Fingrid-konsernin osavuosikatsaus 1.1.−31.3.2016
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon ellei toisin mainita. Taloudellinen kehitys tammi-maaliskuussa 2016 • Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 183,9 (179,9) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto oli 74,2 (72,8) miljoonaa euroa • Konsernin tammi-maaliskuun voitto oli 59,0 (55,4) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 92,4 (52,4) miljoonaa euroa • Korollinen nettovelka oli 934,8 (999,3) miljoonaa euroa • Investoinnit olivat 27,3 (24,1) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste oli 35,5 (33,5) prosenttia • Osakekohtainen tulos oli 17 730 (16 656) euroa
|
AVAINLUVUT
|
1−3/16
|
1−3/15
|
muutos %
|
1−12/15
|
|
|
Liikevaihto
|
M€
|
183,9
|
179,9
|
2,2
|
600,2
|
|
Investoinnit, brutto
|
M€
|
27,3
|
24,1
|
13,5
|
147,5
|
|
– investoinnit liikevaihdosta
|
%
|
14,9
|
13,4
|
24,6
|
|
|
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
|
M€
|
0,6
|
0,4
|
53,0
|
1,8
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
0,3
|
0,2
|
0,3
|
|
|
Henkilöstö keskimäärin
|
321
|
313
|
2,6
|
319
|
|
|
Henkilöstö kauden lopussa
|
322
|
312
|
3,2
|
315
|
|
|
Palkat ja palkkiot yhteensä
|
M€
|
5,6
|
5,5
|
2,6
|
21,3
|
|
Liikevoitto
|
M€
|
74,2
|
72,8
|
1,8
|
162,6
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
40,3
|
40,5
|
27,1
|
|
|
Voitto ennen veroja
|
M€
|
73,6
|
69,2
|
6,5
|
129,3
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
40,0
|
38,5
|
21,5
|
|
|
Kauden voitto
|
M€
|
59,0
|
55,4
|
6,5
|
103,6
|
|
Kauden laaja tulos
|
M€
|
60,5
|
57,0
|
6,1
|
109,1
|
|
Omavaraisuusaste
|
%
|
35,5
|
33,5
|
33,5
|
|
|
Korolliset nettolainat
|
M€
|
934,8
|
999,3
|
-6,5
|
1 026,6
|
|
Nettovelkaantuminen
|
1,2
|
1,4
|
1,4
|
||
|
Tulos/osake
|
€
|
17 730,10
|
16 655,62
|
6,5
|
31 150,79
|
|
Osinko/A-osake
|
€
|
33 686,24
|
|||
|
Osinko/B-osake
|
€
|
16 038,49
|
|||
|
Oma pääoma/osake
|
€
|
232 021
|
217 721
|
6,6
|
213 822
|
|
Osakkeiden lukumäärä
|
|||||
|
– A-sarjan osakkeet
|
kpl
|
2 078
|
2 078
|
2 078
|
|
|
– B-sarjan osakkeet
|
kpl
|
1 247
|
1 247
|
1 247
|
|
|
Yhteensä
|
kpl
|
3 325
|
3 325
|
3 325
|
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: "Sähköjärjestelmä toimi huippupakkasilla - sähkön hinta Pohjoismaissa edelleen laskussa"
Tammikuun alussa Suomen sähkönkulutus nousi ensimmäistä kertaa yli 15 000 megawatin. Huippukulutustilanne osoitti selkeästi Suomen vahvan riippuvuuden sähkön tuonnista ja sähköjärjestelmän marginaalien pienentymisen kulutushuippujen aikana. Sähköjärjestelmä toimi kuitenkin luotettavasti, eikä sähkön riittävyys ollut vaarassa. Sähkömarkkinoiden Euroopan laajuinen markkinamekanismi osoitti tehokkuutensa ohjaamalla Itämeren alueen voimalaitoksia ja sähkön siirtoja maiden rajojen yli tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, mikä johti olosuhteisiin nähden edullisiin sähkön hintoihin.
Sähkön tukkuhinnan alhainen hintataso vaikeuttaa markkinaehtoisten investointien tekemistä ja johtaa monien nykyisten tuotantolaitosten ennenaikaiseen sulkemiseen Suomessa ja naapurimaissa. Pohjoismainen markkinahinta laski vuodentakaiseen hintaan verrattuna 21 prosenttia. Keskeisin syy alhaiseen hintatasoon oli runsas vesivoimantuotanto Ruotsissa ja Norjassa sekä lisääntynyt tuulivoimatuotanto Pohjoismaissa. Suomi ei pystynyt täysin hyödyntämään naapurimaiden vahvaa tuotantotilannetta, koska siirtokapasiteetti on rajallista.
