Kantaverkkosopimus ja kantaverkkopalvelumaksut
Sähkönsiirto kantaverkossa
Sähkönsiirrosta sovitaan kantaverkkosopimuksella ennen kantaverkkoliitynnän käyttöönottoa ja jännitteenantoa. Sopimus edellyttää, että kantaverkkoliitynnän tekniset ehdot on täytetty, asiakkaalla on voimassa oleva liittymissopimus ja avointa sähköntoimitusta koskeva sopimus.
Kantaverkkosopimuksessa sovitaan asiakkaan oikeudet siirtää sähköä kantaverkosta ja kantaverkkoon liittymispisteensä kautta, palveluehdot ja -hinnat, loissähkön toimitus ja loistehoreservin ylläpito sekä käyttövarmuuden ylläpitoon liittyvä reaaliaikainen tiedonvaihto.
Sovellusohjeet
Kantaverkkosopimusta täydentävät loissähköä ja reaaliaikaista tiedonvaihtoa koskevat sovellusohjeet. Loissähkön sovellusohjeita noudatetaan asiakkaan kantaverkon liittymispisteiden kautta siirrettävän loissähkön toimituksessa, seurannassa ja toimitusrajojen laskennassa. Reaaliaikainen tiedonvaihto -sovellusohje koskee käyttövarmuuden ylläpitoa sekä sen teknisestä toteutusta ja määrittelyä.
Loissähkö
Loissähköä toimitetaan ja vastaanotetaan asiakkaan liittymispisteessä tai liittymispisteissä. Loistehon taloudellisella ohjauksella pyritään käyttöteknisesti ja verkon siirtokyvyn kannalta järkevään toimintatapaan. Loistehorajojen ylittävästä tehosta laskutetaan.
Kuva. Loissähköikkuna määrittää liittymispistekohtaisesti kantaverkosta ilman erillistä korvaustatoimitetun ja vastaanotetun loissähkön määrän.
Loissähkön käytöstä ja ylläpidosta sovitaan tarkemmin kantaverkkosopimuksen liitteessä 1 Kantaverkkopalveluehdot KVPE2020 ja Loissähkön toimitus ja loistehoreservin ylläpito -sovellusohjeessa.
Reaaliaikainen tiedonvaihto
Kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevien reaaliaikaisten tietojen laajuus sovitaan asiakaskohtaisesti huomioimalla sähköjärjestelmän käyttövarmuus. Reaaliaikaisten mittaus- ja tilatietojen tulee olla Fingridin käytönvalvontajärjestelmässä siinä vaiheessa, kun uusi voimalaitos tai sähköasema liitetään sähköverkkoon.
Reaaliaikaisesta tiedonvaihdosta sovitaan kantaverkkosopimuksessa ja tiedonvaihdon sovellusohjeessa.
| Yksikköhinnat €/MWh (alv 0 %) |
2023 |
2022 |
|---|---|---|
| Kulutusmaksu, talviarkipäivä *) | 8,96 | 8,96 |
| Kulutusmaksu, muu aika |
2,55 | 2,55 |
| Kantaverkosta ottomaksu | 0,92 | 0,92 |
| Kantaverkkoon antomaksu | 0,61 | 0,61 |
| Voimalaitosten tehomaksu |
162,00 MW/kk |
162,00 MW/kk |
|
Lyhyen käyttöajan |
3,26 | 3,26 |
|
Loistehomaksu |
1000,00 | 1000,00 |
| Loisenergiamaksu, otto Mvarh |
5,00 | 5,00 |
|
Loisenergiamaksu, anto |
5,00 |
5,00 |
Kulutusmaksu maksetaan asiakkaan ja Fingridin välisen liittymispisteen takaisen sähköenergian kulutuksesta (kulutus = kantaverkosta otto + liittymispisteen takainen tuotanto - kantaverkkoon anto). Hinta määritetään erikseen talviajalle ja muulle ajalle. Liittymispisteen takainen tuotanto lasketaan asiakkaan ilmoittamista tuotantotiedoista.
Kantaverkosta ottomaksu ja kantaverkkoon antomaksu koskevat asiakkaan liittymispisteen kautta siirtyvän sähköenergian määrää.
Voimalaitoksen nettosähkötehomaksu laskutetaan asiakkaan sähköverkkoon suoraan tai välillisesti liittyneistä voimalaitoksista, jotka ylittävät EU komission asetuksen (EU) 543/2013 mukaan määritetyn 1 MW:n nettosähkötehon.
Lyhyen käyttöajan voimalaitosten energiamaksu laskutetaan nettotuotannosta tehomaksun sijaan silloin kun on erikseen sovittu lyhyen käyttöajan voimalaitoksista.
Loistehomaksu laskutetaan kuukauden suurimmasta asiakkaan liittymispistekohtaisen loissähköikkunan ylityksestä. Laskutuksessa ei huomioida viittäkymmentä suurinta ylitystuntia kuukaudessa.
