;
27.7.2021 12.05
Ajankohtaista, Pörssitiedotteet

Fingrid-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2021

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Tämä puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2020 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.

Puolivuosikatsauksessa esitettävät graafit ja tekstitarkenteet ovat luettavissa pdf-liitteestä.

  • Liikevaihtoa kasvatti merkittävästi vertailujaksoa korkeampi sähkön hinta, joka on suoraan vaikuttanut tasesähkön kallistumiseen. Korkeampi tasesähkön hinta näkyy myös suurempina tasesähkön kuluina.
  • Konsernin liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta nousi kantaverkko- ja rajasiirtotuottojen kasvettua. Kauden voittoon vaikutti lisäksi häviösähkön hankintaa suojaavien sähköjohdannaisten käyvän arvon positiivinen muutos.
  • Fingridin toiminta sujui suunnitelmien mukaisesti koronapandemiasta huolimatta.
  • Katsauskaudella Suomen sähkönkulutus oli 43,9 (41,7) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 36,0 (34,3) terawattituntia, joka vastasi 76,2 (75,8) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
  • Tammi-kesäkuun aikana Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli 99,99999 (99,99992) prosenttia.

  AVAINLUVUT   1-6/21 1-6/20 muutos % 1-12/20
  Liikevaihto MEUR 465,7 343,4 35,6 682,5
  Investoinnit, brutto MEUR 86,0 70,3 22,4 169,7
  – investoinnit liikevaihdosta % 18,5 20,5   24,9
  Henkilöstökulut MEUR 17,0 16,3 4,2 31,2
  Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta MEUR 100,5 70,9 41,7 115,4
  – liikevaihdosta % 21,6 20,6   16,9
  Liikevoitto MEUR 106,1 55,2 92,2 118,4
  – liikevaihdosta % 22,8 16,1   17,3
  Voitto ennen veroja MEUR 94,1 58,5 61,0 113,3
  – liikevaihdosta % 20,2 17,0   16,6
  Kauden voitto MEUR 75,3 48,2 56,2 94,0
  Kauden laaja tulos MEUR 75,3 49,3 52,9 95,0
  Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen MEUR 114,3 101,7 12,3 139,9
  Omavaraisuusaste kauden lopussa % 27,5 28,0   27,4
  Korollinen nettovelka kauden lopussa MEUR 1 027,5 1 035,8 -0,8 1 049,0
  Nettovelkaantumissuhde kauden lopussa   1,7 1,6   1,7
  Tulos/osake 22 653,15 14 500,57 56,2 28 269,56
  Osinko/A-osake       53 500,00
  Osinko/B-osake       19 600,00
  Oma pääoma/osake 185 801,01 190 921,32 -2,7 190 209,51
  Osinko/tulos A-osake %       189,3
  Osinko/tulos B-osake %       69,3
  Osakkeiden lukumäärä          
  – A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078   2 078
  – B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247   1 247
  Yhteensä kpl 3 325 3 325   3 325


Toimitusjohtajan katsaus: ”Kantaverkossa erinomainen käyttövarmuus –
Fingridin ennätyksellinen investointiohjelma etenee”

Säätila on ollut alkuvuoden 2021 aikana normaali. Sähkönkulutus kasvoi talvikaudella verrattuna edellisen talven poikkeuksellisen lämpimään ajanjaksoon. Tämä lisäsi kantaverkkosiirron tuottoja suhteessa vertailujaksoon. Kantaverkkosiirron liikevaihdon kasvu syntyi lisääntyneen volyymin seurauksena, sillä pidämme kantaverkkopalvelumaksut vuonna 2021 edellisen vuoden tasolla. Sähköntuonti Venäjältä Suomeen lisääntyi pohjoismaisen sähkönhintojen nousun seurauksena, mikä lisäsi rajasiirron tuottoja. Yhtiön liikevaihto ja tulos paranivat merkittävästi suhteessa vuoden 2020 ensimmäiseen puolivuotisjaksoon.

