Reservit ja säätösähkö
Sähköä pitää tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainosta kertoo sähköverkon taajuus, joka on tasapainotilassa 50,0 Hz. Sähkömarkkinaosapuolet suunnittelevat etukäteen kulutuksensa ja tuotantonsa tasapainoon, mutta käyttötunnin aikaisten poikkeamien tasapainotukseen tarvitaan reservejä, joita Fingrid hankkii ylläpitämiltään markkinoilta. Reserveillä tarkoitetaan voimalaitoksia ja kulutuskohteita, jotka joko nostavat tai laskevat tehoaan tarpeen mukaan.
Reservien ylläpitovelvoitteet pohjoismaisessa yhteiskäyttöjärjestelmässä (Suomi, Ruotsi, Norja ja Itä-Tanska) on sovittu Pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.
Taajuusohjattua käyttöreserviä ylläpidetään joka hetki yhteensä 600 MW normaalitilan taajuudensäätöä varten. Yhteisesti ylläpidettävä reservi jaetaan vuosittain pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken maiden käyttämien vuosienergioiden suhteessa.
Taajuusohjattua häiriöreserviä ylläpidetään niin paljon, että voimajärjestelmä kestää esimerkiksi suuren tuotantoyksikön irtoamisen verkosta ilman, että pysyvä taajuuspoikkeama on suurempi kuin 0,5 Hz. Koko järjestelmässä vaadittava reservi määritetään viikoittain vastaamaan järjestelmän suurimman yksittäisen vian yhteydessä irtoavaa tuotantoa vähennettynä järjestelmän luonnollisella säätökyvyllä (200 MW). Normaalissa käyttötilanteessa pohjoismaisessa yhteiskäyttöjärjestelmässä ylläpidetään taajuusohjattua häiriöreserviä yhteensä noin 1200 MW.
Automaattista taajuudenhallintareserviä (aFRR) on sovittu ylläpidettävän vuonna 2018 Pohjoismaissa 300 MW aamu-, ilta- ja vuorokauden vaihdetunneilla. Maakohtaiset velvoitteet on jaettu pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken maiden käyttämien vuosienergioiden suhteessa.
Lisäksi kunkin kantaverkkoyhtiön tulee ylläpitää nopeaa häiriöreserviä oman alueensa mitoittavan vian verran.
Kunkin maan kantaverkkoyhtiö hankkii reserviosuutensa parhaaksi katsomallaan tavalla. Reservivelvoitteiden täyttämiseksi voidaan käydä myös kauppaa maiden välillä, mutta reservejä on ylläpidettävä riittävästi kansallisesti, jotta taajuus saadaan ylläpidettyä myös saarekekäyttötilanteissa. Muista Pohjoismaista voidaan normaalitilanteessa hankkia enintään 1/3 taajuusohjattujen reservien velvoitteesta.
Fingridin reservien velvoitteet ja hankintalähteet vuonna 2018:
|
Reservi |
Velvoite |
Hankintakanavat |
Sopimusten mukainen enimmäiskapasiteetti |
|
Taajuusohjattu käyttöreservi (FCR-N) |
n. 140 MW |
Vuosihankinta Tuntimarkkinat Muut Pohjoismaat Viipurin DC-linkki Viro, Estlink 1 & 2 |
72,6 MW 124 MW - 90 MW 35 MW |
|
Taajuusohjattu häiriöreservi |
220–265 MW |
Vuosimarkkinat Tuntimarkkinat Muut Pohjoismaat |
435 MW 595 MW - |
|
Automaattinen taajuudenhallinta- reservi (aFRR) |
70 MW (vain osalle vuorokauden tunneista) |
Tuntimarkkinat Ruotsi |
- - |
|
Säätösähkömarkkinat ja nopea häiriöreservi (mFRR) |
880–1100 MW |
Säätösähkömarkkinat ja säätökapasiteettimarkkinat Fingridin varavoimalaitokset Käyttöoikeussopimuslaitokset |
-
299 MW |
Fingrid kattaa reservien ylläpitokustannukset kantaverkkotariffilla ja tasepalvelussa kerättävin maksuin. Säätösähkömarkkinoiden kustannukset katetaan tasesähkökaupalla.
Reservituotteita on erilaisia ja ne jaotellaan käyttötarkoituksensa perusteella kolmeen ryhmään:
- Taajuuden vakautusreservejä käytetään jatkuvaan taajuuden hallintaan.
- Taajuuden palautusreservien tarkoituksena on palauttaa taajuus normaalialueelle (49,9 - 50,1 Hz) ja vapauttaa aktivoituneet taajuuden vakautusreservit takaisin käyttöön.
- Korvaavilla reserveillä valmistaudutaan häiriötilanteiden jälkeisiin mahdollisiin uusiin vikatilanteisiin palauttamalla aiemmin aktivoituneet taajuuden palautusreservit takaisin valmiuteen (Ei käytössä pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä).
Klikkaa kuva suuremmaksi uuteen ikkunaan tästä, mikäli luet sivuja mobiililaitteella.