Loisenergiamaksu laskutetaan asiakkaan liittymispisteen kautta siirtyvän loisenergian määrästä loissähköikkunan ylittävältä osalta. Energiamaksun osalta laskutuksessa ei huomioida kuukauden viittäkymmentä suurinta ylitystä.
Taseselvityksen sulkeutumisen jälkeen taseisiin jääneiden virheiden korjauksessa varsinaisia sähkötaseita (energiamääriä) ei enää korjata, vaan taseisiin jääneitä virheitä kompensoidaan rahalla osapuolten kesken. Taseselvityksen sulkeutumisen jälkeen tehtävissä korjauksissa osapuolten välillä tulee käyttää kompensointitapaa, joka on molemmille osapuolille tasapuolinen ja josta kumpikaan osapuoli ei saa perusteetonta etua. Fingrid katsoo tarpeelliseksi määrittää kantaverkon ja sen vastaverkkojen korjaustavan alla esitetyllä tavalla perusteluineen.
Fingridin kantaverkon ja sen vastaverkkojen välillä rajapisteissä siirtyvät energiamäärät ovat suuria, ja sitä myötä myös kompensoitavat rahamäärät voivat nousta merkittäviksi. Taseisiin syntyneiden virheiden rahalliset korjaukset tehdään verkkoyhtiöiden välillä ja kukin verkkoyhtiö siirtää vaikutuksen omalle häviöiden sähkönmyyjälleen, jonka sähkötaseeseen virhe on vaikuttanut. Sähkötaseen virhe vaikuttaa sähkönmyyjän tasepoikkeaman määrään joko lisäten kustannuksia tai tuottoja vuorokausimarkkinan ja/tai päivänsisäisen markkinan hankinnan jälkeen.
Virheiden rahallinen korjaus tehdään tasepoikkeaman hinnalla. Tasepoikkeaman hinnan käyttö on tasapuolista, koska sillä hinnalla eSett *) laskuttaa tai hyvittää osapuolia tasepoikkeamista. Toinen osapuoli maksaa eSettille virheen aiheuttamasta sähkötaseen hankinnan vajauksesta (negatiivinen tasepoikkeama) ja toinen osapuoli saa tuloja eSettiltä virheen aiheuttamasta hankinnan ylijäämästä (positiivinen tasepoikkeama); molemmat tasepoikkeamat hinnoitellaan samalla tasepoikkeaman hinnalla.
Sähköjärjestelmän ja regulaation muuttuessa tasepoikkeaman hinnan maksimiraja nousee nykyistä maksimirajaa merkittävästi korkeammaksi, mikä nostaa entistä tärkeämmäksi sen, että virheen korjauksen tulee olla vaikutuksiltaan mahdollisimman neutraali kaikkien osapuolten suhteen. Tasepoikkeaman ja sähköpörssin sähkönhinnat voivat poiketa toisistaan molempiin suuntiin. Sähkönmyyjälle voi realisoitua ennakoimaton riski, koska sähkönmyyjälle syntyy virheen vuoksi todellista suurempi kulutus, jonka sähkönmyyjä olisi joutunut hankkimaan kasvaneen tasepoikkeamaenergian kautta tasepoikkeaman hinnalla. Sähkönmyyjä ei olisi voinut ottaa huomioon tällaista ennakoimatonta riskiä sähkön myyntisopimuksessaan.
Kantaverkkoyhtiöt eivät maksa taseselvityksessä kulutustaseen tasesähkön volyymimaksua, joten Fingrid ei veloita sitä tällaisissa korjauksissa vastaverkoilta.
Lisätietoja
Kaija Niskala, Fingrid, puh. +358 30 395 5147
Jani Piipponen, Fingrid, puh. +358 30 395 4186
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi[at]fingrid.fi
*) eSett vastaa tasevastaavien taseselvityksestä ja laskutuksesta Tanskassa, Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Liitteet
- Kantaverkkosopimus 2016
- Liite 1 Kantaverkkopalveluehdot 2020
- Liite 1 Kantaverkkopalveluehdot 2022 (voimassa 22.5.2023 alkaen)
- Liite 2 Kantaverkkopalveluhinnoittelu 2023
- Liite 3 Asiakkaan liittymispisteet sekä mittaus- ja laskutustiedot
- Loissähkön toimituksen ja loistehoreservin ylläpito 2021
- Reaaliaikainen tiedonvaihto
- Kantaverkkopalvelumaksut 2023
- Hinnoittelurakenne
- Netotussopimus (word)
- Netotussopimus (pdf)
- Fingrid Oyj:n ja sen taseselvityksen vastaverkkojen väliset korjaukset taseselvityksen sulkeutumisen jälkeen
- Kulutuksen tehoperusteisen hinnoittelun vaikutukset
- Uuden sähköntuotantolaitoksen toimenpiteet kantaverkkoon liityttäessä