Uudistamme hyvää vauhtia Itä- ja Länsi-Suomen välistä siirtoyhteyttä "Rautarouvaa", Suomen ensimmäistä voimajohtolinjaa Turusta Imatralle. Suurhankkeen Hikiän ja Forssan välinen osuus otettiin käyttöön maaliskuussa. Voimajohdon urakkakustannukset olivat 25 miljoonaa euroa. Katsauskaudella teimme investointi- ja hankintapäätöksiä yhteensä 34 miljoonan euron arvosta.
Valmistaudumme tulevaisuuteen kehittämällä johtamista ja yrityskulttuuria. Tämän määrätietoisen työn tuloksena saavutimme kymmenennen sijan Suomen Parhaat Työpaikat -listalla keskisuurten yritysten sarjassa.
FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.−31.3.2016
Laskentaperiaatteet
Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Fingrid on tätä osavuosikatsausta laatiessaan muuttanut laskentaperiaatteitaan vuositilinpäätöksessään 2015 noudattamistaan laskentaperiaatteista pullonkaulatuottojen tuloutuksen osalta. Muutos on tehty vuoden 2016 alusta alkaen. Muilta osin osavuosikatsauksessa on noudatettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2015.
Fingridin kantaverkkotoiminnan hinnoittelun sääntelyssä tapahtuneen muutoksen seurauksena yhtiö sisällyttää 1.1.2016 jälkeen saadut pullonkaulatuotot taseeseen muiden velkojen erään 'siirtovelat'. Siirtoveloista pullonkaulatuottoja tuloutetaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina tuot-toina sitä mukaa, kun niitä vastaavat sääntelyssä määritellyt kulut kertyvät vuosikustannuksina tu-loslaskelmaan. Vaihtoehtoisesti ne kirjataan taseessa tehtyjä sääntelyssä määriteltyjä investointeja vastaan pienentämään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoa, minkä seurauksena kyseisten hyödykkeiden poistot pienenevät.
Taloudellinen tulos
Konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto oli 183,9 (179,9) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat alkuvuoden aikana 127,8 (115,4) miljoonaan euroon vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun muutoksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,3 (0,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 1,3 miljoonaa euroa pullonkaulatuottojen tuloutusta, joka liittyy pullonkaulatuottojen käyttämisestä sääntelyssä määritellyllä tavalla siirtokapasiteetin ylläpitämisestä Suomen ja muiden EU-maiden välillä kertyneihin kuluihin. Tammi-maaliskuun kulut olivat 109,2 (103,9) miljoonaa euroa.
Tammi-maaliskuussa sähkön kulutus oli 24,7 (23,4) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 41,8 (40,2) miljoonaa euroa. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 7,1 (5,6) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta käyttöönotetusta uudesta tariffirakenteesta.
Fingridin saamat pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä kasvoivat 19,9 (11,0) miljoonaan euroon, mikä on seurausta Ruotsin alhaisesta sähkön hintatasosta. Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä Fingrid sai pullonkaulatuottoja 1,7 (0,4) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulojen kirjaamisessa tehdyn muutoksen seurauksena niitä ei enää raportoida liikevaihdossa vuoden 2016 alusta alkaen, vaan ne kirjataan suoraan taseen siirtovelkoihin, josta ne käytetään sääntelyn sallimalla tavalla siirtokapasiteetin ylläpitämiseen tai lisäämiseen Suomen ja muiden EU-maiden välillä.
Tasesähkön kulut kasvoivat viimevuotisesta tasosta 33,0 (27,8) miljoonaan euroon lähinnä tasesähkön hinnannousun seurauksena. Häviösähkökulut kasvoivat 16,6 (15,9) miljoonaan euroon vertailukautta suuremman häviösähkön määrän johdosta. Maaliskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2016 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 99 (101) prosenttia oli suojattu keskihintaan 36,2 (40,1) euroa megawattitunnilta.
Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 10,6 (12,0) miljoonaan euroon. Syynä kulujen laskuun olivat automaattisen taajuudenhallintareservin hankinnan keskeyttäminen, ja Fingridin omistamien nopeana häiriöreservinä toimivien varavoimalaitosten kunnonhallintakulujen aleneminen. Poistot olivat 23,7 (22,9) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut kasvoivat 3,7 (2,7) miljoonaan euroon johtokatujen reunapuiden käsittelyn ja voimajohtojen ennakoivaan kunnossapidon kulujen kasvettua vertailuajankohdasta.
