarpeettomaksi tai ajoitukseltaan vääräksi osoittautuvaan investointiin voivat olla esimerkiksi ennakoimattomat muutokset energiapoliittisissa tavoitteissa, yhteiskunnallisessa hyväksyttävyydessä, yleisessä taloustilanteessa sekä sähkön kulutus- ja tuotantorakenteissa. Syynä voi olla myös lupaprosessin lykkääntyminen, resurssipula tai pitkäaikainen lakko. Ajoituksen epäonnistuminen voi lisätä merkittävästi sekä verkkoprojekteista että siirtojenhallinnasta yhtiölle koituvia kustannuksia. Investointiohjelman viiveillä on myös haitallista vaikutusta käyttövarmuuden hallinnan ja ilmastotavoitteiden osalta.

Investointiriskiä hallitaan pitkäjänteisellä hankeohjelmalla, jossa yksittäisillä hankekokonaisuuksilla tavoitellaan kokonaisvaltaisesti siirtokapasiteetti-, sähkömarkkina-, teknologia-, kunnossapito- ja käyttötoiminnan hyötyjä, mikä vähentää yksittäisen riskitekijän vaikutusta. Investointiohjelman ja yhtiön taloussuunnittelun pohjana käytetään kotimaan noin kahden vuosikymmenen aikajänteellä ylläpidettävää verkkovisiota. Ohjelma on lisäksi rakennettu siten, että hankkeiden toteutettavuuteen ratkaisevasti vaikuttavat lupa-asiat, kuten ympäristövaikutusten arvioinnit, suoritetaan etupainotteisesti ennen varsinaista investointipäätöstä. Verkkosuunnittelussa hyödynnetään suunnitteluyhteistyötä asiakkaiden ja naapurimaiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa ja pyritään luomaan mahdollisimman kestävä ennakkoarvio tulevista siirtotarpeista ja niihin liittyvistä epävarmuuksista. Kantaverkkoinvestointien edistäminen EU-tasolla ja vaikuttaminen Itämeren alueen verkkosuunnitteluun vaikuttaa myös kansallisiin investointipäätöksiin. Yksittäisten investointien riskit käsitellään investointipäätösten yhteydessä.

Fingridin liiketoiminnan suunnittelu- tai palveluvirheestä tai tekniikan toimimattomuudesta voi aiheutua merkittävää liiketoimintahaittaa asiakkaille, mikä johtaa pahimmassa tapauksessa Fingridin asettamiseen korvausvastuuseen.

Riskiä hallitaan laadukkaalla ja luotettavalla asiakaspalvelulla sekä toimivalla sopimusjärjestelmällä ja vakuutuksilla. Asiakastoimintamallin kehittäminen ja tulosten mittaaminen, tiivis vuorovaikutteinen yhteistyö asiakkaiden kanssa sekä yhtiön julkiset toimintaperiaatteet ovat keinoja varmistaa yhteistyön onnistuminen.

Fingridin ja yhteiskunnan kannalta sähkömarkkinoiden toimimattomuus on merkittävä riski, joka voi realisoitua muun muassa markkinahintojen laskentahäiriön tai pitkäaikaisen sähkön siirtokapasiteetin riittämättömyyden seurauksena. Syynä riskin toteutumiseen voi olla myös energiapolitiikan alueellinen epäyhtenäisyys ja markkinoiden toimintaa vääristävät tuet. Markkinoiden toimimattomuus heijastuu Fingridin toimintaan suoraan siten, että kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen vaikeutuu. Suoria kustannuksia voi aiheutua häviösähkön markkinaehtoisen hankinnan vaikeutumisesta tai estymisestä.

Riskiä torjutaan kehittämällä siirtoverkkoa pitkäjänteisesti sähkömarkkinoiden tarpeet huomioon ottaen sekä huolehtimalla tehokkaalla kunnonhallinnalla, käytönvalvonnalla ja siirtojen hallinnalla siirtoverkon jatkuvasta toimintakyvystä. Riskiä hallitaan myös kehittämällä markkinasääntöjä ja käyttötoimintaa kansainvälisessä yhteistyössä.

