Kysymyksiä ja vastauksia sähköpulasta

Viimeksi päivitetty  7.9.2022 klo 15.00

YLEISTÄ SÄHKÖPULASTA

Mitä sähköpula tarkoittaa?

Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Suomi kuuluu samaan sähköjärjestelmään Ruotsin, Norjan ja Itä-Tanskan kanssa. Tällä alueella on pidettävä sama tehotasapaino yllä. Sähköpulassa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkön kulutusta. Tällöin sähkön kulutusta joudutaan rajoittamaan, jotta sähköjärjestelmä ei kaadu. Fingrid vastaa Suomen sähköjärjestelmän tasapainosta ja yhteistyön koordinoinnista muiden Pohjoismaiden kanssa.

Sähköpulatilanteessa sähkönsiirtoa katkotaan alueellisesti, jotta saadaan varmistettua sähköjen pysyminen päällä koko sähköjärjestelmässä. Jos kulutuksen ja sähköntuotannon tai tuonnin välistä tasapainoa ei pystytä pitämään yllä, riskinä on koko Suomen sähköjärjestelmän kaatuminen. Tällöin syntyisi ”black out” -tilanne, josta palautuminen veisi vähintäänkin useita tunteja ja jonka aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut katkot ovat keino estää tämä tilanne mahdollisissa ääritilanteissa. Näillä lyhyillä, vain osaa kuluttajia vuorollaan koskettavilla sähkökatkoilla, pystytään sähkön niukkuustilanteissa varmistamaan koko sähköjärjestelmän toiminta.

Miten sähköpulatilanne syntyy?

Sähköpulassa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkön kulutusta. Sähköpulatilanne voi syntyä usealla eri tavalla:

  • pitkäkestoisen kylmän pakkasjakson seurauksena. Suomessa sähkönkulutus on voimakkaasti riippuvainen lämpötilasta, yksi pakkasaste lisää sähkönkulutusta arviolta 150 megawattia.
  • äkillisten yhtäaikaisten häiriöiden seurauksena, jolloin merkittävä voimalaitos tai sähkön siirtoyhteys ei ole käytössä.
  • edellisten yhdistelmänä, jolloin kylmällä pakkasjaksolla tapahtuu voimalaitoksen tai siirtoyhteyden äkillinen vikaantuminen.
Miksi sähköpulan riski on ajankohtaista?

Sähköpulaan vaikuttavia tekijöitä ovat:

  • Sähkön ja kaasun tuonnin loppuminen Venäjältä Suomeen.
  • Mahdollisesti Olkiluoto 3 (1 600 MW) kaupallisen käyttöönoton viivästyminen.
  • Pohjoismaisten vesivarastojen tilanne. Pohjoismainen sähköjärjestelmä on vesivoimavaltainen ja kuivan kesän jäljiltä varastotilanne on normaalitasoa pienempi. Tilanne saattaa muuttua paremmaksi tai huonommaksi riippuen syksyn sateista.
  • Naapurimaiden siirtoyhteyksien mahdollinen vikaantuminen
  • Sähköpula tai sähkön niukkuus naapurimaassa, jolloin sähköä ei pystytä siirtämään Suomeen.
  • Yllättävät häiriöt sähköä tuottavissa voimalaitoksissa.
  • Uusiutuvan energiantuotannon vaihtelevuus. Yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan puhtaasti tuulella tai auringolla. Vaihteleva energiantuotanto voi aiheuttaa sen, että tuulettomina kausina tuulivoimatuotanto voi olla pientä ja aurinkovoiman tuotanto on vähäistä.
Miten sähköpulaan joutumista voisi välttää?

Sähköpulan riskiä laskee leuto ja tuulinen talvi sekä sähkön käytön väheneminen teollisuudessa ja kotitalouksissa. Teollisuuden ja kuluttajien vähentäessä sähkönkulutusta (kulutusjousto) voidaan helpottaa sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitoa. Pienilläkin suuren joukon yksittäisillä sähkönvähennystoimenpiteillä voidaan vaikuttaa myönteisesti koko sähköjärjestelmän tilaan.

Miten sähköpula näkyisi Suomessa?