Rakennamme Suomen sähköistämisen tarpeisiin voimajohtoja ja sähköasemia kymmenillä eri työmailla. Hankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Laadimme pitkän aikavälin verkkovision, jonka tuloksena arvioimme, että tämän vuosikymmenen aikana kantaverkko tarvitsee vähintään kahden miljardin euron investoinnit. Ne viitoittavat tietä Suomen kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Mittavan investointiohjelman toteuttamiseksi olemme kehittäneet toimintamallejamme ja prosessejamme siten, että saamme investoinnit toteutettua sujuvasti ja toisaalta kykenemme tarvittaessa rakentamaan investointiohjelmaan varattuja optioita. Käymme jatkuvaa, avointa vuoropuhelua asiakkaidemme ja muiden sidosryhmien kanssa energiajärjestelmän tulevaisuuden näkymistä, jotta jokaisella olisi mahdollisimman yhteneväinen tilannekuva Suomen energiajärjestelmän tulevaisuudesta.

Kantaverkon käyttövarmuus on säilynyt erinomaisella tasolla. Meneillään olevien mittavien rakennustöiden seurauksena siirtokeskeytyksiä on ollut paljon, mutta niistä ei ole aiheutunut merkittäviä haittoja asiakkaillemme. Suomen sähköjärjestelmässä tapahtuu suuri muutos, kun maailman suurimpiin ydinvoimalaitoksiin lukeutuva Olkiluoto 3 otetaan käyttöön. Olemme varautuneet ydinvoimalaitoksen sähköntuotannon vaiheittaiseen käynnistymiseen kuluvan vuoden alkusyksystä ja täyden tehon testeihin loppuvuonna. Laitoksen kaupallisen käytön on tarkoitus alkaa helmikuussa 2022.

Sähköntuotannon päästöttömyys merkitsee uusiutuvan energian huomattavaa lisäämistä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Päästöttömyyden ohella tuuli- ja aurinkovoiman lisääminen vaikuttaa merkittävästi sähköjärjestelmän tekniseen toimintaan: pohjoismaisen sähköjärjestelmän inertia vähenee ja järjestelmän häiriöherkkyys kasvaa. Kesäkuussa saavutettiin pohjoismaisen järjestelmän matalin inertia vuosikymmeniin. Ongelmaan haetaan pohjoismaisella tasolla ratkaisua.

Sähkömarkkinoiden toiminnan osalta huolta ovat aiheuttaneet viime aikoina Ruotsin kantaverkon siirtorajoitukset, jotka vaikuttavat myös sähkönsiirtoon Suomen ja Ruotsin välillä. Pohjoismaiset ja eurooppalaiset hankkeet reservimarkkinoiden uudistamiseksi ja sähkömarkkinoiden siirtämiseksi 15 minuutin kaupankäyntijaksoon ovat edenneet, huolimatta hankkeiden kompleksisuudesta. Fingridin Datahub-hanke etenee hyvin. Järjestelmän tuotannollinen koekäyttö alkoi kesäkuussa ja järjestelmä otetaan käyttöön helmikuussa 2022.

Taloudellinen tulos 

Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 465,7 (343,4) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat alkuvuoden aikana 208,4 (199,8) miljoonaan euroon johtuen edellisvuotta kylmemmästä alkuvuodesta. Tammi-kesäkuussa sähkön kulutus Suomessa oli 43,9 (41,7) terawattituntia. Tasesähkön myyntituotot kasvoivat 212,1 (120,9) miljoonaan euroon, mikä oli pääosin seurausta korkeammasta tasesähkön hinnasta sekä tariffin nostosta. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä nousivat 17,6 (1,5) miljoonaan euroon suuremman aluehintaeron myötä kasvaneen siirtovolyymin ansiosta. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,7 (0,4) miljoonaa euroa.

