Fingrid-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2022

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Tämä puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2021 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.

Puolivuosikatsauksessa esitettävät graafit ja tekstitarkenteet ovat luettavissa pdf-liitteestä.

• Liikevaihto kasvoi korkean sähkön hinnan myötä tasesähkön kallistuttua. Kasvua tuki myös sähkön aluehintaeroista Fingridille kertyneiden pullonkaulatuottojen tulouttaminen. Venäjän rajasiirtotuottojen kertyminen loppui toukokuussa.
• Poikkeuksellinen sähkömarkkinatilanne kasvatti tasesähkön ja häviösähkön hankintakustannusta sekä nosti sähköjärjestelmän reservikustannukset ja rajayhteyksien pullonkaulakustannukset ennätyskorkealle tasolle.
• Konsernin liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta laski verrattuna edelliseen vuoteen. Pullonkaulatuottojen tulouttaminen ja häviösähköhankinnan hintasuojaus kompensoivat markkinaehtoisten kustannusten kasvua.
• Kauden voitto kasvoi merkittävästi häviösähkön hankintahintaa suojaavien sähköjohdannaisten markkina-arvon muutoksen myötä.
• Katsauskaudella Suomen sähkönkulutus oli 42,1 (44,4) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 36,6 (36,0) terawattituntia, joka vastasi 78,8 (75,5) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
• Tammi-kesäkuun aikana kantaverkon siirtovarmuus oli 99,999924 (99,99999) prosenttia. 

Toimitusjohtajan katsaus: ”Poikkeuksellinen tilanne energiamarkkinoilla palautti mieleen perusasiat: toimitusvarmuus ja kohtuuhintainen sähkö”

Syksyllä 2021 alkanut energiamarkkinoiden poikkeustilanne vahvistui entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kaasun hinta nousi ennätyskorkeuksiin jo viime vuoden lopulla, ja Euroopan pyrkimykset irtautua venäläisestä energiasta ovat pitäneet kaasun hinnan korkeana. Korkea kaasun hinta on nostanut sähkön hinnan poikkeuksellisen korkealle tasolle kaikkialla Euroopassa. Suomessa sähkön hinta on pysytellyt jonkin verran eteläisempää Eurooppaa edullisempana pohjoisimman Euroopan vähäfossiilisen sähköntuotannon ansiosta.

Lännen pakotteiden seurauksena sähkön tuonti Venäjältä loppui lauantaina 14.5.2022. Suomen sähköjärjestelmä selvisi tilanteesta hyvin. Pitkä yhteistyö rajanaapurin kanssa tuli tiensä päähän. Venäjän tuonti on ollut merkittävä osa Suomen sähkönhankintaa menneinä vuosina. Tänään Suomi ei ole riippuvainen venäläisestä sähköstä. Olemme menossa entistä parempaan suuntaan, kun Suomesta on tulossa sähkön suhteen energiaomavarainen vuositasolla todennäköisesti jo ensi vuonna.

Leudon talven seurauksena kantaverkkosiirron liikevaihto oli katsauskaudella ennakoitua alhaisempi. Korkea sähkön hinta näkyy Fingridin taloudessa kohonneina tasesähkön osto- ja myyntihintoina. Suomen ja Ruotsin aluehintojen eroaminen toisistaan heijastuu yhtiön talouteen erittäin suurina pullonkaulatuottoina. Vastaavasti yhtiölle tulee merkittäviä pullonkaulakustannuksia Suomen taseylijäämän siirtyessä pohjoisilla siirtoyhteyksillä Suomesta Ruotsiin – kalliimmalta Suomen hinta-alueelta todella edulliselle Pohjois-Ruotsin hinta-alueelle. Sähkön korkean hinnan vuoksi häviösähkön kustannukset ovat kasvaneet, vaikka yhtiö pyrkiikin suojautumaan hintavaihteluilta mahdollisimman tehokkaasti. Sähköjärjestelmän toimintaa ylläpitävien reservien hinnat nousivat uudessa markkinatilanteessa ennätyskorkealle. Venäjän sähköntuonnin loppuminen toukokuussa lopetti rajasiirtoon liittyvät myyntitulot ja nosti jonkin verran sähköjärjestelmän reservien jo muutenkin korkeita hankintakustannuksia, kun reservejä ei voi enää ostaa Venäjältä.

