Fingrid-konsernin johdon katsaus 1.1.-31.3.2018

Fingrid noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta johdon katsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista ja muuta kehitystä kuvaavia keskeisiä tietoja. Johdon katsauksessa esitetyt tiedot koskevat Fingrid-konsernin kehitystä tammi-maaliskuussa 2018 ja vastaavalla jaksolla 2017, ellei toisin ole mainittu. Tässä esitetyt luvut ovat laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Fingrid on ottanut IFRS 15 -standardin käyttöön 1.1.2018. Standardin soveltamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhtiön tulokseen ja taseeseen. Johdon katsaus ei ole IAS 34 –standardin mukainen osavuosikatsaus. Luvut ovat tilintarkastamattomat. 

• Fingridin tammi-maaliskuu on sujunut odotusten mukaisesti.
• Katsauskauden liikevaihto oli 260,6 (193,0) miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta 95,4 (88,1) miljoonaa euroa.
• Yhtiön kannattavuus ja maksuvalmius ovat pysyneet hyvinä. 
  
  

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: Suomen kantaverkko toimi luotettavasti talvikaudella 

Suomen kantaverkko toimi talvikaudella luotettavasti, ilman merkittäviä häiriöitä. Sähkönkulutuksen huippulukema, noin 14 000 megawattia saavutettiin Suomessa helmikuun viimeisenä päivänä. Sähkön riittävyys ei ollut huippukulutustilanteessa vaarassa. Suomi on edelleen riippuvainen sähkön tuonnista, ja huippukulutustilanteessa tuontisähköä oli noin neljännes kulutuksesta.

Alkuvuonna investointiohjelmamme painopisteenä on ollut 1920-luvulla rakennetun, Rautarouvaksi nimetyn Suomen vanhimman voimajohdon uudistaminen. Hanke viedään päätökseen vuoden 2019 aikana, jolloin Suomen kantaverkko saavuttaa kunnioitettavan 90 vuoden iän. Vantaan Länsisalmen sähköasema, jonka vihimme käyttöön maaliskuun lopulla, parantaa pääkaupunkiseudun sähkön saannin luotettavuutta.

Menestyimme jälleen loistavasti voimajohtojen ja sähköasemien kansainvälisessä kunnonhallinnan vertailututkimuksessa, jossa arvioidaan kunnonhallinnan laatua ja kustannustehokkuutta. Toimintamallimme, joka yhdistää oman henkilöstömme korkean osaamisen palvelutoimittajien osaamisen kanssa, tuottaa jatkuvasti erinomaisia tuloksia.

Vaihtelevan, uusiutuvan sähköntuotannon lisääntyessä tuotannon ja kulutuksen tasapainottaminen vaatii muutoksia sähkömarkkinoiden rakenteisiin. Sähkökauppaa käydään tulevaisuudessa nykyistä lähempänä sitä hetkeä, jolloin sähköä käytetään. Solmimme maaliskuun alussa yhteistyösopimuksen muiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa uuden pohjoismaisen tasehallintakonseptin kehittämisestä. Sopimus määrittelee periaatteet, joiden mukaan rakennetaan yhteispohjoismaiset reservi- ja säätösähkömarkkinat tulevien kolmen vuoden aikana.

Avainluvut