Tammi-kesäkuun kulut olivat 366,0 (273,0) miljoonaa euroa. Korkeamman tasesähkön hinnasta johtuen tasesähkön kulut kasvoivat edellisvuodesta 190,5 (106,2) miljoonaan euroon. Häviösähkökulut olivat 27,5 (24,5) miljoonaa euroa. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2021 ennustetusta häviösähkön hankinnasta oli systeemihinnan osalta suojattu noin 99 (98) prosenttia 27,6 (25,4) euron keskihintaan megawattitunnilta. Suomen aluehintaeron osalta häviösähkön hankinnasta oli suojattu noin 76 (100) prosenttia 5,4 (4,6) euron keskihintaan megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut nousivat 35,6 (33,4) miljoonaan euroon, mikä aiheutui taajuudenhallintareservien suuremmasta hankinnasta.

Katsauskauden poistot olivat 49,3 (49,0) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut laskivat 8,1 (10,6) miljoonaan euroon. Henkilöstökulut olivat 17,0 (16,3) miljoonaa euroa.

Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 106,1 (55,2) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 94,1 (58,5) miljoonaa euroa. Erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät pääosin kantaverkko- ja rajasiirtotuottojen nousulla (muutos 27,4 miljoonaa euroa) sekä johdannaisten markkina-arvon muutoksella (muutos 11,3 miljoonaa euroa). Katsauskauden voitto oli 75,3 (48,2) miljoonaa euroa ja laaja tulos 75,3 (49,3) miljoonaa euroa.

Rahoitus

Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli katsauskaudella 114,3 (101,7) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 27,5 (28,0) prosenttia. IFRS 16 -standardin vaikutus oman pääoman osuuteen oli 0,4 prosenttiyksikköä pienentävä.

Konsernin nettorahoituskulut tammi-kesäkuun aikana olivat 12,1 miljoonaa euroa   (4,3 miljoonaa euroa positiiviset), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 6,7 miljoonaa euroa negatiivinen (4,7 miljoonaa euroa positiivinen). Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos oli 0,1 miljoonaa euroa negatiivinen (0,4 miljoonaa euroa negatiivinen). Nettorahoituskuluihin sisältyi vuonna 2019 käyttöönotetun IFRS 16 -standardin myötä 0,3 (0,3) miljoonaa euroa korkokuluja taseeseen kirjatuista vuokrasopimusveloista.

Korolliset lainat olivat 1 132,9 (1 261,3) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 1 029,9 (1 044,1) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 103,0 (217,2) miljoonaa euroa. Lainoihin sisältyi raportointipäivänä IFRS 16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja yhteensä 31,0 (31,7) miljoonaa euroa, joista lyhytaikaisia, alle vuoden kuluessa erääntyviä oli 2,4 (2,4) miljoonaa euroa ja yli vuoden kuluttua erääntyviä oli 28,6 (29,3) miljoonaa euroa.

Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahavarat sekä muut rahoitusvarat olivat katsauskauden lopussa 105,4 (225,5) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä yhteensä 125 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat maksuvalmiutta varmistavat rahoitusjärjestelyt pankkien kanssa. Maksuvalmiutta varmistavista tililimiiteistä oli käytössä raportointipäivänä 12,7 miljoonaa euroa.

Asiakkaat

Keväällä 2021 valmistuneen selvityksen mukaan sähkön siirtäminen Suomen kantaverkossa on toiseksi edullisinta Euroopassa. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n tekemässä vertailussa oli mukana kaikkiaan 36 maata. Näistä 19 on Suomeen verrattavissa olevia EU/ETA-maita, joissa on maantieteellisesti laaja ja eri jännitetasoilla toimiva kantaverkko. Tästä joukosta edullisimmat olivat Slovenia, Suomi ja Norja.

Tutkimusyhtiö T-Media kysyi huhtikuussa 2021 Fingridin asiakkailta arviota yhtiön toiminnasta. Kahdeksasta eri osa-alueesta muodostui kokonaisuutta arvioiva mainearvosana. Tulosten perusteella Fingridin maine on asiakkaidensa keskuudessa erinomaisella tasolla: mainearvosana oli 4,04 (asteikolla 1-5). T-Median mainemallin mukaan organisaation maine vaikuttaa voimakkaasti sen sidosryhmiltään saamaan tukeen asioiden edistämiseksi. Kyselyssä sidosryhmätuen arvosana oli 4,07.