Poikkeuksellisessa tilanteessa olemme pystyneet jatkamaan investointiohjelmaamme suunnitelmien mukaisesti. Rakennusvaiheessa on ollut ennätysmäärä projekteja. Sota Ukrainassa on toki vaikeuttanut tavaratoimituksia ja nostanut kustannuksia, mutta olemme löytäneet näihin toimivia ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä tavara- ja palvelutoimittajien kanssa. Investointiohjelmamme määrätietoinen jatkaminen on Suomen edun mukaista. Tuulivoimarakentaminen on jatkunut Suomessa aktiivisena ja olemme liittäneet kantaverkkoon satoja megawatteja tuulivoimatuotantoa. Olemme myös tehneet tuloksellista yhteistyötä uusissa hankkeissa suurten sähkönkäyttäjien, kuten datakeskusten ja akkutehtaiden kanssa. Suomessa on myös aluillaan useita vedyn tuotantohankkeita.

Olemme saaneet työstämme paljon positiivista palautetta. Meille myönnettiin jo kolmannen kerran Hyvä YVA -palkinto. Palkinto kohdistui ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn Järvilinja-hankkeessa. Voitimme myös Suomen Tuulivoimayhdistyksen järjestämän Tuulivoimateko 2021 -kilpailun. Tuomariston perustelujen mukaan roolimme Suomen tuulivoimatuotannon kehityksessä on erittäin tärkeä. Panostuksemme henkilöstön hyvinvointiin ja johtamiseen näkyy myös tuloksissa. Sijoituimme toiseksi Oikotien Työelämän vastuullisuustutkimuksessa ja kolmanneksi Great Place to Work Finlandin Suomen parhaat työpaikat 2022 -listauksessa suurten yritysten sarjassa. Fingridin tietoturvan johtamisjärjestelmä auditoitiin ja sille myönnettiin ISO 27001 -tietoturvasertifikaatti.

Sähkön toimitusvarmuus ja kohtuuhintainen sähkö ovat saaneet uuden merkityksen viime kuukausina. Poikkeuksellisen tilanteen keskellä panoksemme suomalaisen yhteiskunnan hyväksi on entistä tärkeämpi. Tämä näkyy toisaalta päivittäisessä työssämme, kun turvaamme suomalaisten sähkönsaantia ja toisaalta pidemmällä tähtäimellä kehittäessämme hiilineutraalin Suomen tarvitsemaa infrastruktuuria, joka auttaa samalla Suomea irtautumaan lopullisesti venäjäriippuvuudesta.

Taloudellinen tulos 

Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 692,2 (465,7) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot olivat alkuvuonna 204,9 (208,4) miljoonaan euroa. Tammi-kesäkuussa sähkön kulutus Suomessa oli 42,1 (44,4) terawattituntia. Tasesähkön myyntituotot kasvoivat 383,3 (212,1) miljoonaan euroon, mikä oli pääosin seurausta korkeammasta tasesähkön hinnasta sekä jonkin verran tasepalvelumaksujen korotuksesta. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat 11,3 (17,6) miljoonaan euroon. Sähkön siirto Suomen ja Venäjän välillä loppui 14.5.2022. Liikevaihtoon on kohdistettu pullonkaulatuottoja 39,8 (0,0) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan muut tuotot nousivat 251,2 (6,4) miljoonaa euroon, mikä johtuu pääosin liiketoimintaan liittyvien sähköjohdannaisten käyvän arvon noususta.

