Reservimarkkinat
Ylläpidämme ja kehitämme reservi- ja säätösähkön markkinapaikkoja.
Sähköä pitää tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainosta kertoo sähköverkon taajuus, joka on tasapainotilassa 50,0 Hz. Sähkömarkkinaosapuolet suunnittelevat etukäteen kulutuksensa ja tuotantonsa tasapainoon, mutta käyttötunnin aikaisten poikkeamien tasapainotukseen tarvitaan reservejä, joita Fingrid hankkii ylläpitämiltään markkinoilta. Reserveillä tarkoitetaan voimalaitoksia ja kulutuskohteita, jotka joko nostavat tai laskevat tehoaan tarpeen mukaan.
Reservien ylläpitovelvoitteet pohjoismaisessa yhteiskäyttöjärjestelmässä (Suomi, Ruotsi, Norja ja Itä-Tanska) on sovittu Pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.
Taajuusohjattua käyttöreserviä ylläpidetään joka hetki yhteensä 600 MW normaalitilan taajuudensäätöä varten. Taajuusohjattua häiriöreserviä ylläpidetään niin paljon, että voimajärjestelmä kestää esimerkiksi suuren tuotantoyksikön irtoamisen verkosta ilman, että pysyvä taajuuspoikkeama on suurempi kuin 0,5 Hz. Koko järjestelmässä vaadittava reservi määritetään viikoittain vastaamaan järjestelmän suurimman yksittäisen vian yhteydessä irtoavaa tuotantoa. Normaalissa käyttötilanteessa pohjoismaisessa yhteiskäyttöjärjestelmässä ylläpidetään taajuusohjattua häiriöreserviä yhteensä noin 1450 MW. Yhteisesti ylläpidettävä taajuusohjattu käyttö- ja häiriöreservi jaetaan vuosittain pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken maiden käyttämien ja tuottamien vuosienergioiden suhteessa.
Automaattista taajuudenhallintareserviä (aFRR) on sovittu ylläpidettävän vuonna 2020 Pohjoismaissa 300–400 MW. Reserviä hankintaan ennalta sovittaville aamun, illan ja yön tunneille. Sovituista ylläpitotunneista tiedotetaan Fingridin internet-sivuilla.
Lisäksi kunkin kantaverkkoyhtiön tulee ylläpitää nopeaa häiriöreserviä oman alueensa mitoittavan vian verran.
Kunkin maan kantaverkkoyhtiö hankkii reserviosuutensa parhaaksi katsomallaan tavalla. Reservivelvoitteiden täyttämiseksi voidaan käydä myös kauppaa maiden välillä, mutta reservejä on ylläpidettävä riittävästi kansallisesti, jotta taajuus saadaan ylläpidettyä myös saarekekäyttötilanteissa. Muista Pohjoismaista voidaan normaalitilanteessa hankkia enintään 1/3 taajuusohjattujen reservien velvoitteesta.
Fingridin reservien velvoitteet ja hankintalähteet vuodelle 2020:
|
Reservi |
Velvoite |
Hankintakanavat |
Sopimusten mukainen enimmäiskapasiteetti |
|
Taajuusohjattu käyttöreservi (FCR-N) |
120 MW |
Vuosihankinta Tuntimarkkinat Muut Pohjoismaat Viipurin DC-linkki Viro, Estlink 1 & 2 |
87 MW 140 MW - 90 MW 35 MW |
|
Taajuusohjattu häiriöreservi |
n. 290 MW |
Vuosimarkkinat Tuntimarkkinat Muut Pohjoismaat |
458 MW 635 MW - |
|
Automaattinen taajuudenhallinta- reservi (aFRR) |
60–80 MW (vain osalle vuorokauden tunneista) |
Tuntimarkkinat Ruotsi |
- - |
|
Säätösähkömarkkinat ja nopea häiriöreservi (mFRR) |
880–1100 MW |
Säätösähkömarkkinat ja säätökapasiteettimarkkinat Fingridin varavoimalaitokset Käyttöoikeussopimuslaitokset |
-
301 MW |
Fingrid kattaa reservien ylläpitokustannukset kantaverkkotariffilla ja tasepalvelussa kerättävin maksuin. Säätösähkömarkkinoiden kustannukset katetaan tasesähkökaupalla.
Reservituotteita on erilaisia ja ne jaotellaan käyttötarkoituksensa perusteella kolmeen ryhmään:
- Taajuuden vakautusreservejä käytetään jatkuvaan taajuuden hallintaan.
- Taajuuden palautusreservien tarkoituksena on palauttaa taajuus normaalialueelle (49,9 - 50,1 Hz) ja vapauttaa aktivoituneet taajuuden vakautusreservit takaisin käyttöön.
- Korvaavilla reserveillä valmistaudutaan häiriötilanteiden jälkeisiin mahdollisiin uusiin vikatilanteisiin palauttamalla aiemmin aktivoituneet taajuuden palautusreservit takaisin valmiuteen (Ei käytössä pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä).
Klikkaa kuva suuremmaksi uuteen ikkunaan tästä, mikäli luet sivuja mobiililaitteella.