25.10.2012 11.00
Pörssitiedotteet

Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2012

Taloudellinen tulos


Konsernin heinä - syyskuun liikevaihto oli 106 miljoonaa euroa (88 milj. euroa vastaavana aikana vuonna 2011). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,7 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa). Kantaverkkotuotot olivat 46 milj. euroa (36 milj. euroa) ja tasesähkön myynti oli 28 miljoonaa euroa (34 milj. euroa). Konsernin heinä - syyskuun liikevoitto oli 7 miljoonaa euroa (-4 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten arvonmuutoksia -3 miljoonaa euroa (-2 milj. euroa). IFRS:n mukainen tulos ennen veroja oli 11 miljoonaa euroa (-6 milj. euroa) heinä - syyskuussa.
 
Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 368 miljoonaa euroa (331 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 2 miljoonaa euroa (2 milj. euroa). Konsernin tammi-syyskuun liikevoitto oli 56 miljoonaa euroa (39 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten arvonmuutoksia -12 miljoonaa euroa (-3 milj. euroa). Konsernin IFRS:n mukainen tulos ennen veroja oli 53 miljoonaa euroa (26 milj. euroa) tammi-syyskuussa. Tilikauden tulos oli 40 miljoonaa euroa (19 milj. euroa) ja konsernin laaja tulos 46 miljoonaa euroa (-4 milj. euroa). Tammi - syyskuun bruttoinvestoinnit olivat 83 miljoonaa euroa (168 milj. euroa). Konsernin liiketoimintojen rahavirta investoinneilla vähennettynä oli 26 miljoonaa euroa positiivinen (-81 milj. euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 26,4 % (27,1 %).
 
Konsernin tammi-syyskuun kantaverkkotuotot kasvoivat 191 miljoonaan euroon (151 milj. euroa) vuoden alusta toteutetun 30 prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Sähkön kulutus aleni 1,3 % verrattuna vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon. Tasesähkön myynti aleni 104 miljoonaan euroon (121 milj. euroa) alhaisemman sähkönhinnan vuoksi. Läpisiirtotuotot alenivat 7 miljoonaa euroa, mikä aiheutui lähinnä alentuneesta sähkönviennistä Suomesta Ruotsiin. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat 10 miljoonalla eurolla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta aiempaa merkittävästi pienemmän sähkön tuonnin volyymin takia. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot alenivat sähkön hintaerotuntien vähentyessä. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot olivat 6 miljoonaa euroa (9 milj. euroa), jotka maksettiin yhteyden omistajille.  Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä puolestaan nousivat merkittävästi markkinatilanteen ja aluehintojen suurten erojen seurauksena. Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliltä olivat 36 miljoonaa euroa (12 milj. euroa).
 
Liikevaihto ja muut tuotot (milj. €)​​1-9/121-9/11​7-9/12​7-9/11
Kantaverkkotuotot​ 191 ​151 46 36
Tasesähkön myynti​ 104 ​121 ​28 34
Läpisiirtotuotot​ 7​ 15 1 ​2
Rajasiirtotuotot​ ​7 ​17 1 5
Suomi-Viro pullonkaulatulot**​ 6 9 4 1
Tehoreservituotot***​ 14 3 5 0
Suomi-Ruotsi pullonkaulatulot​ ​36 ​12 21 ​10
Muu liikevaihto​ 3 3 1 ​1
Muut tuotot​ ​2 ​2 1 1
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 370​ 332​ ​107 ​89

 

Tasesähkön osto aleni 93 miljoonaan euroon (109 milj. euroa) alhaisemman sähkönhinnan seurauksena. Häviösähkökulut nousivat 1 miljoonalla eurolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mihin vaikuttivat Suomen aluehinnan ja Nord Poolin systeemihinnan erot. Syyskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2012 ennustetusta häviösähkön hankinnasta 88 % on suojattu keskihintaan 48,1 euroa megawattitunnilta.

 
Poistot kasvoivat 6 miljoonalla eurolla merkittävien uusien investointihankkeiden valmistuttua. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut nousivat 8 miljoonalla eurolla tarkastelujaksolla, koska taajuusohjattujen reservien tilapäishankinta tuntimarkkinoilta Suomesta ja muilta pohjoismaisilta kantaverkkoyhtiöiltä oli aikaisempaa kalliimpaa. Henkilöstökulut kasvoivat 1 miljoonalla eurolla edellisen vuoden tasosta.  Kunnonhallintakulut nousivat 3 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Tähän vaikutti erityisesti Fenno-Skan 2 kaapelin suuret korjauskustannukset. Läpisiirtokulut nousivat 2 miljoonalla eurolla, koska sähköntuonti Ruotsista Suomeen nousi merkittävästi edellisestä vuodesta.
​Kulut (milj. €)1-9/12​1-9/11​7-9/12​​7-9/11
​Tasesähkön osto 93​ 109 ​25 30​
Häviösähkökulut​ 48​ 47 16 17​
Poistot​ ​56 ​50 19 ​17
Suomi-Viro verkkovuokrat**​ 6 9 4 0
Reservikulut​ ​29 21 11 10
Henkilöstö​ ​16 ​14 ​5 4
Tehoreservikulut***​ ​14 2 5 ​0
Kunnonhallinta​kulut ​15 12 4 4
Läpisiirtokulut​ ​11 ​8 4 ​4
​Muut kulut ​17 16 6 ​5
​Kulut yhteensä ​303 289 ​97 ​91
Liikevoitto* ​68 43 ​10 -3
Konsernin liikevoitto, IFRS ​56 39 ​7 ​-4

