Anna palautetta

Fingrid ei määrittele sähkön hintaa, vaan vastaa sähkönsiirron kantaverkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Fingrid huolehtii, että Suomi saa sähköä häiriöttä ja pitää huolta myös rajasiirtoyhteyksien toimivuudesta naapurimaihin.

Sähkön markkinahinta muodostuu sähköpörsseissä, joissa kaikki suuret sähkön käyttäjät ja tuottajat käyvät kauppaa. Näissä pörsseissä sähkölle muodostuu kerran päivässä hinta seuraavan päivän jokaiselle 15 minuutille, ja nämä sähkön tukkumarkkinahinnat siirtyvät tavallisten kuluttaja-asiakkaiden hintoihin joko suoraan, mikäli asiakkaalla on ns. pörssisähkösopimus, tai välillisesti muissa sähkön jälleenmyyntituotteissa.

Sähkön hinta on pörssissä erilainen jokaiselle niin sanotulle hinta-alueelle. Suomi on yksi hinta-alue eli hinta on sama kaikille suomalaisille sähkönkäyttäjille ja -tuottajille. Suomessa sähkön pörssihinta oli vuonna 2025 Euroopan edullisimpien joukossa. Halvempaa sähköä oli Euroopassa vain Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa, joissa sähköjärjestelmässä on runsaasti edullisesti tuotettua vesivoimaa. Sen sijaan Etelä-Ruotsissa, Etelä-Norjassa ja Tanskassa hinta oli Suomea huomattavasti kalliimpaa. Ei siis voida perustellusti sanoa, että muut Pohjoismaat maksaisivat sähköstä Suomea vähemmän. Sen sijaan on totta Suomessa sähkön hinta vaihtelee enemmän kuin monissa muissa Pohjoismaissa maissa siitä syystä, että Suomen sähköjärjestelmässä on paljon sääriippuvaista tuotantoa.

Sähkömarkkinoiden toiminnasta on lisää tietoa esimeriksi Fingridin sivuilta.

Sähkön hintatilastoja voi tarkastella esimerkiksi Energiateollisuuden sivulla.

Pörssisähkön hintoja voi seurata esimerkiksi sähkönmyyjien palveluista sekä Fingridin Tuntihinta-mobiilisovelluksesta. Tuntihinta-sovelluksen avulla olemme halunneet lisätä kiinnostusta kulutuksen ohjaamiseen edullisemmille tunneille, jolloin yleensä myös sähkön käyttö on vähäisempää tarjolla olevaan sähkön tuotantoon nähden.

Voit lukea pörssissähkön hinnasta lisää täältä: Miten sähkön hinta muodostuu? - Fingrid

Suomessa saavutetaan sähköenergian suhteen omavaraisuus vuositasolla. Suomi tuottaa siis vuoden aikana vähintään yhtä paljon sähköä kuin maassa kulutetaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Suomi olisi kaikkina päivinä tai tunteina omavarainen ja riippumaton tuontisähköstä. Esimerkiksi vähätuulisena tuntina Suomeen tuodaan Ruotsista sähköä, mikäli se on halvempaa kuin kotimainen tuotanto ja rajasiirtoyhteyksien tuontikapasiteettia on käytettävissä. Vastaavasti Suomesta myös viedään sähköä naapurimaihin enenevissä määrin esimerkiksi tuulisilla tunneilla. Markkinatilanteen mukaan sähkön siirtoyhteyksillä joko viedään tai tuodaan sähköä myös jatkossa. Siirtoyhteyksien tarve myös kasvaa, sillä niiden avulla voidaan tasapainottaa tuulivoiman alueellisesti vaihtelevaa tuotantoa.

Lue lisää: Mitä tarkoittaa sähköomavaraisuus? Entä teho-omavaraisuus? - Fingrid-Lehti

Suomen sähköjärjestelmä on osa pohjoismaista sähköjärjestelmää, johon Suomen lisäksi kuuluvat Ruotsi, Norja ja Itä-Tanska. Suomesta on tasasähköyhteydet myös Viroon, joiden kautta Pohjoismainen sähköjärjestelmä on yhdistetty Baltian sähköjärjestelmään.

Sähköä siirtyy naapurimaiden välillä koko ajan.  Syy on yksinkertainen: sähköä täytyy tuottaa ja kuluttaa yhtä paljon joka hetki, jotta järjestelmä pysyy tasapainossa. Kun sähköä Suomessa syntyy enemmän kuin sitä käytetään – esimerkiksi tuulisena päivänä – ylimääräinen sähkö siirtyy naapurimaihin. Jos taas Suomessa kulutus kasvaa tai tuotanto vähenee, sähköä tuodaan naapurimaista.