Käytännön yhteistyö asiakkaiden kanssa jatkui tiiviinä koronatilanteesta huolimatta. Yhteydenpitoon ja lukuisiin asiakastilaisuuksiin hyödynnettiin sähköisiä välineitä. Tuulivoiman liityntäkyselyt ylittivät jo 100 000 megawatin rajan. Fingrid on kehittänyt liityntäkyselyiden käsittelyä ja rakentanut tietojärjestelmiä, joiden avulla liityntöjen ja verkon suunnittelu perustuu yhteiseen tilannekuvaan. Yhtiön tavoitteena on loppuvuodesta 2021 tarjota tilannekuvaa myös asiakkaiden käyttöön, jotta he voivat paremmin ottaa verkon nykyisen ja tulevan liityntäkapasiteetin huomioon suunnitellessaan omia hankkeitaan. Yhtiö on monin tavoin sujuvoittanut verkkoinvestointien toteutusta huomioimalla asiakkaidensa tarpeet.

Kantaverkko

Fingrid julkaisi alkuvuodesta vision kantaverkon pitkän ajan kehittämistarpeista ja ratkaisuista. Verkkovisio perustuu sähkön tuotanto- ja kulutusrakennetta kuvaaviin skenaarioihin. Raportti osoittaa, että Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää miljardiluokan investointeja kantaverkkoon seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Suurista sähkönsiirtohankkeista Metsälinja, Järvilinja ja Aurora Line -yhteys Ruotsiin ovat merkittävä osa hiilineutraalin Suomen tarvitsemaa sähköverkkoinfraa. Fingridillä on rakenteilla 530 kilometriä voimajohtoa ja 37 sähköasemaa.

Metsälinja lisää merkittävästi Suomen sähköjärjestelmän tarvitsemaa pohjois-eteläsuuntaista sähkönsiirtokapasiteettia. Noin 300 kilometrin pituinen, 400 kilovoltin siirtoyhteys rakennetaan nykyisten voimajohtojen paikalle tai rinnalle ja sen reitti kulkee Petäjävedeltä Haapaveden kautta Muhokselle. Rakennustöistä yhteyden perustustyöt ovat viimeistelyä vaille valmiina. Voimajohtopylväiden kokoaminen ja johdintyöt ovat edenneet alkuperäisen suunnitelman mukaisessa aikataulussaan ja Metsälinja valmistuu kokonaisuudessaan syksyllä 2022.

Suunnitteilla oleva Oulusta Lappeenrantaan kulkevan Järvilinja-yhteyden vahvistaminen on edennyt ympäristövaikutusten arviointiin. Voimajohtoyhteyden pituus on runsaat 290 kilometriä. Uutta 400/110 kilovoltin voimajohtoa suunnitellaan pääsääntöisesti nykyisten voimajohtojen rinnalle. Yhteyden pohjoisimmassa osassa uusitaan vanhaa voimajohtoa. Suunnitelmien mukaan Järvilinjan rakennustyöt käynnistyvät talvella 2023-2024 ja voimajohtoyhteyden on määrä valmistua vuonna 2026.

Rajasiirtoyhteyksistä Fingrid suunnittelee yhteistyössä Svenska kraftnätin kanssa uutta sähkönsiirtoyhteyttä Pohjois-Ruotsin Messauresta Oulun alapuolelle Pyhänselkään. Aurora Line -yhteydeksi nimetty noin 380 kilometriä pitkän yhdysjohdon kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa, ja sen on määrä valmistua vuonna 2025. Voimajohto tasaa maiden välisiä sähkön hinnan eroja ja parantaa sähkön riittävyyttä Suomessa.

Fingrid ja Svenska kraftnät sopivat alkuvuodesta Fenno-Skan 1 -yhteyden käytön jatkamisesta vuoteen 2040 asti.