Tammi-kesäkuun kulut olivat 619,4 (366,0) miljoonaa euroa. Korkeammasta tasesähkön hinnasta johtuen tasesähkön kulut kasvoivat edellisvuodesta 379,3 (190,5) miljoonaan euroon. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut nousivat 77,1 (35,6) miljoonaan euroon, mikä aiheutui taajuudenhallintareservien ennätyskorkeasta markkinahankinnasta. Häviösähkökulut kasvoivat 39,7 (27,5) miljoonaan euroon, mikä aiheutui häviösähkön korkeammasta hankintahinnasta. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2022 ennustetusta häviösähkön hankinnasta oli systeemihinnan osalta suojattu noin 98 (99) prosenttia 33,1 (27,6) euron keskihintaan megawattitunnilta. Suomen aluehintaeron osalta häviösähkön hankinnasta oli suojattu noin 82 (76) prosenttia 6,7 (5,4) euron keskihintaan megawattitunnilta.

Katsauskauden poistot kasvoivat 52,4 (49,3) miljoonaan euroon. Kantaverkon kunnonhallintakulut olivat 8,1 (8,1) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 19,3 (17,0) miljoonaan euroon.

Pullonkaulakustannusten nettovaikutus Suomen taseylijäämän siirtyessä Suomesta Ruotsiin ja Norjaan kasvoi 28,4 (7,3) miljoonaan euroon.
Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 323,6 (106,1) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 299,4 (94,1) miljoonaa euroa. Erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät pääosin johdannaisten markkina-arvojen muutoksella (muutos 224,8 miljoonaa euroa). Katsauskauden voitto oli 239,4 (75,3) miljoonaa euroa ja laaja tulos 239,4 (75,3) miljoonaa euroa.

Rahoitus

Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli katsauskaudella 349,2 (112,5) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 26,5 (27,5) prosenttia. IFRS 16 -standardin vaikutus oman pääoman osuuteen oli 0,3 prosenttiyksikköä pienentävä.

Konsernin nettorahoituskulut tammi-kesäkuun aikana olivat 23,8 miljoonaa euroa (12,1 miljoonaa euroa), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 20,8 miljoonaa euroa negatiivinen (6,7 miljoonaa euroa negatiivinen). Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos oli 1,1 miljoonaa euroa negatiivinen (0,1 miljoonaa euroa negatiivinen). Nettorahoituskuluihin sisältyi IFRS 16 -standardin mukaisesti 0,3 (0,3) miljoonaa euroa korkokuluja taseeseen kirjatuista vuokrasopimusveloista.

Korolliset lainat olivat 1 101,6 (1 132,9) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 1 043,6 (1 029,9) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 58,1 (103,0) miljoonaa euroa. Lainoihin sisältyi raportointipäivänä IFRS 16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja yhteensä 31,1 (31,0) miljoonaa euroa, joista lyhytaikaisia, alle vuoden kuluessa erääntyviä oli 2,7 (2,4) miljoonaa euroa ja yli vuoden kuluttua erääntyviä oli 28,3 (28,6) miljoonaa euroa.

Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahavarat sekä muut rahoitusvarat olivat katsauskauden lopussa 424,3 (105,4) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä yhteensä 90 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat maksuvalmiutta varmistavat rahoitusjärjestelyt pankkien kanssa.

Asiakkaat

Yhteistyö asiakkaiden kanssa on jatkunut erittäin tiiviinä, ja uusien liityntäkyselyiden määrä on kasvanut merkittävästi. Tuotannon liityntäkyselyiden kokonaiskapasiteetti on yli 170 000 megawattia. Pääosa liityntäkyselyistä liittyy tuulivoimatuotantoon, mutta liityntäkyselyitä on tullut myös suuren kokoluokan aurinkovoimalaitoksista. Käynnissä on monia sähkön käyttöön liittyviä hankkeita. Näistä merkittävin on Microsoftin datakeskusalue Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin. Lisäksi erilaisia vedyn tuotantoon liittyviä hankkeita on suunnitteilla ympäri Suomea.