Sähkömarkkinoiden käyttöön pyritään aina antamaan mahdollisimman suuri siirtokapasiteetti. Häiriöt, rajoitukset ja keskeytykset siirtoyhteyksillä voivat aiheuttaa sähkömarkkinoilla alueellisia hintaeroja ja tätä kautta asiakkaille ja yhteiskunnalle taloudellista haittaa. Lyhytaikaisia siirtokapasiteetin pullonkauloja tasataan tai poistetaan kokonaan vastakaupoilla eli tyypillisesti ostamalla verkon pullonkaulan ylijäämäpuolella tuotantoa alas ja vastaavasti alijäämäpuolella ylös. Vastakauppoja voidaan tehdä joko maan sisällä tai rajayhteyksien yli Ruotsiin ja Viroon. Vastakauppojen vuotuinen sekä määrällinen että hinnallinen vaihtelu on suurta ja riippuu suuresti pohjoismaisesta sähkön tuotantotilanteesta ja verkon käyttötilanteesta sekä häiriöiden määrästä ja kestosta.

Riskejä hallitaan kehittämällä siirtoverkkoa ja rajayhteyksiä pitkäjänteisesti ja hyvällä käyttötoiminnan suunnittelulla naapurimaiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Toimivien teknisten ratkaisujen tehokas hyödyntäminen ja kolmannen rajasiirtoyhteyden rakentaminen Ruotsiin vähentävät siirtokapasiteettiongelmia. Yhtiö on lisäksi panostanut viime vuosina kohdennetusti sekä nykyisten rajayhteyksien että koko verkon riskiperusteiseen kunnossapitoon, mikä vähentää vastakauppariskiä lisäävien keskeytyksien määrää.

Voimajärjestelmän hallintaa varten hankittavat reservit muodostavat yhden yhtiön merkittävimmistä kustannuseristä. Eri reservilajien hankintaan liittyy sekä markkinariskejä että tuotantorakenteen muutoksen aiheuttamaa epävarmuutta. Reservihankinnan määrään ja kustannuksiin on kohdistumassa lähivuosina nousupaineita tuotantorakenteen muutosten seurauksena.

Kustannusten hallitsemiseksi tarvittavat reservit hankitaan mahdollisimman markkinaehtoisesti. Yhtiö osallistuu aktiivisesti pohjoismaisten reservimarkkinoiden kehittämiseen ja toiminnan seurantaan.

Yhtiön on hankittava markkinoilta sähkön siirtohäviötä vastaava määrä niin sanottua häviösähköä. Tarvittavan häviösähkön määrä vaihtelee tunneittain ja sen hinta on markkinaehtoista.

Fingrid suojaa hankkimansa häviösähkön hintariskiä sähköfutuureilla. Yhtiön valitsema palveluntuottaja toteuttaa hintasuojat Fingridin ohjeistuksen mukaisesti. Hintasuojauksen tarkoituksena on vähentää markkinahintojen vaihtelun vaikutusta häviösähkön hankintakustannukseen ja antaa riittävää ennakoitavuutta, jotta kantaverkkopalvelun hintatasoon kohdistuvat vuotuiset muutospaineet olisivat häviösähkökustannusten osalta maltillisia. Hintasuojausohje ei ole sidoksissa vallitsevaan markkinatilanteeseen. Fingridin häviösähköriskistä ja muista hyödykeriskeistä kerrotaan tarkemmin konsernitilinpäätöksessä.

Merkittävimpänä korkoriskinä nähdään pitkien korkojen kehitys rahamarkkinoilla, mikä aiheuttaa yhtiölle niin sanotun sääntelyn korkoriskin. Tämä syntyy sääntelymallin yhtiölle määrittämän keskimääräisen pääoman tuottoasteen (WACC) sisältämästä Suomen valtion kymmenvuotisen joukkovelkakirjan korosta, joka määrittelee tuottoasteen laskennassa käytetyn riskittömän koron aina seuraavalle kalenterivuodelle. Joukkovelkakirjakoron laskiessa sääntelymallin määrittelemä tuottoaste ja seuraavan vuoden sallittu tuotto alenevat. Koron noustessa sallittu tuotto kasvaa.