Sähkön tukkuhinnan alhainen hintataso vaikeuttaa markkinaehtoisten investointien tekemistä ja johtaa monien nykyisten tuotantolaitosten ennenaikaiseen sulkemiseen Suomessa ja naapurimaissa. Pohjoismainen markkinahinta laski vuodentakaiseen hintaan verrattuna 21 prosenttia. Keskeisin syy alhaiseen hintatasoon oli runsas vesivoimantuotanto Ruotsissa ja Norjassa sekä lisääntynyt tuulivoimatuotanto Pohjoismaissa. Suomi ei pystynyt täysin hyödyntämään naapurimaiden vahvaa tuotantotilannetta, koska siirtokapasiteetti on rajallista.
Uudistamme hyvää vauhtia Itä- ja Länsi-Suomen välistä siirtoyhteyttä "Rautarouvaa", Suomen ensimmäistä voimajohtolinjaa Turusta Imatralle. Suurhankkeen Hikiän ja Forssan välinen osuus otettiin käyttöön maaliskuussa. Voimajohdon urakkakustannukset olivat 25 miljoonaa euroa. Katsauskaudella teimme investointi- ja hankintapäätöksiä yhteensä 34 miljoonan euron arvosta.
Valmistaudumme tulevaisuuteen kehittämällä johtamista ja yrityskulttuuria. Tämän määrätietoisen työn tuloksena saavutimme kymmenennen sijan Suomen Parhaat Työpaikat -listalla keskisuurten yritysten sarjassa.
FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.−31.3.2016
Laskentaperiaatteet
Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Fingrid on tätä osavuosikatsausta laatiessaan muuttanut laskentaperiaatteitaan vuositilinpäätöksessään 2015 noudattamistaan laskentaperiaatteista pullonkaulatuottojen tuloutuksen osalta. Muutos on tehty vuoden 2016 alusta alkaen. Muilta osin osavuosikatsauksessa on noudatettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2015.
Fingridin kantaverkkotoiminnan hinnoittelun sääntelyssä tapahtuneen muutoksen seurauksena yhtiö sisällyttää 1.1.2016 jälkeen saadut pullonkaulatuotot taseeseen muiden velkojen erään 'siirtovelat'. Siirtoveloista pullonkaulatuottoja tuloutetaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina tuot-toina sitä mukaa, kun niitä vastaavat sääntelyssä määritellyt kulut kertyvät vuosikustannuksina tu-loslaskelmaan. Vaihtoehtoisesti ne kirjataan taseessa tehtyjä sääntelyssä määriteltyjä investointeja vastaan pienentämään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoa, minkä seurauksena kyseisten hyödykkeiden poistot pienenevät.
Taloudellinen tulos
Konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto oli 183,9 (179,9) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat alkuvuoden aikana 127,8 (115,4) miljoonaan euroon vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun muutoksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,3 (0,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 1,3 miljoonaa euroa pullonkaulatuottojen tuloutusta, joka liittyy pullonkaulatuottojen käyttämisestä sääntelyssä määritellyllä tavalla siirtokapasiteetin ylläpitämisestä Suomen ja muiden EU-maiden välillä kertyneihin kuluihin. Tammi-maaliskuun kulut olivat 109,2 (103,9) miljoonaa euroa.
Tammi-maaliskuussa sähkön kulutus oli 24,7 (23,4) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 41,8 (40,2) miljoonaa euroa. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 7,1 (5,6) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta käyttöönotetusta uudesta tariffirakenteesta.
Fingridin saamat pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä kasvoivat 19,9 (11,0) miljoonaan euroon, mikä on seurausta Ruotsin alhaisesta sähkön hintatasosta. Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä Fingrid sai pullonkaulatuottoja 1,7 (0,4) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulojen kirjaamisessa tehdyn muutoksen seurauksena niitä ei enää raportoida liikevaihdossa vuoden 2016 alusta alkaen, vaan ne kirjataan suoraan taseen siirtovelkoihin, josta ne käytetään sääntelyn sallimalla tavalla siirtokapasiteetin ylläpitämiseen tai lisäämiseen Suomen ja muiden EU-maiden välillä.
Tasesähkön kulut kasvoivat viimevuotisesta tasosta 33,0 (27,8) miljoonaan euroon lähinnä tasesähkön hinnannousun seurauksena. Häviösähkökulut kasvoivat 16,6 (15,9) miljoonaan euroon vertailukautta suuremman häviösähkön määrän johdosta. Maaliskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2016 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 99 (101) prosenttia oli suojattu keskihintaan 36,2 (40,1) euroa megawattitunnilta.
Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 10,6 (12,0) miljoonaan euroon. Syynä kulujen laskuun olivat automaattisen taajuudenhallintareservin hankinnan keskeyttäminen, ja Fingridin omistamien nopeana häiriöreservinä toimivien varavoimalaitosten kunnonhallintakulujen aleneminen. Poistot olivat 23,7 (22,9) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut kasvoivat 3,7 (2,7) miljoonaan euroon johtokatujen reunapuiden käsittelyn ja voimajohtojen ennakoivaan kunnossapidon kulujen kasvettua vertailuajankohdasta.
Henkilöstökulut säilyivät lähes edellisvuoden tasolla ja olivat 6,9 (6,6) miljoonaa euroa.
|
Liikevaihto ja muut tuotot (milj. €)
|
1−3/16
|
1−3/15
|
muutos %
|
1−12/15
|
|
Kantaverkkotuotot
|
128
|
115
|
10,8
|
333
|
|
Tasesähkön myynti
|
42
|
40
|
4,0
|
137
|
|
Rajasiirtotuotot
|
7
|
6
|
25,2
|
11
|
|
Suomi-Viro pullonkaulatulot*
|
0
|
0
|
-100,0
|
4
|
|
Suomi-Ruotsi pullonkaulatulot*
|
0
|
11
|
-100,0
|
87
|
|
Tehoreservituotot**
|
2
|
2
|
-13,8
|
8
|
|
Läpisiirtotuotot
|
4
|
4
|
6,9
|
15
|
|
Muu liikevaihto
|
1
|
1
|
-6,8
|
5
|
|
Liiketoiminnan muut tuotot
|
2
|
1
|
200,1
|
5
|
|
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
|
186
|
181
|
3,1
|
605
|
|
Kulut (milj. €)
|
1−3/16
|
1−3/15
|
muutos %
|
1−12/15
|
|
Tasesähkön osto
|
33
|
28
|
18,7
|
98
|
|
Häviösähkökulut
|
17
|
16
|
4,7
|
69
|
|
Poistot
|
24
|
23
|
3,6
|
94
|
|
Reservikulut
|
11
|
12
|
-11,5
|
55
|
|
Henkilöstökulut
|
7
|
7
|
4,9
|
26
|
|
Kunnonhallintakulut
|
4
|
3
|
35,3
|
19
|
|
Tehoreservikulut**
|
2
|
2
|
-12,2
|
7
|
|
Läpisiirtokulut
|
3
|
4
|
-8,7
|
9
|
|
Muut kulut
|
10
|
11
|
-7,7
|
41
|
|
Kulut yhteensä
|
109
|
104
|
5,1
|
419
|
|
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
|
77
|
77
|
0,4
|
187
|
|
Konsernin liikevoitto, IFRS
|
74
|
73
|
1,8
|
163
|
* Pullonkaulatulojen raportoinnissa on tehty muutos ja niitä ei raportoida liikevaihdossa vuoden 2016 alusta alkaen.
** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.
Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 74,2 (72,8) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 73,6 (69,2) miljoonaa euroa. Suurimmat erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät kantaverkkotuottojen kasvulla (+12,4 miljoonaa euroa) ja johdannaisten markkina-arvon muutoksilla (+4,0 miljoonaa euroa) sekä pullonkaulatuottojen raportointimuutoksen seurauksena liikevaihdosta poistuneilla pullonkaulatuloilla (-11,4 miljoonaa euroa). Tilikauden voitto oli 59,0 (55,4) miljoonaa euroa ja laaja tulos 60,5 (57,0) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 92,4 (52,4) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 35,5 (33,5) prosenttia.
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa. Katsauskaudelta kertynyt hyvä tulos johtuu talvikauden muuta aikaa suuremmasta sähkön kulutuksesta ja talviarkipäivinä perittävästä korkeammasta siirtohinnasta.
Investoinnit ja kunnossapito
Fingridin investointiohjelma etenee suunnitellusti. Itä- ja Länsi-Suomen välistä siirtoyhteyttä vah-vistaakseen Fingrid uudistaa "Rautarouvaa", Suomen ensimmäistä voimajohtolinjaa Turusta Imat-ralle. Tämän suurhankeen Hikiä - Forssa-osuus valmistui ja se otettiin käyttöön maaliskuussa. Voimajohdon urakkakustannukset olivat 25 miljoonaa euroa. Rautarouvan uudistaminen jatkuu Lieto - Forssa välillä, jossa on jo käynnissä pylväiden perustustyöt. Kokonaisuudessaan Rauta-rouva on uusittu vuoteen 2020 mennessä.
