Ympäristövaikutukset

Voimajohtojen keskeisiä ympäristövaikutuksia ovat maiseman muutokset, maankäytön rajoitukset ja vaikutukset luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Sähkönsiirrossa tapahtuvista energiahäviöistä aiheutuu ilmastovaikutusta.

Ilmastovaikutukset

Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on ilmastoneutraali yhteiskunta. Fingrid osallistuu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen mahdollistamalla uuden energiantuotannon liittämisen kantaverkkoon. Fingridin toiminnassa suurin ilmastovaikutus aiheutuu sähkönsiirrossa tapahtuvista energiahäviöistä, jotka ovat suuruusluokaltaan noin prosentti Suomen sähkönkulutuksesta. Häviöitä minimoidaan pitämällä siirtoverkon jännite mahdollisimman korkealla sekä tekemällä energiatehokkaita kantaverkkoinvestointeja ja laitehankintoja.

Maiseman muutos

Voimajohdot koetaan usein maisemassa häiritsevinä muualla kuin voimakkaasti rakennetuilla alueilla. Uudella maastokäytävällä on maisemakokonaisuuksia pirstova vaikutus. Peitteisessä maastossa voimajohdon maisemavaikutus voi kuitenkin jäädä hyvin paikalliseksi. Merkittäviä visuaalisia vaikutuksia voivat aiheuttaa avoimeen maisemaan, korkeille maastonkohdille tai maisemalliseen solmukohtaan sijoittuvat voimajohtopylväät.

Maankäytön rajoitukset

Voimajohtoalueella ei pääsääntöisesti voi olla rakennuksia tai rakennelmia, eikä voimajohtoalueella tapahtuva toiminta saa vaarantaa sähköturvallisuutta. Välillisesti voimajohtohanke saattaa vaikuttaa maankäytön sijoittumiseen ja laajenemissuuntaan.

Pellolla voimajohtopylväät ja niiden tukirakenteet voivat häiritä maatalouskoneiden käyttöä ja lisätä rikkakasvien leviämistä. Metsätalousalueilla uuden voimajohdon alle jäävä metsämaa poistuu aktiivisesta metsätaloustalouskäytöstä. Johtoaluetta voidaan käyttää virkistykseen kuten retkeilyyn ja marjastukseen.

Luontovaikutukset

Uusia voimajohtoreittejä suunniteltaessa lähtökohtana on tärkeiden luontokohteiden välttäminen. Suunnittelussa tunnistettujen luontoarvojen säilyminen voimajohdon rakentamisen aikana varmistetaan erillisellä ohjeistuksella. Pysyviä luontovaikutuksia aiheutuu lähinnä uusille pylväspaikoille ja johtoaukean reunavyöhykkeelle. Metsäalueilla merkittävin pysyvä muutos on johtoaukean muuttuminen puuttomaksi. Linnustovaikutuksia lievennetään lintujen törmäysriskiä vähentävillä huomiopalloilla.

Voimajohtorakentamisella on myös positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Säännöllisten raivausten vuoksi avoimina pysyvät johtoaukeat voivat toimia korvaavina elinympäristöinä niittyjen vähenemisestä kärsineille lajeille. Esimerkiksi Pirkanmaalla voimajohtoaukeaa on hoidettu uhanalaisen tummaverkkoperhosen suojelemiseksi. Nokialla lampaat ovat laiduntaneet voimajohtoalueella elvyttäen katoamassa olevaa niittylajistoa. Hietasisilisko ja palosirkka ovat voimajohtoaukealta löytyneitä paahdeympäristöissä viihtyviä lajiharvinaisuuksia. Myös ojituksen seurauksena ahtaalle ajetuille soiden päiväperhosille ja kasveille voimajohtoaukeat voivat olla vaihtoehtoinen elinympäristö.