;

Sähköjärjestelmän tuki

Fingrid kehitti talvikaudelle 2022 - 2023 uuden vapaaehtoisuuteen pohjautuvan sähköjärjestelmän tuki -menettelyn, jolla pyritään hyödyntämään säätösähkömarkkinoiden ulkopuolinen joustopotentiaali. Vuonna 2023 tukijärjestelyä päätettiin jatkaa keväälle 2024.

Sähköjärjestelmän tuki -menettely aktivoidaan Fingridin kolmivaiheisella sähköpulaportaikolla kohdassa ”Sähköpulan riski suuri”. Sähköpulan riski suuri (tehopulatilanne) katsotaan syntyneeksi, kun kaikki Suomesta saatavilla olevat säätösähkömarkkinoiden ylössäätötarjoukset on käytetty eikä naapurimaistakaan ole mahdollista saada lisää sähköä. Sähköjärjestelmän tuki -menettely on käytössä tällöin Fingridin varavoimalaitosten rinnalla turvaamassa sähkön riittävyyttä.

Sähköjärjestelmän tuki -menettely toimii seuraavasti:

  1. Fingrid lähettää varautumispyynnön tekstiviestillä etukäteen määritetyille kohteille kiristyvässä tehotilanteessa tai tilanteessa, jossa sähköpula on mahdollinen *)
  2. Fingrid lähettää aktivointipyynnön tekstiviestillä, kun sähköpulan riski on suuri
  3. Vastaanottaja toteuttaa kulutusjoustoa tai käynnistää varavoimaa mahdollisuuksiensa mukaan välittömästi, tästä ei erillistä kuittausta Fingridille
  4. Fingrid seuraa järjestelmän tilan kehittymistä ja lähettää tekstiviestin, kun kulutusjoustot ja varavoiman ajot voi päättää

 

*) yllättävässä, häiriön seurauksena syntyvässä sähköpulassa erillistä varautumispyyntöä ei välttämättä ehditä lähettämään

MicrosoftTeams-image (5).png

 

Lisätietoja: Mikko Haapamäki, Fingrid Oyj puh. 030 395 4285 ja Tuomas Mattila, Fingrid Oyj, puh. 030 395 4180

 

Kysymyksiä ja vastauksia sähköjärjestelmän tuki -menettelystä

  1. Miten sähköjärjestelmän tuki -menettelyyn pääsee mukaan?

    Ota yhteyttä sähköpostiosoitteeseen sahkojarjestelmantuki@fingrid.fi ja jätä yhteystietosi. Olemme tarkemmin yhteydessä tämän jälkeen. Sähköjärjestelmän tuki -menettely tulee operatiiviseen käyttöön joulukuun alussa, mutta mukaan pääsee myös tämän jälkeen.

  2. Mikä on minimiteho, jolla kannattaa lähteä mukaan?

    Etsimme sähköjärjestelmän tuen piiriin kohteita / toimijoita, joilla on yhteenlaskettuna vähintään yhden megawatin verran joustopotentiaalia.

  3. Kuinka usein vapaaehtoista joustoa aktivoidaan?

    Aktivointipyyntö lähetetään osana sähköpulapolkua, kohdassa ”Sähköpulan riski suuri”. Lisätietoa sähköpulasta ja sen toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä: https://www.fingrid.fi/sahkopula

  4. Kuinka kauan joustokykyä tulisi olla?

    Kulutusjoustosta tai lisätuotannosta on apua koko sähköpulan ajan. Myös lyhytaikainen joustokyky, esim. kahden tunnin ajan on arvokasta, vaikka sähköpulatilanne kestäisikin kauemmin.

  5. Miten joustosta korvataan taloudellisesti?

    Vapaaehtoiseen sähköjärjestelmän tukeen ei liity erillistä taloudellista kompensaatiota, vaan taloudellinen vaikutus muodostuu osallistujan ja hänen sähkönmyyjänsä sopimuksen mukaan. Menettelyssä ei tehdä kauppoja eikä korjata sähkötaseita eli käytännössä toteutunut jousto näkyy osapuolen tasevastaavan taseessa ylijäämänä. Tasevastaavan ylijäämäinen nettotasepoikkeama korvataan taseselvityksessä tasepoikkeaman hinnalla.

  6. Onko sähköpulatilanteessa aina kallis tasepoikkeaman hinta?

    Sähköpulatilanteessa aktivoidaan kaikki käytettävissä olevat ylössäätötarjoukset Suomesta. Ylössäätötarjouksen enimmäishinta voi olla 10 000 €/MWh. Tasepoikkeaman hinta määräytyy kalleimman käytetyn säätötarjouksen perusteella, mikäli kyseessä ei ole siirtojen hallintaan tehty säätö eli erikoissäätö.

  7. Julkaiseeko Fingrid sähköpulatilanteessa aina säätösähkön reaaliaikahintaa?

    Fingrid julkaisee säätösähkön hintaa reaaliajassa silloin, kun Suomi on omana säätöalueenaan. Mikäli tehotilanne on tiukka myös esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa, voidaan sähköpulaan ajautua ilman että Suomi olisi omana säätöalueenaan. Säätösähkön hintaa ei siis välttämättä aina julkaista reaaliajassa sähköpulassa.