Vuoden alussa Fingrid julkisti verkkokiikaripalvelun, johon on koottu tietoa tuotannon liityntämahdollisuuksista kantaverkkoon eri ajanjaksoilla sekä jo suunnittelussa tai toteutuksessa olevista sähkön tuotantohankkeista. Verkkokiikaripalvelua kehitetään edelleen saatujen palautteiden pohjalta tuomalla palveluun vastaavasti kulutuksen liityntämahdollisuudet.

Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestön ENTSO-E:n vuotuisessa vertailussa sähkön siirtäminen Suomessa oli edelleen toiseksi edullisinta vuonna 2021. Kaiken kaikkiaan vertailussa oli mukana 36 maata. Näistä 19 on Suomeen verrattavissa olevia EU/ETA-maita, joissa on maantieteellisesti laaja ja eri jännitetasoilla toimiva kantaverkko. Tästä joukosta edullisimmat olivat Slovenia, Suomi ja Norja.

Kantaverkko

Fingridin investoinnit kantaverkkoon kasvavat aiemmin arvioidusta reilusta kahdesta miljardista noin kolmeen miljardiin euroon seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investointien kasvua selittää Suomen sähköistymiseen liittyvä sähkön tuotannon ja kulutuksen merkittävä kasvu. Ne heijastuvat yhä kasvavana pohjois-eteläsuuntaisena siirtotarpeena sekä uusien rajasiirtoyhteyksien tarpeena Ruotsin ja Viron suuntaan.

Kantaverkkoon kuuluu tänään noin 14 000 kilometriä voimajohtoja ja 120 sähköasemaa. Rakenteilla on kaikkiaan 619 kilometriä uutta voimajohtoa ja 63 uutta sähköasemaa. Suurimmat sähkönsiirtohankkeet ovat Suomen pohjois-eteläsuuntaista siirtokykyä kasvattavat hankkeet Metsälinja ja Järvilinja sekä Suomen ja Ruotsin välinen Aurora Line -yhteys. Nämä hankkeet ovat merkittävä osa hiilineutraalin Suomen tarvitsemaa sähköverkkoinfraa.

Metsälinja lisää merkittävästi Suomen sähköjärjestelmän tarvitsemaa pohjois-eteläsuuntaista sähkönsiirtokapasiteettia. Noin 300 kilometrin pituinen, 400 kilovoltin siirtoyhteys rakennetaan nykyisten voimajohtojen paikalle ja osin niiden rinnalle, ja sen reitti kulkee Petäjävedeltä Haapaveden kautta Muhokselle. Aikataulun mukaisesti koko yhteyden käyttöönotto on syksyllä 2022. Kokonaisuus on ollut merkittävä, noin miljoonan työtunnin, ponnistus monelta urakoitsijalta alitoimittajineen.

Järvilinja, runsaat 290 kilometriä pitkä pohjois-eteläsuuntainen 400 kilovoltin siirtoyhteys Oulusta Lappeenrannan suuntaan, on edennyt yleissuunnitteluvaiheeseen. Lunastuslupahakemus toimitetaan viranomaisille tulevana syksynä. Hanke etenee kilpailuttamiseen vuonna 2023 ja valmistuu vuonna 2026.

Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille rakennettava uusi 400 kilovoltin siirtoyhteys Aurora Line on alkuvuonna edennyt rakennusurakoiden kilpailutukseen ja ensimmäisten urakkasopimuksien allekirjoitukseen. Työmaat käynnistyivät puuston poistolla kesäkuussa ja rakennustyöt käynnistyvät syksyllä. EU myönsi tammikuussa Aurora Linelle 127 miljoonan euron tuen osana Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelmaa. Aurora Line valmistuu vuonna 2025.