Fingrid uusii Pohjois-Karjalan ikääntynyttä sähkönsiirtoverkkoa sekä sähköasemia. Urakka käsittää kaiken kaikkiaan 112 kilometriä 110 kilovoltin uusittavaa sähköverkkoa. Urakka sisältää kaksi perusparannettavaa sähköasemaa ja lisäksi rakennetaan kokonaan uusi sähköasema. Kokonaisuudesta on valmiina Kontiolahden sähköasema ja Kontiolahti-Uimaharju välinen voimajohto-osuus. Rakenteilla on edelleen Kontiolahti-Palojärvi välinen voimajohto-osuus ja Palojärven sähköasema. Voimajohtotöitä on rakenteilla myös Muhos-Vaalan ja Imatra-Varkaus voimajohto-osuuksilla.

Fingridillä on rakenteilla useita sähköasemahankkeita, jotta nopeasti lisääntyvä tuulivoima pystytään siirtämään kulutukseen. Metsälinjaan liittyvistä sähköasemahankkeista meneillään ovat Petäjäveden, Pysäysperän ja Toivilan sähköasemien rakennustyöt sekä Hoikansalmen ja Pihlajarannan sarjakondensaattoriasemien rakennustyöt.

Sähköasemahankkeista rakenteilla ovat edellisten lisäksi Pyhänselän, Kärppiön, Tammiston, Jylkän, Kellarijängän ja Kangasalan sähköasemat eri puolilla Suomea. Uusien sähköasemien rakentamisen ja laajennustarpeiden taustalla on lähinnä lisääntyvä tuulivoimatuotanto ja sen siirron mahdollistaminen tuotannosta kulutukseen.

Katsauskaudella Fingridissä tehtiin lukuisia investointipäätöksiä. Erityisesti tuulivoiman liittäminen kantaverkkoon on lisännyt investointitarpeita.

  • Valkeuden sähköaseman rakentamisesta Pohjois-Pohjanmaalle tehtiin investointipäätös. Sähköaseman rakentaminen edesauttaa tuulivoimainvestointien toteutumista. Hanke valmistuu vuonna 2023.
  • Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan sähkönsiirtoa varmistava Imatra-Huutokoski-voimajohto uusitaan. Alkuperäinen, vuonna 1934 käyttöön otettu Imatra-Huutokoski 110 kV -voimajohto on tullut käyttöikänsä päähän. Uusi voimajohto takaa Fingridin sähkön siirtovarmuuden Etelä-Savon seudulla, ja vahvistaa kantaverkon sähkön siirtokykyä eri käyttötilanteissa Etelä-Karjalassa. Uutta voimajohtoa rakennetaan noin 130 kilometrin matkalle ja hanke valmistuu vuoden 2023 aikana.
  • Fingrid laajentaa Alajärven sähköasemaa Etelä-Pohjanmaalla. Tuulivoimalla tuotettu sähkö saadaan siirrettyä edelleen kulutukseen, kun Fingrid laajentaa ja uusii sähköasemalaitteita tuulivoimahankkeiden kannalta tärkeällä Alajärven sähköasemalla. Asemalle on tarkoitus liittää uutta tuotantokapasiteettia tulevien vuosien aikana lähes 2 000 megawattia. Sähköasemaurakkaan kuuluvat rakennustyöt tehdään pääosin vuoden 2021 loppuun mennessä. Sähkölaiteasennukset ajoittuvat vuoteen 2022.
  • Lohjalla sijaitseva Virkkalan sähköasema uusitaan käyttämällä hankkeessa uutta ilmastoystävällistä SF6-kaasusta vapaata tekniikkaa. Hanke on osa Fingridin päätöstä luopua suunnitelmallisesti SF6-eristekaasusta sähköasemilla ja päätöstä siirtyä käyttämään uusissa kohteissa ympäristöystävällistä eristekaasua.
  • Kristiinankaupungin eteläpuolella on rakenteilla useita tuulivoimahankkeita. Fingrid teki huhtikuussa investointipäätöksen Isojoen kuntaan rakennettavasta Arkkukallion sähköasemasta. Arkkukallion 400/110 kV sähköasemaan liittyvistä tuulivoimahankkeista noin 500 MW on suunniteltu liitettävän sähköasemalle vuoden 2024 loppuun mennessä ja noin 800 MW vuoden 2028 loppuun mennessä. Suuren liityntämäärän vuoksi Arkkukallion asema rakennetaan normaalia suuremmaksi kahden 400 MVA-päämuuntajan sähköasemaksi.
  • Fingrid laajentaa Vaasan lähistöllä sijaitsevaa Tuovilan sähköasemaa vastaamaan alueen lisääntynyttä sähköntuotantoa ja -kulutusta. Investoinnin taustalla on alueen kasvava tuulivoimatuotanto ja Vaasaan suunniteltu akkumateriaalitehdas. Suuret muutokset sähkön tuotannossa ja kulutuksessa vaativat kantaverkon vahvistusta ja käyttövarmuuden parantamista. Sähköaseman laajennus on käytössä vuoden 2023 aikana.