Sähköpulan aikaiset irtikytkentäsuunnitelmat on tehty ennakkoon, jotta kriittisemmät kuluttajat, kuten sairaalat, eivät joudu irtikytkennän kohteeksi. Kotitalouksille sähköpula tarkoittaisi parin tunnin sähkökatkoja silloin tällöin. Katko voi toistua myöhemmin uudelleen.

Katkot toteutetaan kierrättämällä katkoja eri puolilla Suomea. Fingrid antaa jakeluverkonhaltijoille asiakaskohtaisesti tiedoksi irti kytkettävän tehon määrän. Paikallinen verkonhaltija toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina.

Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty.

Mitä sähköpulan eri vaiheet (portaat 1-3 tarkoittavat)?
  • Sähköpula mahdollinen (1): Ennusteiden perusteella nähtävissä, että lähitulevaisuudessa Fingrid ei kykene ylläpitämään mitoittavaa vikaa vastaavaa määrää nopeaa häiriöreserviä ja kotimainen tuotanto ja tuonti ei riitä kattamaan sähkökulutusta. Fingrid tiedottaa asiasta omilla verkkosivuillaan. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa kansalaisia sähköpulan mahdollisuudesta.

  • Sähköpulan riski suuri (2): Kaikki Suomesta saatavilla oleva sähköntuotanto on käytössä, eikä naapurimaista saada sähköä lisää. Fingrid tiedottaa asiasta omilla verkkosivuillaan. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa kansalaisia sähköpulan mahdollisuudesta.

 

  • Sähköpula (3): Sähköntuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta ja Fingrid joutuu irti kytkemään sähkönkulutusta järjestelmävastaavan oikeuksin. Fingrid tiedottaa asiasta omilla verkkosivuillaan. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa kansalaisia sähköpulan alkamisesta.
Milloin sähköpula päättyy?

Sähköpula päättyy, kun sähkön tuotanto ja tuonti riittävät kattamaan sähkön kulutuksen. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättymisestä. Sähköpulatilanne voi toistua, jolloin kantaverkkoyhtiö Fingrid ryhtyy toteuttamaan uudelleen sähköpulaohjeita.

 

TIETOA KULUTTAJILLE

Kytketäänkö myös kuluttajilta ja erilaisilta kriittisiltä toimijoilta sähköjä irti?

Sähköpulaan liittyvät irtikytkentäsuunnitelmat ovat tehty ennakkoon, jotta kriittisemmät kuluttajat, kuten sairaalat eivät joutuisi irtikytkennän kohteeksi. Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty. On mahdollista, että joitakin kriittisiä sähkönkuluttajia voi joutua irtikytkennän kohteiksi, jos sähköpula kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on suuri.

Osa kriittisistä toimijoista on varautuneet omilla varavoimakoneilla, jotka käynnistyvät, jos sähköä ei ole saatavilla jakeluverkosta.

Kauanko mahdolliset sähkökatkot kestävät?

Fingrid antaa jakeluverkonhaltijoille asiakaskohtaisesti tiedoksi irti kytkettävän tehon määrän. Verkonhaltija toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina.

Rajoitus pyydetään alkamaan välittömästi ja rajoituksen ilmoitetaan olevan voimassa toistaiseksi. Verkonhaltija kierrättää kulutuksen irtikytkentää kahden tunnin kiertävinä katkoina jakeluverkossaan.

Kuka korvaa sähköpulan mahdollisesti aiheuttamat vahingot?

Lähtökohtaisesti tuskin kukaan. Sähköpulatilanteisiin liittyvistä vahingonkorvauksista ei ole säädetty erikseen, vaan asiaa tulisi tarkastella yleisten vahingonkorvausta koskevien säädösten ja oppien mukaan. Koska sähköpulatilanteessa on kyse yleisestä markkinantoimintaa koskevasta poikkeustilanteesta, voi käytännössä olla mahdotonta osoittaa yhtä vastuutahoa sen aiheuttajaksi.

Saako kuluttaja korvausta sähköpulan aiheuttamasta sähkökatkosta?