 
* Ilman johdannaisten arvonmuutoksia
** Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 5,7 milj. euroa. Kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) olivat 5,6 milj. euroa, jotka maksettiin yhteyden omistajille. Fingridin saama erotus 0,1 milj. euroa syntyi Estlink-yhteyden häiriötilanteissa.
*** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.

 

Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tulovirralle, joten yhdeksän kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.
 
Investoinnit
 
Suomen ja Viron välille rakentuva EstLink2 tasasähköyhteys on ollut aktiivisessa rakentamis- ja asennusvaiheessa koko kesän ja syksyn ajan. Parhaillaan hankkeessa on ollut yhteensä 8 työmaata käynnissä, joissa yhteensä on ollut enimmillään noin 150 työntekijää. Rakennus- ja asennustyöt etenevät suunnitelman mukaisesti sekä Suomessa että Virossa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 320 miljoonaa euroa, joka jaetaan Fingridin ja Eleringin kesken.
 
Kantaverkon käyttövarmuutta parantavan Forssan varavoimalaitoksen käyttöönotto- ja takuukokeet saatiin onnistuneesti valmiiksi syksyn aikana. Laitoksen käyttöönottoon vihkiminen tapahtuu keväällä 2013. Projektin kokonaiskustannusarvio on noin 110 miljoonaa euroa.
 
Fingrid Oyj teki kesäkuussa hankintapäätöksen uudesta Kristinestadin 400/110/20kV sähköasemasta. Pääurakoitsijaksi valittiin Infratek Finland Oy. Urakassa toteutetaan uusi 400/110/20kV sähköasema noin 6 km päähän nykyisestä Kristiinan sähköasemasta.
 
ABB uudistaa ja laajentaa Fingridin 400/110/20 kV Ulvilan sähköaseman. Ulvilan asema on Suomen kantaverkon merkittävimpiä solmukohtia ja sen kautta syötetään kantaverkkoon muun muassa Olkiluodon ydinvoimalan tuottama energia. Kyseinen hanke on Fingridin suurin sähköasemauudistus.
 
Hyvinkää - Hikiä hanke on aktiivisessa rakennusvaiheessa. Hankkeessa tullaan käyttämään ensimmäistä kertaa Fingridin uutta peltopylvästä, jonka etuja ovat muun muassa maa-alan vapautuminen viljelyyn, aikaisempaa korkeampi turvallisuustaso ja kevyt visuaalinen ilme. Peltopylvään perustusten teko alkaa syksyn aikana. Ensimmäinen peltopylväs nousee vuoden 2013 Hyvinkään asuntomessualueen läheisyyteen. Hikiän sähköasemahanke on edennyt suunnitellusti. Syksyn aikana asemalla tehdään vielä muun muassa 400kV kentän perustustöitä.
 
Kainuun sähkön toimitusvarmuutta parannetaan rakentamalla uusi Ontojoen kytkinlaitos nykyisen Katerman kytkinlaitoksen läheisyyteen.   Uuteen kytkinlaitokseen liitetään Katerman ja Kallioisten vesivoimalaitokset. Asemalta on myös kantaverkon johtolähdöt Seitenoikealle ja Tihisenniemeen. Hanke on osa Kainuun verkon kehittämissuunnitelmaa. Aikaisemmin on jo uusittu Katerma - Kuhmo 110 kV johto ja Tihisenniemi - Katerma  110 kV voimajohdon uusiminen on käynnistymässä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 4,9 M€ ja kytkinlaitos valmistuu vuonna 2015.
 
Perämeren kaarella tuulivoiman rakentaminen edistyy nopeasti ja verkon siirtokykyä on lisättävä uuden tuotannon liittämiseksi. Isohaara - Simo johto-osuudella johtimet vaihdetaan nykyisille pylväille suuremman siirtokyvyn saavuttamiseksi. Isohaara - Kittilänjärvi osuudella käytetään "korkean lämpötilan johtimia", joilla saavutetaan suuri siirtokyky tarvitsematta uusia nykyisiä voimajohtopylväitä vahvemmiksi.  Johdinvaihto toteutetaan vuosina 2013 - 2014 ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 1,5 M€.
 