Yhtiön teknisen innovaatiotyön tuloksena Fingrid kasvattaa merkittävästi rinnakkaiskompensaation avulla sähkön siirtokykyä Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä. Satojen megawattien siirtokapasiteettilisäys saavutetaan nopeasti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Ratkaisusta hyötyy koko Suomi, sillä sen avulla pystytään siirtämään Pohjois-Suomessa tuotettua sähköä etelän kulutukseen ja osaltaan varmistamaan Suomen säilyminen yhtenä sähkön tukkuhinta-alueena.

Fingrid sijoittui toukokuussa toiselle sijalle kansainvälisessä omaisuuden hallinnan tutkimuksessa, jossa arvioidaan kantaverkkoyhtiöiden omaisuuden hallinnan taktista tasoa. ITAMS-tutkimus (International Transmission Asset Management Study) on toteutettu nyt kuusi kertaa, ja Fingrid on sijoittunut joka kerta kärkisijoille.

Sähköjärjestelmän toiminta

Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus oli 43,9 (41,7) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 3,4 (3,5) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 47,3 (45,2) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 36,0 (34,3) terawattituntia, mikä oli 76,2 (75,8) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 32,6 (30,7) terawattituntia, mikä oli 74,2 (73,5) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta.

Sähkönkulutuksen kulutushuippu saavutettiin 18.2.2021. Sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi tuolloin 14 267 megawattiin kello 9–10. Suomessa tuotettiin 11 191 megawatin keskiteholla sähköä ja loput 3 076 megawatin keskiteho tuotiin Ruotsista, Venäjältä ja Virosta. Sähkön riittävyys ei ollut huippukulutustilanteessa vaarassa.

Tammi-kesäkuun aikana Fingridin kantaverkon käyttövarmuus on ollut erittäin hyvällä tasolla eikä kantaverkossa ole ollut merkittäviä häiriöitä. Kantaverkon siirtovarmuus oli katsauskaudella 99,99999 (99,99992) prosenttia.

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-kesäkuussa 7,8 (9,3) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,4 (0,1) terawattituntia. Maiden välinen siirtokapasiteetti on ollut tarkasteluvälillä osittain rajoitettuna lyhyitä hetkiä, johtuen projekti- ja kunnossapitotöistä Ruotsin puolella.

Sähköä vietiin Viroon tammi-kesäkuussa edellisvuoden tapaan runsaasti yhteensä 3,0 (3,3) terawattituntia. Sähköä tuotiin Virosta katsauskaudella vain hyvin pieniä määriä. Maiden välinen siirtokapasiteetti toimi luotettavasti, EstLink1-yhteys oli kuitenkin kesäkuussa suunnitellusti osittain rajoitettuna yhteyden vuosihuollon yhteydessä.

Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen tammi-kesäkuussa 4,4 (1,2) terawattituntia. Kuluvana vuonna Venäjän sähköntuonti on kasvanut viime vuodesta. Syynä tähän on Pohjoismaiden kohonneet sähkönhinnat. Vientikapasiteetti Venäjän suuntaan oli rajoitettuna toukokuusta kesäkuun alkuun. Syynä tähän olivat Venäjän puolella tehdyt kunnostustyöt. Tuontikapasiteetti oli täysimääräisesti käytettävissä. Suomesta ei viety katsauskaudella sähköä Venäjälle.