Hirvisuo - Pyhänselkä siirtoyhteyden uudistaminen etenee suunnitellusti ja hanke valmistuu vuoden 2016 aikana. Valmistuttuaan siirtoyhteys parantaa Länsi-Suomen sähkön saannin varmuutta, sekä mahdollistaa tuuli- ja ydinvoiman liittämisen verkkoon. Myös pohjoisen ja eteläisen Suomen välinen siirtokapasiteetti paranee huomattavasti.
Länsi-Suomen verkkoa vahvistaa myös Alajärven sähköaseman uudistus ja Kristinestadin sähkö-aseman laajentaminen Kristiinankaupungissa, joista Fingrid on tehnyt hankintasopimukset. Ala-järven sähköaseman urakan arvo on noin 7,5 miljoonaa euroa ja urakka valmistuu vuoden 2017 lopulla. Kristinestadin sähköaseman laajentaminen mahdollistaa satojen megawattien tuulivoiman liittämisen verkkoon ja se parantaa sähköverkon luotettavuutta Etelä-Pohjanmaalla. Hanke valmistuu kesällä 2017, ja urakkasopimuksen arvo on noin 4,5 miljoonaa euroa.
Turvatakseen pääkaupunkiseudun asukkaiden ja yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen sähkönsaannin Fingrid vahvistaa Länsisalmen sähköasemaa. Sähköaseman uudistamisesta ja laajentamisesta tehtiin hankintapäätös. Sopimusten kokonaisarvo on noin 13 miljoonaa euroa ja hanke valmistuu vuoden 2017 lopulla.
1970-luvulla rakennettu Inkoon sähköasema varmistaa Länsi-Uudenmaan sähkösyöttöä. Fingrid on tehnyt investointipäätöksen ikääntyneen aseman uudistamisesta. Noin yhdeksän miljoonan euron hanke valmistuu vuonna 2018.
Elvis-toiminannanohjausjärjestelmän kehitystyö on valmistumassa. Fingrid käynnisti vuonna 2006 projektin, jonka tavoitteena on rakentaa omaisuudenhallinnan toimintaa tukeva moderni tietojärjestelmäkokonaisuus. Maaliskuussa 2016 otettiin käyttöön suurin osa toiminnallisuuksista ja järjestelmä saadaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2016 aikana.
Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantamiseksi Fingrid on tehnyt mittavia toimintamallin uudistuksia, sekä lisännyt tasasiirtoyhteyksien asiantuntijaresursseja. Vuoden 2016 alusta alkaen käyttöön otettiin ympärivuorokautinen varallaolojärjestelmä.
Sähköjärjestelmä
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa. Katsauskaudelta kertynyt hyvä tulos johtuu talvikauden muuta aikaa suuremmasta sähkön kulutuksesta ja talviarkipäivinä perittävästä korkeammasta siirtohinnasta.
Investoinnit ja kunnossapito
Fingridin investointiohjelma etenee suunnitellusti. Itä- ja Länsi-Suomen välistä siirtoyhteyttä vah-vistaakseen Fingrid uudistaa "Rautarouvaa", Suomen ensimmäistä voimajohtolinjaa Turusta Imat-ralle. Tämän suurhankeen Hikiä - Forssa-osuus valmistui ja se otettiin käyttöön maaliskuussa. Voimajohdon urakkakustannukset olivat 25 miljoonaa euroa. Rautarouvan uudistaminen jatkuu Lieto - Forssa välillä, jossa on jo käynnissä pylväiden perustustyöt. Kokonaisuudessaan Rauta-rouva on uusittu vuoteen 2020 mennessä.
Hirvisuo - Pyhänselkä siirtoyhteyden uudistaminen etenee suunnitellusti ja hanke valmistuu vuoden 2016 aikana. Valmistuttuaan siirtoyhteys parantaa Länsi-Suomen sähkön saannin varmuutta, sekä mahdollistaa tuuli- ja ydinvoiman liittämisen verkkoon. Myös pohjoisen ja eteläisen Suomen välinen siirtokapasiteetti paranee huomattavasti.
