Voimajohdot

Fingridin voimajohdot rakennetaan tavallisesti käyttäen harustettuja pylväitä. Nykyisin materiaalina on teräs, mutta aiemmin 110 kilovoltin (kV) -johdoilla, sekä osalla 220 kV -johtoja käytettiin myös puisia pylväsjalkoja. Sen sijaan 400 kV -johtojen pylväät ovat olleet aina teräksisiä. Vapaasti seisovia ristikkopylväitä käytetään kaupunkialueilla. Uusilla johdoilla on käytetty myös niin sanottuja peltopylväitä. Vanhimmat johdot on rakennettu 1920-luvun lopulla ja ne ovat yhä käytössä.

Voimajohdon omistajana Fingridillä on velvollisuus pitää johto sähköturvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa. Johdon kunnossapitoa varten yhtiöllä on oikeus liikkua johtoalueella jalkaisin, työkoneilla ja ajoneuvoilla sekä käyttää johtoalueelle vieviä teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita. Johdon kuntoa ja johtoalueen kasvuston korkeutta seurataan toistuvilla tarkastuksilla.

Voimajohtojen tarkastukset tehdään joko maastossa kävellen tai lentäen 1-3 vuoden välein.

Tarkastuksissa havainnoidaan muun muassa

  • johtoalueen kasvusto, uudet rakenteet, kaivannot
  • pylväsrakenteiden mahdolliset kallistumat, teräsosien kunto, linnunpesät ja tikankolot
  • eristimien ja johtimien eheys ja kunto.

Lisäksi tehdään tarvittaessa erikoistarkastuksia. Tällöin tarkkaillaan esimerkiksi pylväiden lahovaurioita, maadoituksia, eristimiä ja liitoksia. Talviaikana myös tykkylumipartioinnit ovat mahdollisia. Helikopterilla tehtävän huurrepartioinnin yhteydessä pudotetaan tarvittaessa ukkosjohtimien jääkuormia.

Fingrid on toistuvasti ollut yksi parhaimmista kantaverkkoyhtiöistä kansainvälisissä vertailuissa, joissa mittareina käytetään sähkönsiirron käyttövarmuutta ja kustannustehokkuutta.

Fingridille myönnetty kansainvälinen sertifikaatti (PAS 55 spesifikaatio) hyvästä omaisuuden hallinnasta osoittaa, että Fingridissä on selkeä ja järjestelmällinen tapa johtaa ja hallita omaisuutta koko elinkaaren osalta.

Lisätietoja aiheesta

Mikko Jalonen

kunnonhallintapäällikkö, voimajohdot 
puh. 030 395 4176