Kolmen suurimman sähkönsiirtohankkeen ohella meneillään on Jyväskylän Hämeenlahden ja Joroisten Hännilän välisen 110 kilovoltin voimajohdon uusiminen. Hanke etenee suunnitellusti ja rakentaminen ajoittuu vuosille 2023–2025. Samalla uusitaan johdon varrella sijaitseva Kauppilan 110 kV sähköasema, jonka rakennustyöt ovat alkaneet kesäkuussa. Kauppilan sähköasemalla käytetään uutta ilmastoystävällistä, SF6-eristekaasusta vapaata teknologiaa. Hankkeessa Fingrid toteuttaa strategiaansa luopua uusissa sähköasemakohteissa SF6-kaasusta ja siirtyä käyttämään entistä kestävämpää teknologiaa.

Voimajohtojen ohella Fingrid rakentaa lukuisia uusia sähköasemia ja uudistaa vanhoja.  Sähköasemat toimivat sähköverkon solmukohtina, joiden kautta sähköntuotanto ja sähkön kulutus liittyvät sähköjärjestelmään.

Rakennustyöt ovat käynnissä muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Valkeuden sähköasemalla, Vaasan lähistöllä sijaitsevalla Tuovilan sähköasemalla, Seinäjoen uusittavalla sähköasemalla, Isojoella Arkkukallion sähköasemalla sekä Alajärven sähköasemalla.

Rauman sähköaseman suunnittelu sekä Nivalan Uusnivalan sähköaseman sarjakompensoinnin laajennuksen suunnittelu ovat käynnistyneet. Simon kunnassa sijaitsevan Simojoen sähköaseman laajennusurakan kilpailutus on meneillään.

Uutta ilmastoystävällistä, SF6-eristekaasusta vapaata teknologiaa hyödyntävällä Lohjan Virkkalan sähköasemalla käyttöönotot alkoivat heinäkuussa.

Suomen ja Ruotsin välisen Fenno-Skan 1 -yhteyden elinkaaren pidennys vuoteen 2040 asti etenee suunnitellusti, ja useimmat kokonaisuudet ovat joko suunnittelussa tai hankinnassa.

Katsauskaudella Fingrid teki investointipäätökset Salon sähköaseman peruskorjauksesta, Sodankylässä sijaitsevan Vajukosken sähköaseman sekä Utsjoen sähköaseman uusimisista. Hankkeilla mahdollistetaan tuulivoiman liittäminen kantaverkkoon. Lisäksi tehtiin investointipäätös Kymin sähköasemalle lisättävästä toisesta muuntajasta, jolla mahdollistetaan energiaintensiivisen teollisuuden edelleen kehittyminen alueella.

Työturvallisuus Fingridin voimajohto- ja sähköasematyömailla parani ja tapaturmien määrä väheni vuoden takaisesta jaksosta.

Sähköjärjestelmän toiminta

Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus oli 42,1 (44,4) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 4,3 (3,4) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 46,4 (47,8) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 36,6 (36,0) terawattituntia, mikä oli 78,8 (75,5) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 32,2 (32,6) terawattituntia, mikä oli 76,4 (73,5) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta.

Sähkönkulutuksen tämän vuoden kulutushuippu saavutettiin 11.1., jolloin kulutus oli 13 767 megawattia. Koko talvikauden kulutushuippu oli poikkeuksellisesti jo 8.12.2021. Sähkön riittävyys ei ole ollut huippukulutustilanteessa vaarassa.

Tammi-kesäkuun aikana Fingridin kantaverkon käyttövarmuus on ollut erittäin hyvällä tasolla eikä kantaverkossa ole ollut merkittäviä häiriöitä. Kantaverkon siirtovarmuus oli katsauskaudella 99,999924 (99,99999) prosenttia. Fingrid on varautunut poikkeuksellisten sääilmiöiden vaikutukseen sähköjärjestelmään ja nosti häiriönselvitysvalmiutta kolme kertaa tarkastelujaksolla.