Länsi-Suomen verkkoa vahvistaa myös Alajärven sähköaseman uudistus ja Kristinestadin sähkö-aseman laajentaminen Kristiinankaupungissa, joista Fingrid on tehnyt hankintasopimukset. Ala-järven sähköaseman urakan arvo on noin 7,5 miljoonaa euroa ja urakka valmistuu vuoden 2017 lopulla. Kristinestadin sähköaseman laajentaminen mahdollistaa satojen megawattien tuulivoiman liittämisen verkkoon ja se parantaa sähköverkon luotettavuutta Etelä-Pohjanmaalla. Hanke valmistuu kesällä 2017, ja urakkasopimuksen arvo on noin 4,5 miljoonaa euroa.
Turvatakseen pääkaupunkiseudun asukkaiden ja yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen sähkönsaannin Fingrid vahvistaa Länsisalmen sähköasemaa. Sähköaseman uudistamisesta ja laajentamisesta tehtiin hankintapäätös. Sopimusten kokonaisarvo on noin 13 miljoonaa euroa ja hanke valmistuu vuoden 2017 lopulla.
1970-luvulla rakennettu Inkoon sähköasema varmistaa Länsi-Uudenmaan sähkösyöttöä. Fingrid on tehnyt investointipäätöksen ikääntyneen aseman uudistamisesta. Noin yhdeksän miljoonan euron hanke valmistuu vuonna 2018.
Elvis-toiminannanohjausjärjestelmän kehitystyö on valmistumassa. Fingrid käynnisti vuonna 2006 projektin, jonka tavoitteena on rakentaa omaisuudenhallinnan toimintaa tukeva moderni tietojärjestelmäkokonaisuus. Maaliskuussa 2016 otettiin käyttöön suurin osa toiminnallisuuksista ja järjestelmä saadaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2016 aikana.
Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantamiseksi Fingrid on tehnyt mittavia toimintamallin uudistuksia, sekä lisännyt tasasiirtoyhteyksien asiantuntijaresursseja. Vuoden 2016 alusta alkaen käyttöön otettiin ympärivuorokautinen varallaolojärjestelmä.
Sähköjärjestelmä
Talvikauden aikana Suomen sähkönkulutus nousi ensimmäistä kertaa yli 15 000 megawatin. Suomen sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi 15 100 megawattiin 7.1.2016 klo 17 - 18. Suomessa tuotettiin kulutushuipun hetkellä 10 800 megawatin teholla sähköä ja loput 4 300 megawat-tia tuotiin naapurimaista. Suomi on kulutushuipputilanteissa riippuvainen sähkön tuonnista. Sähköjärjestelmä toimi kulutushuipun aikana luotettavasti, eikä sähkön riittävyys ollut vaarassa. Tehoreservikapasiteettia ei käynnistetty.
Suomessa kulutettiin sähköä tammi-maaliskuussa 24,7 (23,4) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 1,4 (1,3) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli siten 25,1 (24,7) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 19,3 (17,9) terawattituntia, mikä oli 76,9 (72,5) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajan-jaksolla 17,8 (16,6) terawattituntia, mikä oli 72,3 (71,0) prosenttia Suomen kulutuksesta.
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 5,0 (4,2) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,0 (0,05) terawattituntia. Sähkön tuonti Ruotsista on jatkunut runsaana koko katsauskauden.
Sähköä vietiin Viroon tammi-maaliskuussa 1,4 (1,2) terawattituntia. Sähköä tuotiin Virosta tammi-maaliskuussa 0,06 (0,01) terawattituntia.
Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen tammi-maaliskuussa 1,7 (2,1) terawattituntia. Sähkön tuonti Venäjältä on ollut pienehköä edellisvuoden tapaan. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnissa on kuitenkin suurta. Katsauskaudella ei ollut sähkön vientiä Venäjälle.
Sähkönsiirtokapasiteetti Suomen ja naapurimaiden välillä on ollut täysimääräisesti sähkömarkki-noiden käytettävissä lukuun ottamatta muutamia lyhyitä, suunnitelluista huoltotöistä sekä häiriöistä aiheutuneita rajoituksia.
Katsauskaudella kantaverkossa ei ollut merkittäviä häiriöitä.
Suomessa kulutettiin sähköä tammi-maaliskuussa 24,7 (23,4) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 1,4 (1,3) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli siten 25,1 (24,7) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 19,3 (17,9) terawattituntia, mikä oli 76,9 (72,5) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajan-jaksolla 17,8 (16,6) terawattituntia, mikä oli 72,3 (71,0) prosenttia Suomen kulutuksesta.
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 5,0 (4,2) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,0 (0,05) terawattituntia. Sähkön tuonti Ruotsista on jatkunut runsaana koko katsauskauden.
