;

Usein kysyttyä

Usein kysyttyä Olkiluoto 3:sta osana Suomen sähköjärjestelmää 

 

Mitä tapahtuu kantaverkolle sillä hetkellä, kun voimalaitos alkaa syöttää sähköä kantaverkkoon?

Kantaverkossa sähkön tuotantolaitoksilta sähkön kuluttajille siirtyvä teho jakautuu automaattisesti optimaalisesti eri siirtoreiteille. Näin tapahtuu myös silloin, kun OL3 alkaa syöttää tehoa kantaverkkoon.

Millaiset valmiudet Fingridillä on, kun voimala käynnistetään? Vaatiiko henkilökunnalta erityisosaamista?

Fingrid on aktiivisesti valmistautunut OL3:n käynnistämiseen jo parin vuoden ajan. Henkilökunnallamme on kantaverkon käyttöön liittyvä erityisosaaminen ja tämän avulla selviämme varmasti myös OL3:n käynnistymisestä.

Miten OL3:n sähköntuotantokyky näkyy kantaverkossa?

OL3:n sähköntuotantokyky näkyy erityisesti kotimaisen sähköntuotannon lisääntymisenä ja Suomen omavaraisuuden parantumisena, joten se saattaa vaikuttaa myös sähkön tuontitarpeeseen. OL3 kuitenkin myös pienentää hieman sähköntuontikapasiteettia Ruotsista.

Olen kuullut, että ydinvoimala on erittäin suuri, mahtuuko kaikki sen tuottama sähkö verkkoon?

Kyllä. Fingrid on varautunut OL3 valmistumiseen vahvistamalla kantaverkkoa sekä erillisillä teknisillä järjestelmillä.

Vaikuttaako uusi ydinvoimala sähkön hintaan?

OL3 lisää kotimaista sähköntuotantoa. Yleisesti sähköntuotantokapasiteetin kasvaessa sähköstä tulee edullisempaa, mutta tilanne vaihtelee sähkön tuotanto- ja kulutustilanteiden mukaan.

Miten on valmistauduttu siihen, että laitos ei yhtäkkiä pystyisikään syöttämään sähköä kantaverkkoon?

Fingrid on yhdessä TVO:n kanssa toteuttanut OL3-järjestelmäsuojan, joka rajoittaa OL3:n vaikutusta sähköverkkoon sen yllättävissä vikatilanteissa. Tämän lisäksi pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ylläpitävät reserviä tällaisten vikojen varalta joka hetki.

Milloin Fingridin voimajohtoyhteydet OL3:een valmistuivat?  

Fingridin Länsi-Suomen verkkoon tekemät vahvistukset valmistuivat 2009. Nämä johdot ovat vielä erittäin hyvässä kunnossa. Voimajohtojen arvioitu elinikä on vähintään noin 60 vuotta.

Ollaanko Suomessa jatkossa entistä haavoittuvaisempia sähkön suhteen, kun tehdään näin iso yksikkö? Jos siihen tulee häiriö, niin vaikutukset ovat isommat kuin pienemmällä yksiköllä.

Fingrid on varautunut OL3:n häiriöön ja verkosta irtoamiseen, joten se ei tee meistä haavottuvaisia vaikka vaikutukset sähköverkkoon ovatkin suuremmat kuin pienemmän voimalaitoksen vikaantuessa. Yleisesti ottaen suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla on myös erittäin hyvä käyttövarmuus.

Miksi ylipäätään rakennetaan näin iso yksikkö, eikö tällöin turvallisuusriskitkin ole suuremmat? Ja eikö pikemminkin pitäisi kehittää enemmän energiatehokkaita ratkaisuja kuin vain lisätä sähköntuotantoa?

Sekä energiatehokkuuden parantaminen että myös sähköntuotannon lisääminen ovat tarpeen, kun yhteiskunta sähköistyy.

Onko Suomi Olkiluoto 3:n myötä omavaraisempi sähkön suhteen? Miksi tähän sitten pyritään, sillä tähän asti on kehuttu markkinoiden toimintaa ja on sanottu sähkön tuonnin olevan ihan hyväkin asia?

Kyllä.
Sähköä tuodaan, jos se on edullisempaa naapurialueella. Tähän asti markkinat ovat toimineet ja Suomeen on saatu sähköä myös talven huippukulutustilanteissa. Mikäli kylmimpien talvisäiden aikaan kaikissa naapurimaissa on yhtä kylmä ja lisäksi sattuisi vielä joku merkittävä tuotanto-ongelma, sähköstä saattaisi tulla pula. OL3:n valmistuminen helpottaa tilannetta.