Fingrid teki investointipäätöksen johdintoimituksista vuosille 2013 - 2014. Johdintoimittajaksi valittiin Midal Cables Limited Bahrainista. Hankinta kattaa kaikkien tiedossa olevien uusien voimajohtohankkeiden johdintarpeet em. vuosina. Sopimuslaajuus on yhteensä 3320 km johdinta.
 
Keski-Suomen ja Oulujoen välistä 400 kilovoltin voimajohtohanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut ja toimitettu yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomaisena toimiva Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus asetti arviointiselostuksen nähtäville. Hankkeesta ja arviointityön keskeisistä tuloksista kerrottiin yleisötilaisuuksissa elo-syyskuussa 2012.
 
Fingrid sijoittui kärkeen kansainvälisessä ITOMS (International Transmission Operations and Maintenance Study) vertailussa jo yhdeksännen kerran peräkkäin. Kustannustehokkuudessa Fingridin sijoitus laski hieman, koska turvallisuuden ja käyttövarmuuden varmistamiseen on satsattu paljon viime vuosina kunnostamalla voimajohtopylväiden harusrakenteita. Vuoden 2010/11 vertailuun osallistui 27 yhtiötä ympäri maailmaa.
 
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat heinä - syyskuussa 26 miljoonaa euroa (58 milj. euroa vastaavana aikana 2011).  Tammi-syyskuun bruttoinvestoinnit olivat 83 miljoonaa euroa (168 milj. euroa).

Voimajärjestelmä
 
Suomessa kulutettiin sähköä heinä - syyskuussa 18,3 terawattituntia (18,2 TWh vastaavana aikana 2011). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 15,1 terawattituntia, mikä oli 82 prosenttia Suomen kulutuksesta. Tammi-syyskuussa Suomen sähkönkulutus oli 61,9 terawattituntia (62,7 TWh).
 
Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto on ollut tuontia Ruotsista Suomeen. Fenno-Skan yhteyden ohjausjärjestelmien muutostyöt ovat rajoittaneet markkinoille tarjottavaa kapasiteettia tarkastelukauden loppupuolella. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen heinä - syyskuun aikana 4,7 terawattituntia (3,1TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,0 terawattituntia (0,0 TWh). Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 11,5 terawattituntia (3,8 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,2 terawattituntia (3,3 TWh).
 
Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa valitseva siirtosuunta on ollut vientiä Suomesta Viroon. Siirtokapasiteetti on ollut markkinoiden käytössä normaalin tapaan. Sähköä tuotiin Virosta heinä - syyskuussa 0,1 terawattituntia (0,1 TWh) ja vietiin Viroon 0,5 terawattituntia (0,2 TWh). Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 0,2 terawattituntia (1,4 TWh) ja vietiin Viroon 1,2 terawattituntia (0,2 TWh).
 
Sähkön siirtokapasiteettia Venäjältä on kesällä rajoittanut yhteyden vuosittaiset huoltotyöt, mutta samanaikaisesti myös siirtokapasiteetin kysyntä on ollut aiempia vuosia alhaisemmalla tasolla. Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen heinä - syyskuussa 0,4 terawattituntia (2,3 TWh) ja tammi-syyskuussa 3,0 terawattituntia (8,5 TWh).
 
Lukuisten investointitöiden myötä kantaverkossa on toteutettu vaativia siirtokeskeytyksiä erityisesti Pohjanmaalla ja Itä-Uusimaalla. Kantaverkon siirtovarmuus on ollut tarkastelujaksolla kuitenkin hyvä, vaikkakaan täysin ei ole vältytty häiriöiltä. Merkittävä häiriö sattui Vaasan alueella 13.8.2012, jolloin 63 000 ihmistä jäi ilman sähköä. Kantaverkkoon saatiin sähköt palautettua yhdeksässä minuutissa.
 
Alajärvellä tapahtui kiskovika elokuussa ja kolme kantaverkon 400 kilovoltin johtoa laukesi pois käytöstä, mistä ei kuitenkaan aiheutunut asiakkaille keskeytyksiä.
 
Heinäkuun alussa jännitemuuntaja räjähti Rauman asemalla, minkä vuoksi Fenno-Skan 1 tasasähköyhteys putosi pois käytöstä ja tapahtumasta aiheutui 400 kV kiskovika. Häiriö aiheutti keskeytyksiä lähialueiden asiakkaiden teollisuusprosesseihin.
 