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-kesäkuussa 7,8 (7,8) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,8 (0,4) terawattituntia. Maiden välinen siirtokapasiteetti on ollut tarkastelujaksolla rajoitettuna yhteensä runsaan kuukauden Ruotsissa sähköjärjestelmään tehtyjen projekti- ja kunnossapitotöiden vuoksi.

Sähköä vietiin Viroon tammi-kesäkuussa edellisvuoden tapaan runsaasti yhteensä 3,6 (3,0) terawattituntia. Sähköä tuotiin Virosta katsauskaudella hyvin pieniä määriä. Maiden välinen siirtokapasiteetti toimi luotettavasti. EstLink 1- ja EstLink 2-yhteyksien vuosihuoltoja ei toteutettu tarkastelujaksolla nykyisen sähkömarkkinatilanteen vuoksi.  

Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen tammi-kesäkuussa 3,6 (4,4) terawattituntia. Alkuvuonna sähköä tuotiin Venäjältä aiempaa enemmän korkeiden pohjoismaisten sähkön hintojen vuoksi. Käyttövarmuuden turvaamiseksi Venäjän rajasiirtoyhteyksien siirtokapasiteettia rajoitettiin 24.4. alkaen. Lisäksi Olkiluoto 3:n käyttöönottotestien aikana Venäjän siirtoyhteyksien tuontikapasiteetti rajoitettiin nollaan. Sähkökauppa Venäjältä keskeytyi kokonaan 14.5. Suomesta ei viety katsauskaudella sähköä Venäjälle.

Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos kytkettiin kantaverkkoon 12.3. osana laitoksen testikäyttöä. Kytkeminen sujui ongelmitta ja mahdollisti laitoksen käyttöönottotestien jatkamisen liitettynä sähköjärjestelmään. Laitoksen toiminnan testaus jatkuu ennen kaupallista käyttöä, jonka on määrä alkaa joulukuussa 2022.

Sähkömarkkinat

Kulunut talvi oli keskimääräistä leudompi, mikä laski sähkön kulutusta. Pohjoismainen vesitilanne on ollut pohjoisilla alueilla yli pitkän aikavälin normaalin tason, mutta eteläisillä alueilla reilusti kyseisen tason alle. Sähkön tuotannossa käytettävien polttoaineiden hinnat ovat nousseet viime syksystä alkaen ja nousu on jatkunut edelleen, mikä on nostanut sähkön hintaa kaikkialla Euroopassa. Tuulivoimakapasiteetin lisääntyminen näkyy sähkön tuotannon lisääntyvinä vaihteluina. Sähköntuonti Venäjältä päättyi 14.5.2022. Sähköntuonti erityisesti Pohjois-Ruotsista on ollut runsasta ja päiväsaikaan usein maksimitasolla. Sähköä on viety Suomesta Viroon runsaasti. Tilanne on yhdessä siirtoyhteyksien ruuhkaantumisen kanssa johtanut huomattaviin aluehintaeroihin pohjoisten ja eteläisten alueiden välillä Pohjoismaissa.

Tammi-kesäkuussa pohjoismaisten vuorokausimarkkinoiden keskihinta oli 115,62 (42,03) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 104,73 (47,45) euroa megawattitunnilta.

Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välisten sähkönsiirtoyhteyksien käytettävyys ja luotettavuus on ollut hyvä. Fingrid ja Viron kantaverkkoyhtiö Elering allekirjoittivat kesäkuussa aiesopimuksen, jossa sopivat kolmannen merikaapeliyhteyden suunnittelun käynnistämisestä Suomen ja Viron välille. EstLink 3 -yhteyden arvioidaan valmistuvan vuoteen 2035 mennessä. 