  8. Voiko sähköjärjestelmän tuki -tilanne muodostua alassäätötunniksi?

    Kukin tunti määritellään ylös- tai alassäätötunniksi sen mukaisesti, kumman suuntaisia säätöjä on aktivoitu määrällisesti enemmän kyseisenä tuntina. ”Sähköpulan riski suuri” -tilanteen, jossa aktivointipyyntö lähetetään, kääntyminen alassäädöksi on erittäin epätodennäköisestä. Sen sijaan aiempi ”Sähköpula mahdollinen” -tilanne, jossa varautumispyyntö lähetään, voi toteutua todennäköisemmin alassäätötuntina.

  9. Miten sähköjärjestelmän tuki -menettelyssä -viestitään käytännössä tuen tarpeesta?

    Viestintä tehdään osana sähköpulapolkua. Varautumispyyntö annetaan, jos ehditään. Tukipyyntö annetaan ”Sähköpulan riski suuri” -tilanteessa ja tukitoimenpiteitä pyydetään jatkamaan ”Sähköpula” -tilanteessa. Viestit tulevat tekstiviestillä ja pyydettäessä sähköpostitse. Fingrid viestii myös tuen tarpeen päättymisestä.

  10. Pitääkö minun ilmoittaa Fingridille, kuinka paljon olen joustanut tukipyynnön tultua?

    Ei, Fingrid seuraa sähköpulatilanteessa koko sähköjärjestelmän tilaa, eikä pysty seuraamaan yksittäisten kohteiden jouston toteutumista.

  11. Miten jousto todennetaan, ja liittyykö toteutumatta jääneeseen joustoon sanktioita?

    Menettelyyn ei liity jouston todentamista eikä sanktioita. Tukipyynnön tullessa menettelyssä mukana oleva toimija tukee vapaaehtoisesti sähköjärjestelmää kykynsä mukaan.

  12. Voinko osallistua vapaaehtoiseen tukeen, vaikka joustokykyinen kohteeni ei ole aina käytettävissä?

    Voit osallistua, menettelyyn osallistuminen ei velvoita toimijaa. Tukipyynnön tullessa menettelyssä mukana oleva toimija tukee vapaaehtoisesti sähköjärjestelmää parhaan kykynsä mukaan.

  13. Voiko varavoimakonetta käyttää rinnan verkon kanssa?

    Kysy asiaa paikalliselta jakeluverkkoyhtiöltä.

  14. Voiko reservimarkkinoille osallistuvat osallistua myös Sähköjärjestelmän tuki -menettelyyn?

    Kyllä, mutta eivät sillä kapasiteetilla, jonka ovat myyneet jo reservimarkkinoille kyseiselle ajanjaksolle, koska tällä olisi sähköjärjestelmän käyttövarmuutta heikentävä vaikutus.

  15. Mikä merkitys osallistumisella Sähköjärjestelyn tuki -menettelyyn on?

    Osallistumalla menettelyyn olet mukana yhteisessä rintamassa tukemassa sähköjärjestelmää tiukassa tilanteessa ja ehkäisemässä sähköpulatilanteita. Jo yhdellä megawatilla voidaan välttää esimerkiksi yli sadan sähkölämmitteisen kodin tai useamman kymmenen koulun sähkökatko.

  16. Kuinka kauan Sähköjärjestelmän tuki -menettely on käytössä?

    Menettely on kehitettiin alun perin talvikaudelle 2022 – 2023 ja sitä on päätetty jatkaa keväälle 2024 asti. Toimijat voivat koska tahansa ilmoittaa, jos eivät halua olla enää mukana menettelyssä.

  17. Miksi osallistuminen on rajattu 1 MW kokoon?

    Rajaus on tehty käytännön syistä, mm. jokainen toimija kontaktoidaan erikseen. Huomioitavaa on, että 1 MW jousto voi koostua useasta eri kohteesta eikä sitä tarvitse joka hetki pystyä toteuttamaan, joustokyky voi olla tilanteesta riippuen esim. 0-3 MW. Myös alle 1 MW jousto on arvokasta, mutta sitä ei lähtökohtaisesti haeta sähköjärjestelmän tuki -menettelyn kautta, vaan yleisellä viestinnällä sähköpulatilanteissa.

  18. Tuleeko sähköjärjestelmän tuki -menettelyyn osallistuvien varavoimakoneiden täyttää voimajärjestelmän järjestelmätekniset vaatimukset (VJV)?

    Alle 10 MW:n varavoimakoneita, joita ei ole suunniteltu koekäyttöjen ulkopuoliseen pitkäaikaiseen rinnankäyttöön, voidaan käyttää rinnankäytössä ”sähköpulan riski suuri” -tilanteessa, joka katsotaan verkon kannalta häiriötilanteeksi. Sen sijaan niiden käyttö kaupallisesti sähkö- tai reservimarkkinoilla ei ole sallittua, jos VJV2018-vaatimuksia ei täytetä. Liittyjän tulee varmistaa varavoimakoneidensa rinnankäyntikelpoisuus ja sopia rinnankäytöstä liittymispisteen verkonhaltijan (jakeluverkkoyhtiön) kanssa.