Sähkömarkkinat

Kulunut talvi on ollut säätilan puolesta keskiarvojen mukainen. Pitkät pakkasjaksot ovat kasvattaneet sähkönkulutusta ja myös pohjoismainen vesitilanne on viimevuotisen runsauden jälkeen palautunut lähemmäs normaalia. Kasvanut sähkönkulutus yhdessä siirtorajoitusten kanssa ovat aiheuttaneet merkittäviä sähkön aluehintaeroja. Sähköntuonti Ruotsista Suomeen on ollut runsasta ja usein päiväsaikaan maksimitasolla aiheuttaen merkittävää sähkönhinnan eroa Suomen ja etenkin pohjoisen Ruotsin välille. Tammi-kesäkuussa pohjoismaisten vuorokausimarkkinoiden keskihinta oli 42,03 (10,53) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 47,45 (23,23) euroa megawattitunnilta.

Naapurimaiden välisten tasasähköyhteyksien käytettävyys ja luotettavuus on ollut myös hyvä muutamaa häiriötä lukuun ottamatta. Fenno-Skan 1 -yhteydellä oli alkuvuodesta teknisesti haastava vika, joka aiheutti useamman pidempikestoisen häiriön. Häiriöiden syiden selvittämisessä ja vikojen korjaamisessa on onnistuttu hyvin, ja yhteydet on onnistuttu palauttamaan nopeasti takaisin markkinoiden käyttöön.

Sähkömarkkinoilla huolta ovat aiheuttaneet maaliskuun lopulta lähtien Ruotsin kantaverkossa toimeenpannut laajat siirtorajoitukset, jotka vaikuttavat sähkön siirtoon myös Suomen ja Ruotsin välillä. Rajoitukset ovat koskeneet Suomen ja Keski-Ruotsin SE3 -tarjousalueen välistä sähkönsiirtoa, jota palvelee kaksi tasasähkösähköyhteyttä – Fenno-Skan 1 ja 2 – yhteisteholtaan 1 200 megawattia. Rajoituksen suuruus on vaihdellut ja rajoitus on estänyt joko kokonaan tai osittain sähkön viennin Suomesta SE3 -tarjousalueelle. Sähkön vienti Suomesta Ruotsiin on viime vuodet ollut vähäistä ja tyypillisesti sähköä on tuotu Ruotsista Suomeen. Sähkön vientimahdollisuuksien rajoittaminen heikentää kuitenkin suomalaisten sähköntuottajien kilpailuasemaa yhteiseurooppalaisilla sähkömarkkinoilla.

Maiden välisten sähkön siirtoyhteyksien ruuhkaantumisesta johtuvat pullonkaulatuotot ovat kuluvalla katsauskaudelle edellisvuoden tapaan korkealla tasolla. Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatuotot olivat tammi-kesäkuussa 96,2 (104,0) miljoona euroa. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot puolestaan olivat tammi-kesäkuussa 24,6 (20,7) miljoonaa euroa. Fingridin osuus näistä on 50 prosenttia. Pullonkaulatuottoja koskevan sääntelyn mukaisesti Fingrid kohdistaa saadut pullonkaulatuotot sähkömarkkinoiden toimintaa parantaviin investointeihin.

Meneillään olevat sähkömarkkinoiden kehityshankkeet liittyvät energiamurroksen myötä tapahtuvaan sähkön tuotantorakenteen muutokseen ja sen mahdollistamiseen sekä eurooppalaisen lainsäädännön toteuttamiseen. Fingrid on mukana sekä pohjoismaisissa että eurooppalaisissa hankkeissa, joissa uudistetaan reservimarkkinoita ja siirtokapasiteetin laskentamenetelmää sekä valmistellaan sähkömarkkinoiden siirtymistä nykyisestä tunnin kaupankäynti- ja taseselvitysjaksosta 15 minuuttiin. Hankkeet ovat pääosin edenneet suunnitellussa aikataulussa niiden vaativuudesta huolimatta. Koordinoiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken Fingrid haki poikkeusta 15 minuutin taseselvitysjakson käyttöönotolle 22.5.2023 saakka, minkä Energiavirasto vahvisti.

Sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdon järjestelmän datahubin käyttöönoton valmistelu eteni. Ensimmäinen tuotannollinen koekäyttö toteutettiin onnistuneesti 9.- 24.6.2021 tiiviissä yhteistyössä toimialan kanssa. Koekäytön aikana harjoiteltiin datahubin käyttöönottoa ja simuloitiin markkinoiden todellisia tuotannollisia tapahtumia. Datahub otetaan käyttöön helmikuussa 2022.

Henkilöstö

Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 432 (390), joista vakituisessa työsuhteessa oli keskimäärin 370 (344). Henkilöstökulut olivat 17,0 (16,3) miljoonaa euroa. Henkilöstön palkkakulut olivat 14,4 (14,0) miljoonaa euroa eli 3,1 (4,1) prosenttia liikevaihdosta.

Koronapandemian seurauksena yhtiössä on panostettu henkilöstön ja johdon vuorovaikutukseen. Toimitusjohtaja on muun muassa pitänyt säännöllisin väliajoin henkilöstölle katsauksia koko pandemian ajan. Keväällä yhtiössä käynnistettiin strategiatyö, johon henkilöstö osallistui aktiivisesti kommentoiden toimintaympäristön muutoksia ja sidosryhmien odotuksia sekä näiden vaikutuksia jokaisen omaan työhön.

Fingrid valittiin toistamiseen Vastuullisimmaksi Työnantajaksi. Sijoitus oli ensimmäinen myös vuonna 2020. Vastuullisin Työnantaja julkistettiin Oikotien Suuren työelämän vastuullisuustutkimuksen yhteydessä toukokuun lopussa. Fingrid on edellisvuosien tapaan mukana Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa, jossa työnantajat haastetaan tarjoamaan nuorille laadukkaita ja onnistuneita kesätyökokemuksia. Tänä vuonna yhtiö työllistää kaiken kaikkiaan 54 kesätyöntekijällä, jotka työskentelevät eri tehtävissä ja eri puolella Suomea.

Muut asiat

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 7.4.2021 vuoden 2020 tilinpäätöksen ja teki päätöksen osingosta. Osingon ensimmäinen erä, yhteensä 89 980 000,00 euroa osinkoa maksettiin 12.4.2021. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Juhani Järvi ja hallituksen varapuheenjohtajana Päivi Nerg. Muut hallituksen jäsenet ovat Hannu Linna, Sanna Syri ja Esko Torsti.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Laukaassa sijaitsevalla voimajohtotyömaalla tapahtui 25.8.2017 työtapaturma, jossa Revilla y Garcia S.L.:n työntekijä kuoli pudottuaan voimajohtopylväästä. Kantaja on luopunut työtapaturmaan liittyvistä aiemmin esittämistään vaateista rakennuttajana toiminutta Fingridiä ja pääurakoitsija Technolines S.R.L. filial i Finlandia ja sen aliurakoitsijayhtiö Revilla y Garcia S.L.:aa kohtaan.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys

Yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti hallitus päätti 27.7.2021 toisen osinkoerän maksamisesta puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella toinen osinkoerä, 18 000,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja 6 600,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 45 634 200,00 euroa osinkoa maksetaan 30.7.2021.

Fingrid-konsernin tilikauden 2021 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan paranevan selvästi edellisvuodesta. Pääasiallisina syinä tulosparannukselle ovat edellisvuotta kylmemmän alkuvuoden sekä rajasiirtovolyymien kasvun positiiviset vaikutukset siirtotuottoihin.

Yhtiön oman laskelman mukaan kantaverkkotoimintaa sääntelevän valvontamallin mukainen tulos vuodelta 2021 päätyy ylijäämäiseksi, mikä kompensoi edellisen vuoden alijäämää. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.

Tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Tuotot ja kulut ovat riippuvaisia Pohjoismaiden ulkolämpötilasta, tuulisuudesta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista. Nämä vaikuttavat sähkön tuotantoon ja kulutukseen ja edelleen sähkön siirtoon ja hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla.


Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj, puh. 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, Fingrid Oyj, puh. 040 592 4419