Fingrid altistuu maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskeille erääntyvien lainojen, maksujen ja liiketoiminnan kassavirran vaihteluiden takia.  Riskinä nähdään tilanne, jossa yhtiö ei saa velkarahoitusta tai sen hinta nousee merkittävästi esimerkiksi pitkäaikaisen häiriön seurauksena velka- ja rahamarkkinoilla. Riskinä nähdään myös maksuliikenteen äkillinen keskeytyminen.

Jälleenrahoitusriskiä vähennetään pitämällä yhtiöllä korkea luottoluokitus ja hajauttamalla ajallisesti yhtiön velkojen erääntymiset. Yhtiö hankkii vierasta pääomaa useista lähteistä ja monipuolisesti. Likviditeettiä hallitaan ylläpitämällä riittävä määrä matalariskisiä rahoitusvaroja ja lyhytaikaisella rahoituksella esimerkiksi yritystodistusten liikkeellelaskuilla sekä tililimiiteillä. Maksuvalmius varmistetaan pitkäaikaisilla sitovilla luottolupauksilla ja valmiusluotoilla.

Vastapuoliriskien realisoituminen voi toteutua esimerkiksi asiakkaan laiminlyödessä maksujaan tai yhtiön palvelu- tai laitetoimittajan taloudellisen tilan heikkenemisen vuoksi. Myös johdannaisten tai sijoitusten vastapuolet muodostavat osan liiketoiminnan vastapuoliriskeistä.

Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien osapuolten velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan sopimuksellisesti, vakuusjärjestelyin, erilaisin limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa vastapuolten taloudellisesta asemasta. Kaikkien merkittävien sitoumusten osalta tarkistetaan määrämuotoisella prosessilla

• valmisteluun osallistuneiden esteettömyys
• sopimuksellinen riskienjako
• vastapuolen taloudellinen asema ja kyky selviytyä sopimusvelvoitteistaan yhtiön asettamat vastuullisuusvelvoitteet mukaan lukien
• ettei vastapuoli ole sopimisen estävällä pakotelistalla ja
• ettei vastapuolta kohtaan ole vireillä tai tulossa vireille sopimisen mahdollisesti estäviä oikeudenkäyntejä tai viranomaismenettelyjä.

Vaatimusten mukaisen toiminnan (Compliance) laiminlyönti voi aiheutua siitä, ettei tunneta tai noudateta kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä tai muita yhtiötä tai sen henkilöstöä sitovia säädöksiä, toimintaperiaatteita tai standardeja. Riskinä on myös, että sääntelyn muuttuessa yhtiö ei toimi muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Seuraamuksiltaan merkittävimpiä tunnistettuja riskejä ovat Regulation on Wholesale Energy Market Integrity and Transparency- (REMIT), Market Abuse Regulation- (MAR) ja General Data Protection Regulation (GDPR) -säännöksiin kohdistuvat laiminlyönnit sekä velkaohjelmiin liittyvät velvoitteet, kuten esimerkiksi pakotteet, rahanpesu ja lahjonta sekä hankintalainsäädäntö. Taloudellisten menetysten lisäksi seurauksena voi olla maineen tai yhtiötä kohtaan tunnetun sisäisen ja ulkoisen luottamuksen menetys.

Fingrid noudattaa markkinoita koskevia asetuksia ja muita säännöksiä, Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta sekä Iso-Britannian Financial Conduct Authorityn (FCA) ja Finanssivalvonnan ohjeiden kulloinkin voimassa olevia säännöksiä sisäpiiritiedon hallinnoinnista ja käsittelystä. Fingridillä on yhtiön hallituksen hyväksymä sisäpiiriohje ja lähipiiriperiaatteet. Lisäksi ylläpidetään yhtiötasoista ohjetta sitoumusten ja muun asiavalmistelun puolueettomuuden ja esteettömyyden varmistamiseksi. Yhtiötä koskevien säännösten kehitystä seurataan aktiivisesti. Henkilöstöä ohjeistetaan ja koulutetaan sekä asianomaisia valvontakäytäntöjä ja raportointia tarkennetaan muutosten edellyttämällä tavalla. Hankintaketjun vastuullisuustarkastuksia ja -seurantaa kehitetään järjestelmällisesti. Yrityskulttuurin edistämisessä vastuullisuus sekä muut hyvän hallintotavan vaatimukset ja tavoitteet ovat olennainen osa.