​Voimajärjestelmän käyttö​1-9/121-9/11​​7-9/127-9/11​
Sähkön kulutus Suomessa TWh​ 61,9 ​62,7 ​18,3 ​18,2
Fingridin siirtovolyymi TWh​ ​47,0 ​48,0 15,1 ​14,6
Fingridin häviösähkövolyymi TWh​ ​0,9 ​0,9 0,3 ​0,3
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
vienti Ruotsiin TWh​ 0,2​ ​3,3 0,0 ​0,0
tuonti Ruotsista TWh​ ​11,5 ​3,8 ​4,7 ​3,1
Sähkön siirto Suomi-Viro
vienti Viroon TWh​ 1,2​ 0,2 ​0,5 0,2
tuonti Virosta TWh​ ​0,2 1,4 ​0,1 ​0,1
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
​tuonti Venäjältä TWh ​3,0 8,5 0,4 ​2,3

 

Sähkömarkkinat


Sähkön hinta pohjoismaisessa sähköpörssissä on ollut hyvän vesitilanteen vuoksi tänä vuonna huomattavasti alhaisempi kuin viime vuonna. Poikkeuksellinen markkinatilanne sekä Suomen ja Ruotsin välisessä sähkönsiirrossa olleet rajoitukset ovat aiheuttaneet aluehintaeroja markkinoille.
 
Sähkön pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli heinä - syyskuussa 20,88 euroa megawattitunnilta (35,95 €/MWh vastaavana aikana vuonna 2011) ja Suomen aluehinta oli 30,96 euroa megawattitunnilta (43,35 €/MWh). Tammi-syyskuussa pohjoismaisten spot-markkinoiden keskihinta oli 29,26 euroa megawattitunnilta (51,43 €/MWh) ja Suomen aluehinta oli 35,36 euroa megawattitunnilta (53,37 €/MWh).
 
Suurien aluehintaerojen vuoksi Fingridille on kertynyt merkittävästi ns. pullonkaulatuloja, kuluvana vuonna Suomen ja Ruotsin väliltä yhteensä noin 36 milj. euroa ja Suomen ja Viron väliltä yhteensä noin 6 milj. euroa.
 
Tammi-syyskuussa Fingridin vastakauppakustannukset olivat noin 3,7 miljoonaa euroa (1,3 milj. euroa vuonna 2011).
 
Fingrid Oyj ja Scandem ovat allekirjoittaneet sopimuksen Fingridin kantaverkon häviösähkön salkunhallinnasta. Tavoitteena on suojautua mahdollisimman hyvin hintavaihteluilta ja turvata siten vakaa kantaverkkotariffin hinta.
 
Viron ja Liettuan markkinoiden liityttyä Pohjoismaiden sähkömarkkinoihin maiden kantaverkkoyhtiöt Elering ja Litgrid tulivat 1.8.2012 sähköpörssi Nord Pool Spot AS:n osakkaiksi noin 2 %:n osuuksin. Fingrid omistaa yhtiöstä noin 19 %.
 
 
Sähkömarkkinat​​1-9/121-9/11​7-9/12​7-9/11
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta​ ​29,26 ​51,43 ​20,88 ​35,95
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta​ ​35,36 53,37 30,96 ​43,35
​Pulllonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€* ​72,5 23,0 ​42,0 19,0
​Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %* 41,2 24,5 48,7 ​46,6
​Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€* ​11,5 17,8 7,2 ​0,9
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*​ ​38,9 ​50,4 ​48,7 ​12,5

 
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa.

 
Rahoitus
 
Konsernin nettorahoituskulut kääntyivät heinä - syyskuun aikana tuotoiksi ja olivat 4 miljoonaa euroa (1 milj. euroa kulua).  Tammi - syyskuun aikana nettorahoituskulut olivat 3 miljoonaa euroa  (14 milj. euroa), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 13 miljoonaa euroa positiivinen (1 milj. euroa positiivinen). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat  30. syyskuuta 2012 olivat 245 miljoonaa euroa (202 milj. euroa). Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.
 
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä.  Korolliset lainat olivat 1 254 miljoonaa euroa (1 141 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 1 059 miljoonaa euroa (707 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 194 miljoonaa euroa (434 milj. euroa).
 
Rahoituksen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 89 miljoonaa euroa (54 milj. euroa).
 
Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.

Henkilöstö
 
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 269 (265).
 
Tilintarkastus
 
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
 
Kansainvälinen luottoluokituslaitos Fitch Ratings on antanut 16.10.2012 Fingrid Oyj:n liikkeeseen laskemille joukkovelkakirjalainoille pitkäaikaisen luottoluokituksen A+. Pitkäaikainen liikkeeseenlaskijan luottoluokitus on A ja lyhytaikainen luottoluokitus F1, Fingrid Oyj:n tulevaisuuden näkymä vakaa. Luokitukset säilyivät ennallaan.
 
Fingrid-konsernin koko vuoden tilikauden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia odotetaan nousevan selvästi edellisestä vuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus.
 
Hallitus
 
 
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai 040 519 5041