Kuluvalla katsauskaudella maiden väliset sähkön aluehintaerot ovat nostaneet merkittävästi pullonkaulatuottoja Suomen rajasiirtoyhteyksillä.

Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatuotot olivat tammi-kesäkuussa 479,8 (96,2) miljoona euroa. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot puolestaan olivat tammi-kesäkuussa 145,9 (24,6) miljoonaa euroa. Fingridin osuus näistä on 50 prosenttia.

Fingrid korotti tasevastaavien tasepalvelumaksuja sekä helmikuussa että toukokuussa katsauskaudella. Korotukset johtuivat markkinaehtoisten sähköjärjestelmäreservien kustannusten noususta.

Fingrid toteuttaa aktiivisesti useita monivuotisia sähkömarkkinoiden kehityshankkeita energiamurroksen ja sähkön tuotantorakenteen muutoksen hallitsemiseksi sekä uudistuvan eurooppalaisen lainsäädännön toteuttamiseksi. Keskeisinä kokonaisuuksina ovat muun muassa pohjoismainen tasehallintahanke kantaverkkoyhtiöiden tasehallinnan ja taseselvityksen uudistamiseksi, sähköjärjestelmän vaatimien reservimarkkinoiden kehittäminen sekä uusi siirtokapasiteetinlaskentamenetelmä.

Sähkön vähittäismarkkinoilla otettiin helmikuussa 2022 käyttöön tiedonvaihdon keskitetty järjestelmä, datahub, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja ajantasaistaa osapuolien tiedonvaihtoa. Datahubiin on tallennettu ja siellä käsitellään tietoja noin 3,8 miljoonasta suomalaisesta sähkönkäyttöpaikasta. Fingrid vastaa datahubin toiminnasta ja sen kehittämisestä. Datahubin suoria asiakkaita ovat sähkön myyjä- ja jakeluverkkoyhtiöt.

Sähköjärjestelmän toimintaa ylläpitävien reservien merkitys kasvaa uusiutuvan sähkön tuotannon lisääntyessä. Fingrid aloitti tammikuussa automaattisen taajuuden palautusreservin (aFRR) kansallisen hankinnan yhteispohjoismaisella markkina-alustalla. Kyseessä on ensimmäinen askel kohti yhteispohjoismaisia reservien kapasiteettimarkkinoita, joka mahdollisti markkinasääntöjen pohjoismaisen harmonisoinnin sekä laajentaa reservimarkkinaa. Pohjoismaisten säätösähkömarkkinoiden eli mFRR-energiamarkkinoiden uudistusta ja automaattisen käyttöjakson aloitusta siirretään aiemmasta aikataulusta poiketen loka-marraskuuhun 2023 ennakoitua haastavamman tietojärjestelmätoteutuksen vuoksi.

Sähkön siirtokapasiteetin hallinnalla tehostetaan sähköjärjestelmän toimintaa. Uuden pohjoismaisen, siirtoihin perustuvan flow-based-siirtokapasiteetinlaskentamenetelmän testaus nykyisen menetelmän rinnalla käynnistyi maaliskuussa ja jatkuu vähintään vuoden. Uusi laskentamenetelmä parantaa siirtokapasiteetin jakamista markkinoiden käyttöön. Tavoitteena on ottaa menetelmä käyttöön vuoden 2023 loppupuolella.

Henkilöstö

Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 472 (432), joista vakituisessa työsuhteessa oli keskimäärin 417 (370). Henkilöstökulut olivat 19,3 (17,0) miljoonaa euroa. Henkilöstön palkkakulut olivat 16,3 (14,4) miljoonaa euroa eli 2,3 (3,1) prosenttia liikevaihdosta.

Fingrid sijoittui kolmannelle sijalle Suomen parhaat työpaikat -listauksessa suurten yritysten sarjassa. Vuonna 2020 sijoitus keskisuurten yritysten sarjassa oli seitsemäs. Työelämän vastuullisuustutkimuksessa Fingrid sijoittui toiseksi suurten yritysten sarjassa. Kahdella edellisellä kerralla yhtiö oli sarjassaan paras.