Ei saa. Kuluttajalla on sähkömarkkinalain perusteella oikeus sähkönjakelussa olevan virheen perusteella hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen. Sähköpulatilanteeseen perustuvat sähkökatkoissa kyse ei ole sähkönjakelussa olevasta virheestä, eivätkä edellä mainitut virhevastuuseen perustuvat korvaukset tule maksettavaksi. Vastaavasti, koska kyse on jakeluverkonhaltijan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta seikasta, ei myöskään sähkömarkkinalain mukaiset sähkönjakelun keskeytykseen perustuvat vakiokorvaukset tule sovellettavaksi.

Mitä minun pitää tehdä sähköpulan aikana, voinko itse vaikuttaa asiaan?

Kuluttajan kannattaa varautua sähköpulaan varmistamalla, että kotivaraan liittyvät perusasiat ovat hankittu etukäteen. Kuluttajan kannattaa seurata sähkönsäästöön liittyvää tiedottamista ja viranomaisten antamia toimintaohjeita. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa ensisijaisesti kansalaisia sähköpulan mahdollisuudesta, mutta myös Fingrid, paikalliset jakeluverkkoyhtiöt ja media tiedottavat sähköpulasta ja toimintaohjeista.

Sähköpulassa sähkönkäyttäjä ei voi itse vaikuttaa siihen, katkeavatko sähköt omassa sähkönkäyttöpaikassa. Paikalliset jakeluverkkoyhtiöt rajoittavat sähkönkäyttöä toiminta-alueellaan Fingridin antamien ohjeiden mukaisesti. Fingrid ei voi vaikuttaa yksittäisten sähkönkäyttöpaikkojen jättämiseen rajoitusten ulkopuolelle.

"Kotivara"-nimellä tunnettu kotona oleva varasto ruokaa ja juomaa poikkeuspäivän varalle on osa omatoimista varautumista.  72 tunnin varautumissuosituksella tarkoitetaan sitä, että jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta. Kotivarasta voi lukea tarkemmin esimerkiksi Marttojen sivuilta.

 

Onko putkien jäätymisriski huomioitu sähkökatkojen yhteydessä?

Sähkökatkot ovat aina mahdollisia ja voivat olla kestoltaan huomattavasti pidempiä kuin sähköpulan aikana mahdollisesti toteutettavat sähkökatkot. Jokaisen on hyvä varautua sähkökatkon riskiin huomioimalla oma sähkön käyttö ja tarve.

Kaupungin kattavassa kaukolämpöverkossa pyritään pitämään vesi liikkeellä kaikissa tilanteissa, jolloin vesi kiertää kaikkialla putkistossa eikä jäähtymistä tai jäätymistä pääsisi tapahtumaan. Luonnollisesti jos kiinteistössä ei ole sähköä, niin kiinteistön sisäinen lämminvesikierto ei tällöin toimi ja jäätymisriski voi olla olemassa.

Jos sähköä joudutaan säännöstelemään katkomalla sähköjä, niin se tapahtuu kierrättämällä sähkökatkoja.  Sähkökatkoja kierrätetään katkaisemalla ja kytkemällä sähköjä etukäteen suunnitelluissa ryhmissä eri puolilla Suomea. Sähkökatko voi kestää per kiinteistö kaksi tuntia, jonka jälkeen sähköt palautetaan. Toimintatavalla pyritään estämään kiinteistöjen liiallinen jäähtyminen ja vaurioiden syntyminen (esim. putkien jäätyminen). 

Tapauskohtaisesti arvioidaan katkojen pituudet ja huomioidaan kulloiset vallitsevat sääolosuhteet. 

 

SYVENTÄVÄÄ TIETOA

Mitä Fingrid ja muut toimijat voivat tehdä ennen sähköpulatoimenpiteitä?

Suunnitelmalliset sähkökatkot ovat viimeisimpiä toimenpiteitä sähköpulassa. Sitä ennen on jo tehty joukko muita toimenpiteitä, kuten lisäsäätötarjousten pyytämiset sekä häiriöihin varattujen varavoimalaitosten käynnistäminen.

Fingrid pyrkii hyödyntämään ensin sähkömarkkinoilla toimivien sähköntuottajien ja -kuluttajien vapaaehtoiset toimenpiteet. Vasta, kun kaikki markkinaehtoiset toimenpiteet on toteutettu ja häiriöihin varatut varavoimalaitokset ovat käytössä, joudutaan siirtymään sähköpulan sähkönjakelun rajoitustoimenpiteitä.