Yhteiset sähkömarkkinat ohjaavat sähkön siirtymistä naapurimaiden välillä. Sähkö kulkee sinne, missä siitä maksetaan enemmän. Tämä auttaa pitämään koko alueen sähköhuollon vakaana ja tehokkaana sekä tasaa hintoja maiden välillä.

Pohjoismaissa yhteinen sähköjärjestelmä parantaa huoltovarmuutta: maat tukevat toisiaan vaihtelevissa sää- ja kulutustilanteissa. Sähköjärjestelmän tulee olla koko ajan tasapainossa eli sähköä tulee tuottaa ja kuluttaa joka hetki saman verran. Naapurimaat toimivat ikään kuin yhteisenä puskurina, joka tekee sähköjärjestelmästä turvallisemman ja luotettavamman kaikille.

Fingridin Tuntihinta-mobiilisovelluksen avulla voi seurata sähkön pörssihintaa (Suomen aluehintaa). Mobiilisovelluksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta sähkön hinnan vaihteluista ja sitä kautta lisätä kiinnostusta kulutuksen ohjaamiseen edullisemmille tunneille, jolloin yleensä myös sähkön käyttö on vähäisempää tarjolla olevaan sähkön tuotantoon nähden. 

Sovellusten lisäksi pörssihintoja voi seurata esimerkiksi sähkönmyyjien palveluista tai suoraan sähköpörssi Nord Poolin sivuilta https://www.nordpoolgroup.com/. 

Tuntihinta-sovelluksesta voit lukea lisää täältä: Tuntihinta-sovellus - Fingrid

Milloin sähkön pörssihinnat päivittyvät sovellukseen?

Sähkön pörssihinnat julkaistaan seuraavalle vuorokaudelle iltapäivisin noin klo 14.30 sähköpörsseissä. Tuntihinta-sovellukseen seuraavan päivän hinnat päivittyvät automaattisesti sen jälkeen, kun hinnat on saatavilla. 

Miksi sovellus näyttää eri hintatietoja eri käyttäjille?

Mobiilisovelluksen asetuksissa voi valita, näytetäänkö hinnat arvonlisäverollisina vai verottomina sekä halutessaan lisätä myös oman sähkönmyyjän marginaalin mukaan. Nämä asetukset vaikuttavat sovelluksen taulukossa ja graafissa näkyviin hintoihin ja selittävät myös eroavaisuudet eri mobiilisovellusten välillä. Valitut asetukset tulee muistaa tallentaa, jotta ne päivittyvät taulukko- ja graafinäkymiin. 

Onko sovellus siirtynyt varttihintoihin?

Pörssissähkön hinnoissa siirryttiin ns. varttihintoihin syksyllä 2025. Jakeluverkkoyhtiöt vaihtavat kuluttaja-asiakkaidensa mittareita 15 minuutin resoluutioon vuoden 2028 loppuun mennessä. Osalla mittausresoluution muutos on jo toteutettu ja sen myötä myös sähkönmyyjät voivat laskuttaa viidentoista minuutin tarkkuudella sopimuksesta riippuen. Oman sähkömittarin muutosaikataulusta voi tiedustella omalta jakeluverkkoyhtiöltä. 

Tuntihinta-sovellus näyttää toistaiseksi sekä varttihinnat että tuntikohtaiset keskiarvot. Varttihinnat ovat katsottavissa taulukkonäkymässä. Lisäksi ne saa näkyviin tuntikohtaisessa graafissa klikkaamalla Tarkka tunti -painiketta. Voit selailla varttihintoja graafissa Tarkka tunti -painikkeen nuolella eteen ja taaksepäin. Sovelluksessa ilmoitetaan myös 24h ja 7 vuorokauden keskihinnat.
 

Yksittäisellä kotitaloudella sähkön tuotannon, kulutuksen tai akkujen säätökyky ei ole riittävän suuri reservimarkkinoille, mutta palveluntarjoajat voivat koota kotitalouksien säätökykyä isommaksi kokonaisuudeksi, jota tarjota markkinoille. Tarkista, että palveluntarjoaja on tehnyt sopimuksen Fingridin kanssa. Huomioi reservituottojen lisäksi myös mahdolliset kustannukset, kuten sähkönsiirrosta aiheutuvat kulut. 