 Fingrid on edellisvuosien tapaan mukana Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa, jossa työnantajat haastetaan tarjoamaan nuorille laadukkaita ja onnistuneita kesätyökokemuksia. Tänä vuonna yhtiö työllistää kaiken kaikkiaan 64 kesätyöntekijää, jotka työskentelevät eri tehtävissä ja eri puolella Suomea.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Energiavirasto on 30.6.2022 pyytänyt Fingridiä esittämään vastineensa Teollisuuden Voima Oyj:n (”TVO”) esittämään tutkintapyyntöön. Tutkintapyyntö liittyy TVO:n esittämiin väittämiin siitä, että Fingrid olisi laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa ja/tai muussa soveltuvassa lainsäädännössä asetettua verkon kehittämisvelvoitetta ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon oikeudettomia rajoituksia sekä siitä, että Fingrid olisi rikkonut julkishallinnollisen tehtävänsä hoitamiseen liittyviä hallinto-oikeudellisia velvoitteitaan. Fingridin näkemyksen mukaan TVO:n esittämät väitteet ovat perusteettomia.

Muut asiat

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 30.3.2022 vuoden 2021 tilinpäätöksen ja teki päätöksen osingosta. Osingon ensimmäinen erä, yhteensä 88 691 600,00 euroa, maksettiin 4.4.2022. Hannu Linna valittiin uudelleen hallituksen jäseneksi ja uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin uudelleen Päivi Nerg. Hallituksen jäseneksi valittiin uudelleen Sanna Syri. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Sami Kurunsaari ja Jukka Reijonen.

DI, MBA Jukka Metsälä nimitettiin Fingridin uudeksi talous- ja rahoitusjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 5.5.2022 alkaen vastuualueenaan yhtiön talous ja rahoitus sekä liiketoiminnan kehitys ja strategia. Tekniikan tohtori Tuomas Rauhala nimitettiin voimajärjestelmän käytön johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.6.2022 alkaen. Metsälä ja Rauhala raportoivat tehtävissään toimitusjohtaja Jukka Ruususelle.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys

Pohjoismaiden neljän kantaverkkoyhtiön yhteisen, Kööpenhaminassa sijaitsevan käytönsuunnittelutoimiston (Regional Security Coordinator, RSC) yhtiöittämistä varten perustettu uusi Nordic RCC A/S -yhtiö aloitti varsinaisen liiketoimintansa 1.7.2022.

Yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti hallitus päätti 27.7.2022 toisen osinkoerän maksamisesta puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella toinen osinkoerä, 17 500,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja 6 400,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 44 345 800,00 euroa osinkoa maksetaan 1.8.2022.

Sähkömarkkinoiden poikkeuksellisen tilanteen odotetaan jatkuvan tilikauden aikana. Korkea energian hinta sekä suuret siirtovolyymit kantaverkossa lisäävät epävarmuutta yhtiön markkinaehtoisissa merkittävissä kuluerissä, kuten häviösähkön, sähköjärjestelmän reservien ja rajasiirron kustannuksissa. Aluehintaerot Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron rajoilla tulevat kerryttämään Fingridin osuutta pullonkaulatuotoista tilikauden aikana.

Fingrid ilmoitti heinäkuussa tasepalvelumaksujen korotuksesta. Uudet hinnat tulevat voimaan 1.9.2022. Hinnan korotuksen perustana on ennätyksellisen korkeiksi nousseet sähköjärjestelmän markkinaehtoisten reservien hankintakustannukset.

Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana. Yhtiö ei ole muuttanut tulosohjeistustaan tilinpäätöstiedotteessa 1.3.2022 annetusta.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj, puh. 040 593 8428

Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Metsälä, Fingrid Oyj, puh. 040 563 3756