Miten yhteiskunnan kannalta tärkeiden kriittisten toimintojen, esim. sairaalojen, toiminta on varmistettu sähköpulan aikana?

 Sähköpulaan liittyvät sähkönjakelun irtikytkentäsuunnitelmat ovat tehty ennakkoon, jotta kriittisemmät sähkönkuluttajat, kuten sairaalat eivät joutuisi sähkönjakelun keskeytyksen kohteeksi. Sairaaloilla on käytössään omia varavoimakoneita. Varavoima merkitsee sairaalan toiminnan häiriöttömän jatkuvuuden mahdollistamista.

Miten sähköpula vaikuttaa sähkön hintaan?

Todennäköisesti sähkönhinta on sähköpulatilanteessa erittäin korkea.

Miksi sähkönkulutusta ei rajoiteta esimerkiksi yöllä, jolloin se häiritsee vähemmän?

Sähköpulassa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkön kulutusta. Tällöin sähkön kulutusta joudutaan rajoittamaan, jotta sähköjärjestelmä ei kaadu. Sähköntarve on normaalioloissa suurimmillaan arkipäivisin aamun tunteina, jolloin yhteiskunta alkaa toimia. Sähköpulatilanteessa sähkönkulutuksen rajoitustoimenpiteet on kohdennettava niille tunneille, jolloin sähköntuotanto ja -tuonti eivät riitä kattamaan sähkönkulutusta.

Voisiko sähköautojen lataamista rajoittaa nyt, kun on pula sähköstä?

Normaalioloissa, kun katselemme Suomen sähköjärjestelmää kantaverkon tasolta, vastaus on yksinkertainen: sähköä riittää myös sähköautoille. Sähkön ollessa edullista, ei sähköstä ole pula ja sähköautoja ladataan sellaisina hetkenä, jolloin sähkö on edullista. Sähköautojen latausasemien yhteydessä ja sähköautoissa on älykkäitä latausratkaisuja, joiden avulla sähköautoja voi ladata niinä hetkinä, jolloin sähkönhinta on edullista.

Tulevaisuudessa, kun tekniikka kehittyy, voidaan sähköautoja käyttää jopa tukemaan kantaverkkoa. Tällöin sähköä voidaan jopa ottaa sähköautojen akuista takaisinpäin kantaverkkoon.

Onko Suomi omavarainen sähköntuotannossa?

Sähkön huippukulutustilanteessa Suomi on nykyhetkellä riippuvainen tuonnista, toisin sanoen Suomessa sijaitsevilla sähkön tuotantolaitoksilla ei pystytä tällä hetkellä tuottamaan arvioitua suurinta sähkön kulutuspiikkiä.

Suomen sähköistäminen etenee hyvää vauhtia. Suomesta tulee lähivuosina pääosin omavarainen sähköntuotannossa, kun Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos käynnistyy ja suuret tuulivoimainvestoinnit toteutuvat. Viime vuosien aikana noin 80-85 % sähköstä on tuotettu Suomessa.

Suomessa kulutettiin vuonna 2021 sähköä 86,7 terawattituntia. Sähkön kulutushuippu 14 267 MWh/h, toteutui 18. helmikuuta 2021 tunnilla 9-10. Kotimainen tuotanto oli tällöin 11 191 MWh/h ja loput 3 076 MWh/h tuotiin ulkomailta.

Vuonna 2021 Suomen sähkönkulutus nousi noin seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kulutuksen nousun taustalla oli edellisvuotta kylmempi talvi, sekä teollisuuskulutuksen palautuminen normaaliksi aiemman vuoden koronapandemian aiheuttamaan epävarmaan tilanteeseen verrattuna.

Kotimaan tuotannon lisäksi sähköä voidaan siirtää Suomeen Ruotsista, Virosta ja vähäisissä määrin myös Norjasta. Venäjän ja Suomen välillä ei ole ollut siirtoa toukokuun 2022 jälkeen.

Vuonna 2021 Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2021 aikana 15,9 terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,9 terawattituntia. Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli Suomesta Viroon, yhteensä 6,7 terawattituntia. Norjasta tuotiin Suomeen vuoden 2021 aikana sähköä 0,3 terawattituntia. Sähköä siirrettiin Venäjältä Suomeen 9,2 terawattituntia.