Lue lisää kotitalouksista reservimarkkinoilla täältä: Kotitaloudet sähkön reservimarkkinoilla - Fingrid
Lue myös: Fingrid varoittaa kotiakkuja kauppaavien villeistä myyntilupauksista - Fingrid

Oman kotisi sähkönkulutusta voit seurata datahubin asiakasportaalista. Myös omalla sähkönmyyjällä tai jakeluverkkoyhtiöllä voi olla palvelu, jonka kautta sähkönkulutusta pääsee seuraamaan.

Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtopalvelu, jonne sähkönmyyjät ja jakeluverkkoyhtiöt tallentavat sähkönkäyttöpaikkojen tietoja. Voit lukea lisää palvelusta ja kirjautua asiakasportaaliin tämän linkin kautta: Datahub - Fingrid

Nipistely voimajohtojen läheisyydessä pyöräillessä on täysin vaaraton ilmiö. Nipistely johtuu maasta ja toisistaan eristettyjen polkupyörän ja pyöräilijän erilaisesta varautumisesta voimajohdon sähkökentässä.

Sähkökentässä liikkuvaan johdekappaleeseen – tässä tapauksessa polkupyörään – indusoituu sähkövarauksia. Ne eivät pääse purkautumaan, koska pyörän renkaiden kumit eristävät erityisesti kuivalla säällä pyörän metalliosat sähköisesti maasta. Nämä näin muodostuneet varaukset aiheuttavat sen, että polkupyörän varautuneen metallirungon ja maan välillä on tietty potentiaali.

Kun sähkökentässä pyöräilevä ihminen on kädensijojen, satulan sekä polkimien ja kengänpohjien kautta sähköisesti eristetty polkupyörän metallirungosta, muodostuu myös pyöräilijään jokin varaus ja potentiaali. Pyöräilijän potentiaali on erilainen kuin polkupyörän, koska pyöräilijä on esimerkiksi pystysuunnassa erilainen kohde kuin itse polkupyörä. Kohdassa, jossa pyöräilijän kehon paljaan osan ja polkupyörän – esimerkiksi sormenpäiden ja ohjaustangon – väliin jää pieni ilmaväli, voi syntyä pyörän ja pyöräilijän välisestä potentiaalierosta johtuva kipinäpurkaus. Se tuntuu iholla pistävänä tuntemuksena. Nipistelyä ei synny, kun sormet koskettavat polkupyörän tankoa, vaan kun ne ovat juuri koskettamaisillaan sitä.

Vastaavanlainen purkaus voi tapahtua myös esimerkiksi paljaan säären ja pyöränrungon välillä. Purkaukset ovat sinällään vaarattomia, mutta saattavat tuntua epämiellyttäviltä. Purkaukset voi välttää koskettamalla paljaalla kädellä polkupyörän metallista ohjaustankoa koko ajan voimajohdon alta pyöräillessä. Tällöin ihminen ja pyörä ovat samassa potentiaalissa, eikä kipinäpurkausta voi tapahtua. Toinen vaihtoehto on varmistaa esimerkiksi käsineillä ja pukeutumisella, että kaikki paljaat kehonosat ovat eristetyt tai riittävän kaukana pyörän metalliosista.

Johtimien tai eristimien pinnalla ilmenevät koronapurkaukset kuuluvat sirisevänä äänenä. Koronailmiö on ihmiselle harmiton. Ilmiön aiheuttaa ilman ionisoituminen johtimien, eristimien tms. pintojen läheisyydessä.

Koronan synnyttämä ääni on voimakkaimmillaan kostealla säällä tai talvella, kun johtimiin muodostuu huurretta. Koronapurkauksen välttäminen täydellisesti on käytännössä lähes mahdotonta, mutta koska ääni on aina merkki energiahäviöstä, se pyritään jo senkin takia pitämään mahdollisimman pienenä. Koronaa esiintyy lähinnä 400 kV jännitetasolla.

Suurjännitejohdot voivat synnyttää myös ääntä. Ääni aiheutuu tuulesta, joka ravistelee johdon eri osia, kuten teräspylväitä, johtimia, orsia tai eristimiä. Ääntä esiintyy riippumatta siitä, onko johto jännitteinen vai ei.

Fingrid tukee kohtuullisella määrällä toimintaperiaatteidensa mukaista yleishyödyllistä toimintaa. Pääpaino on energia-alan tutkimuksessa, koulutuksessa, kulttuurissa ja ihmisten hyvinvointiin liittyvässä toiminnassa. Fingrid ei tue uskonnollista tai poliittista toimintaa.

Lue lisää täältä: Sponsorointi - Fingrid