Reservimarkkinat

Reservien ylläpitovelvoitteet pohjoismaisessa yhteiskäyttöjärjestelmässä (Suomi, Ruotsi, Norja ja Itä-Tanska) on sovittu Pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Taajuusohjattua käyttöreserviä ylläpidetään joka hetki yhteensä 600 MW normaalitilan taajuudensäätöä varten. Taajuusohjattua häiriöreserviä ylläpidetään niin paljon, että yksittäisen vian aiheuttama pysyvä taajuuspoikkeama sähköjärjestelmässä on enintään 0,5 Hz. Reservin tarve Pohjoismaissa määräytyy suurimman yksittäisen vian perusteella, ja se mitoitetaan erikseen ali- ja ylitaajuushäiriöitä varten. Alitaajuushäiriö voi aiheutua esimerkiksi suuren tuotantolaitoksen tai sähköä Pohjoismaihin tuovan siirtoyhteyden irtoamisesta sähköverkosta. Vastaavasti ylitaajuushäiriön voi aiheuttaa suuren sähkön kulutuskohteen tai sähköä Pohjoismaista vievän siirtoyhteyden irtoaminen. Enimmillään alitaajuushäiriöitä varten tarvitaan 1450 MW ylössäätöä ja ylitaajuushäiriöitä varten 1400 MW alassäätöä. Yhteisesti ylläpidettävä taajuusohjattu käyttö- ja häiriöreservi jaetaan vuosittain pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken maiden käyttämien ja tuottamien vuosienergioiden suhteessa. 

Nopeaa taajuusreserviä (FFR) hankitaan pienen inertian tilanteiden hallintaa varten. Koska nopean taajuusreservin hankintatarve riippuu sähköjärjestelmän inertiasta, sitä hankitaan vain osalle tunneista ja hankittava määrä vaihtelee.  Arvioitu hankintamäärä Pohjoismaissa on enintään noin 300 MW.

Automaattista taajuudenhallintareserviä (aFRR) on sovittu ylläpidettävän Pohjoismaissa 300–400 MW. Reserviä hankintaan ennalta sovittaville aamun, illan ja yön tunneille. Sovituista ylläpitotunneista tiedotetaan Fingridin internet-sivuilla.

Lisäksi kunkin kantaverkkoyhtiön tulee ylläpitää nopeaa häiriöreserviä oman alueensa mitoittavan vian verran.

Kunkin maan kantaverkkoyhtiö hankkii reserviosuutensa parhaaksi katsomallaan tavalla. Reservivelvoitteiden täyttämiseksi voidaan käydä myös kauppaa maiden välillä, mutta reservejä on ylläpidettävä riittävästi kansallisesti, jotta taajuus saadaan ylläpidettyä myös saarekekäyttötilanteissa. Muista Pohjoismaista voidaan normaalitilanteessa hankkia enintään 1/3 taajuusohjattujen reservien velvoitteesta.

Fingridin reservien velvoitteet ja hankintalähteet vuodelle 2023: 

* Hankinta markkinalta alkoi 2022 ja hankintamäärää nostetaan vaiheittain. Enimmillään tarve on n. 280 MW.

**Tilapäisesti enimmäismäärää voidaan nostaa 50 MW:iin.

Fingrid kattaa reservien ylläpitokustannukset kantaverkkotariffilla ja tasepalvelussa kerättävin maksuin. Säätösähkömarkkinoiden kustannukset katetaan tasesähkökaupalla.

Reservituotteita on erilaisia ja ne jaotellaan käyttötarkoituksensa perusteella kolmeen ryhmään:

1. Taajuuden vakautusreservejä käytetään jatkuvaan taajuuden hallintaan.
2. Taajuuden palautusreservien tarkoituksena on palauttaa taajuus normaalialueelle (49,9 - 50,1 Hz) ja vapauttaa aktivoituneet taajuuden vakautusreservit takaisin käyttöön.
3. Korvaavilla reserveillä valmistaudutaan häiriötilanteiden jälkeisiin mahdollisiin uusiin vikatilanteisiin palauttamalla aiemmin aktivoituneet taajuuden palautusreservit takaisin valmiuteen (Ei käytössä pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä).

Lisäksi Pohjoismaissa on vuodesta 2020 alkaen ollut käytössä nopea taajuusreservi. Nopeaa taajuusreserviä käytetään taajuuden hallintaan pienen inertian käyttötilanteissa taajuuden vakautusreservien lisäksi. 

Klikkaa kuva suuremmaksi uuteen ikkunaan tästä, mikäli luet sivuja mobiililaitteella.