Sähköä vietiin Viroon tammi-maaliskuussa 1,4 (1,2) terawattituntia. Sähköä tuotiin Virosta tammi-maaliskuussa 0,06 (0,01) terawattituntia.
Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen tammi-maaliskuussa 1,7 (2,1) terawattituntia. Sähkön tuonti Venäjältä on ollut pienehköä edellisvuoden tapaan. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnissa on kuitenkin suurta. Katsauskaudella ei ollut sähkön vientiä Venäjälle.
Sähkönsiirtokapasiteetti Suomen ja naapurimaiden välillä on ollut täysimääräisesti sähkömarkki-noiden käytettävissä lukuun ottamatta muutamia lyhyitä, suunnitelluista huoltotöistä sekä häiriöistä aiheutuneita rajoituksia.
Katsauskaudella kantaverkossa ei ollut merkittäviä häiriöitä.
|
Sähköjärjestelmä
|
1−3/16
|
1−3/15
|
1−12/15
|
|
Suomen sähkönkulutus TWh
|
24,7
|
23,4
|
82,5
|
|
Sähkön läpisiirto Suomessa TWh
|
1,4
|
1,3
|
3,9
|
|
Sähkön siirto Suomessa TWh
|
25,1
|
24,7
|
87,2
|
|
Fingridin sähkönsiirtovolyymi TWh
|
19,3
|
17,9
|
67,2
|
|
Fingridin sähkönsiirto asiakkaille TWh
|
17,8
|
16,6
|
63,3
|
|
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
|
0,4
|
0,3
|
1,4
|
|
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
|
|
|
|
|
vienti Ruotsiin TWh
|
0,0
|
0,0
|
0,2
|
|
tuonti Ruotsista TWh
|
5,0
|
4,2
|
17,8
|
|
Sähkön siirto Suomi-Viro
|
|
|
|
|
vienti Viroon TWh
|
1,4
|
1,2
|
5,0
|
|
tuonti Virosta TWh
|
0,1
|
0,0
|
0,0
|
|
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
|
|
|
|
|
tuonti Venäjältä TWh
|
1,7
|
2,1
|
3,9
|
--
--
Sähkömarkkinat
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sähkön vuorokausimarkkinoiden pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli tammi-maaliskuussa 23,99 (28,13) euroa megawattitunnilta.
Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatulot olivat yhteensä 39,8 (22,0) miljoonaa euroa. Vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna pullonkaulatuloja lisäsi entisestään alentunut hintataso Ruotsissa. Keskeisin syy alhaiseen hintatasoon oli runsas vesivoimantuotanto Ruotsissa ja Norjassa sekä lisääntynyt tuulivoimatuotanto Pohjoismaissa.
Säätösähkön hinta kohosi 22.1.2016 kaikkien aikojen korkeimmalle, 3 000 €/MWh:n, tasolle yhden tunnin ajaksi. Aamutunnilla kello 7-8 Fingrid hyödynsi kaiken markkinaehtoisen ylössäätökapasiteetin, jotta sähkön tuotanto ja kulutus saatiin tasapainoon.
|
Sähkömarkkinat
|
1−3/16
|
1−3/15
|
1−12/15
|
|
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
|
23,99
|
28,13
|
20,98
|
|
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
|
30,43
|
32,10
|
29,66
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
|
39,8
|
22,0
|
173,5
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %**
|
55,3
|
38,8
|
47,1
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
|
3,5
|
0,7
|
8,4
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %**
|
20,8
|
6,6
|
12,0
|
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin jaSuomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi.
** Pullonkaulatuntit % osoittaa pullonkaulatuntien osuuden ajanjakson kaikista tunneista. Pullonkaulatunniksi lasketaan sellainen tunti Suomen ja Ruotsin välillä, jolloin vuorokausimarkkinan Suomen aluehinta poikkeaa sekä Ruotsin SE1- että SE3-alueen hinnasta ja Suomen ja viron välillä sellainen tunti, jolloin vuorokausimarkkinan Suomen aluehinta poikkeaa Viron aluehinnasta.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Fingrid käytti vastakauppaan 1,1 (1,0) miljoonaa euroa. Vastakauppakustannukset muodostuivat pääosin Suomen ja Ruotsin välisten siirtoyhteyksien häi-riöistä aiheutuneista kustannuksista.
|
Vastakaupat
|
1−3/16
|
1−3/15
|
1−12/15
|
|
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€
|
1,0
|
0,2
|
0,8
|
|
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€
|
0,1
|
0,0
|
0,8
|
|
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M€
|
0,0
|
0,8
|
2,2
|
|
Vastakaupat yhteensä M€
|
1,1
|
1,0
|
3,8
|
Rahoitus
Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana. Tämä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettorahoituskulut tammi-maaliskuun aikana olivat 0,8 (3,9) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 4,2 miljoonaa euroa po-sitiivinen (1,3 miljoonaa euroa positiivinen). Korolliset lainat olivat 1 096,7 (1 182,8) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 906,4 (955,2) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 190,3 (227,6) miljoonaa euroa.
Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat 31. maaliskuuta 2016 olivat 161,9 (183,4) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä yhteensä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit.
Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutokseen katsauskaudella sisältyy suojauslaskennan lopet-tamisesta johtuvaa suojausrahaston purkautumista 1,8 miljoonaa euroa konsernin tulosta pienen-tävänä eränä.
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 17 (37) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit olivat pääsääntöisesti täysin suojattu.
Kansainvälinen luottoluokituslaitos Fitch Ratings vahvisti 15.1.2016 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen 'A+', pitkäaikaisen yritysluokituksen 'A' ja lyhytaikaisen yritys-luokituksen 'F1', näkymät vakaat.
Fing
rid saattoi 1.2.2016 päätökseen luokituspalvelujen kilpailutuksen. Fingrid jatkaa luokituspal-velusopimuksia Standard & Poor's Ratings Services ja Fitch Ratings:in kanssa ja lopettaa luokitus-palvelusopimuksen Moody's Investors Servicen kanssa. Luokituspalvelusopimus päättyi Moody's Investors Servicen kanssa 1.2.2016.
Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 321 (313), joista vakituisessa työsuhteessa oli 283 (282).
Muut asiat
Energiavirasto teki päätöksen sähkön kantaverkkotoiminnan valvontamenetelmistä valvontajaksoille 2016–2019 ja 2020–2023. Valvontamenetelmät astuivat voimaan 1.1.2016 ja muutoksenhaku päättyi 4.1.2016. Fingrid ei valittanut päätöksestä.
Fin
grid perusti 16.2.2016 Fingrid Datahub Oy:n. Fingridin kokonaan omistaman tytäryhtiön tehtävänä on toteuttaa sähkömarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu, jossa vähittäismyyjien ja verkkoyhtiöiden tiedonvaihto keskitetään yhteen palveluun.
Tilintarkastus
Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Fi
ngrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 6.4.2016 Helsingissä. Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2015, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous valitsi Fingrid Oyj:n hallituksen toimikaudelle, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Juhani Järvi. Muita hallituksen jäseniä ovat Juha Majanen (varapuheenjohtaja), Esko Torsti, Sanna Syri, sekä uudeksi hallituksen jäseneksi yhtiökokouksessa valittu Anu Hämäläinen. Hallituksen jäsenet on esitelty tarkemmin yhtiön verkkosivuilla.
Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa kullekin A-sarjan osakkeelle 33 686,24 euroa ja B-sarjan osakkeelle 16 038,49 euroa, yhteensä 90 000 003,75 euroa.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi Jouko Malisen.
Fingrid-konsernin tilikauden 2016 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan edellisvuodesta. Vuoden 2016 kantaverkkohinnoittelu on asetettu siten, että vuonna 2016 saavutetaan edellisellä valvontajaksolla kertynyttä ylituottoa vastaava alituotto. Lisäksi vertailtavuuteen vaikuttaa pullonkaulatulojen erilainen kirjauskäsittely vuoden 2016 alusta lähtien. Koko vuoden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat Pohjoismaissa lämpötilavaihtelusta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja sitä kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi Jouko Malisen.
Fingrid-konsernin tilikauden 2016 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan edellisvuodesta. Vuoden 2016 kantaverkkohinnoittelu on asetettu siten, että vuonna 2016 saavutetaan edellisellä valvontajaksolla kertynyttä ylituottoa vastaava alituotto. Lisäksi vertailtavuuteen vaikuttaa pullonkaulatulojen erilainen kirjauskäsittely vuoden 2016 alusta lähtien. Koko vuoden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat Pohjoismaissa lämpötilavaihtelusta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja sitä kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.
Lisätietoja:
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 040 592 4419 (tavattavissa torstaina ja perjantaina
28.4.-29.4.2016) tai
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428 (tavattavissa perjantaina 29.4.2016)
28.4.-29.4.2016) tai
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428 (tavattavissa perjantaina 29.4.2016)