Fingrid-konsernin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2015
Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Taloudellinen kehitys tammi-maaliskuussa 2015 • Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 179,9 (191,3) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto oli 72,8 (79,3) miljoonaa euroa • Konsernin katsauskauden voitto oli 55,4 (62,3) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 52,4 (73,2) miljoonaa euroa • Korolliset nettovelat olivat 999,3 (1 002,8) miljoonaa euroa • Investoinnit olivat 24,1 (31,6) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste oli 33,5 (32,0) prosenttia • Osakekohtainen tulos oli 16 656 (18 744) euroa
|
AVAINLUVUT
|
|
1-3/15
|
1-3/14
|
muutos %
|
1-12/14
|
|
Liikevaihto
|
M€
|
179,9
|
191,3
|
-6,0
|
567,2
|
|
Investoinnit, brutto
|
M€
|
24,1
|
31,6
|
-23,8
|
129,5
|
|
– investoinnit liikevaihdosta
|
%
|
13,4
|
16,5
|
|
22,8
|
|
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
|
M€
|
0,4
|
0,4
|
2,2
|
1,7
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
0,2
|
0,2
|
|
0,3
|
|
Henkilöstö keskimäärin
|
|
313
|
287
|
9,1
|
305
|
|
Henkilöstö tilikauden lopussa
|
|
312
|
289
|
8,0
|
313
|
|
Palkat ja palkkiot yhteensä
|
M€
|
5,5
|
5,1
|
6,4
|
20,5
|
|
Liikevoitto
|
M€
|
72,8
|
79,3
|
-8,2
|
142,8
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
40,5
|
41,5
|
|
25,2
|
|
Voitto ennen veroja
|
M€
|
69,2
|
77,8
|
-11,1
|
132,9
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
38,5
|
40,7
|
|
23,4
|
|
Kauden voitto
|
M€
|
55,4
|
62,3
|
-11,1
|
106,5
|
|
Kauden laaja tulos
|
M€
|
57,0
|
61,9
|
-7,9
|
106,1
|
|
Omavaraisuusaste
|
%
|
33,5
|
32,0
|
|
31,0
|
|
Korolliset nettolainat
|
M€
|
999,3
|
1 002,8
|
-0,3
|
1 046,1
|
|
Nettovelkaantuminen
|
|
1,4
|
1,4
|
|
1,6
|
|
Tulos/osake
|
€
|
16 655,62
|
18 744,08
|
-11,1
|
32 027,89
|
|
Osinko/A-osake
|
€
|
|
|
|
21 655,44
|
|
Osinko/B-osake
|
€
|
|
|
|
16 038,49
|
|
Oma pääoma/osake
|
€
|
217 721
|
211 907
|
2,7
|
200 568
|
|
Osinko/tulos A-osake
|
%
|
|
|
|
67,6
|
|
Osinko/tulos B-osake
|
%
|
|
|
|
50,1
|
|
Osakkeiden lukumäärä
|
|
|
|
|
|
|
– A-sarjan osakkeet
|
kpl
|
2 078
|
2 078
|
|
2 078
|
|
– B-sarjan osakkeet
|
kpl
|
1 247
|
1 247
|
|
1 247
|
|
Yhteensä
|
kpl
|
3 325
|
3 325
|
|
3 325
|
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: "Leutona talvena kului vähemmän sähköä"
Suomessa kulutettiin alkuvuonna vähemmän sähköä leudon talven seurauksena. Sähkön kulutuksen laskun ja vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun alennuksen vuoksi Fingridin kantaverkkotuotot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Leudosta talvesta johtuen sähkönkulutushuippu jäi normaalia alhaisemmaksi ja sähkön kysyntä pystyttiin kattamaan kotimaisella tuotannolla ja tuontisähköllä. Kovilla talvipakkasilla tehotilanne saattaa jatkossa olla kireä.
Markkinatilanteesta johtuen Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirtokapasiteetti oli edelleen kovassa käytössä, mutta edelliseen vuoteen verrattuna siirtokapasiteetin riittämättömyydestä johtuvat aluehintaerot olivat pienemmät ja Fingridin saamat pullonkaulatulot alenivat.
Energiavirasto myönsi tammikuussa Fingridille luvan harjoittaa sähköverkkotoimintaa kantaverkossa. Maaliskuun lopussa yhtiö määritteli kantaverkkonsa ensimmäisen kerran. Määrittely kos-kee kaikkia siirtopalvelun piirissä olevia kantaverkkoon kuuluvia sähköjohtoja, sähköasemia ja muita laitteistoja. Määrittely perustuu voimassa olevaan sähkömarkkinalakiin.
FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2015
Laskentaperiaatteet
Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2014.
Taloudellinen tulos
Konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto oli 179,9 (191,3) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot laskivat alkuvuoden aikana 115,4 (124,2) miljoonaan euroon. Laskuun vaikutti alhaisempi sähkön kulutus ja vuoden alussa toteutettu kahden prosentin kantaverkkohinnoittelun alennuksen seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,8 (1,2) miljoonaa euroa. Tammi-maaliskuun kulut olivat 103,9 (105,5) miljoonaa euroa.
Tammi-maaliskuussa sähkön kulutus oli 23,4 (23,9) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 40,2 (41,3) miljoonaa euroa. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä laskivat 11,0 (15,0) miljoonaan euroon. Pullonkaulatulojen lasku johtui markkinatilanteesta, jossa Suomi on tuonut merkittävästi sähköä Ruotsista, mutta aluehintojen erot ovat olleet edellisvuotta pienemmät. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 5,6 (2,5) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta Venäjän tuonnin kasvusta, jonka taustalla on ruplan heikkeneminen. Pullonkaulatuotot Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä sekä läpisiirtotuotot säilyivät edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tasolla.
Tasesähkön myynti oli 40,2 (41,3) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut kasvoivat hivenen viimevuotisesta tasosta 27,8 (27,2) miljoonaan euroon. Häviösähkökulut laskivat 15,9 (18,1) miljoonaan euroon vertailukautta pienempien häviövolyymien seurauksena. Maaliskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2015 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 101 (98) prosenttia oli suojattu keskihintaan 40,1 (44,1) euroa megawattitunnilta.
Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat hieman 12,0 (12,8) miljoonaan euroon reservien markkinatilanteen säilyessä hyvänä. Poistot olivat 22,9 (22,1) miljoonaa euroa. Kunnonhallintakulut säilyivät lähes edellisen vuoden tasolla, ollen 2,7 (2,8) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat hiukan henkilöstömäärän kasvun seurauksena 6,6 (6,3) miljoonaan euroon.
Suomessa kulutettiin alkuvuonna vähemmän sähköä leudon talven seurauksena. Sähkön kulutuksen laskun ja vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun alennuksen vuoksi Fingridin kantaverkkotuotot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Leudosta talvesta johtuen sähkönkulutushuippu jäi normaalia alhaisemmaksi ja sähkön kysyntä pystyttiin kattamaan kotimaisella tuotannolla ja tuontisähköllä. Kovilla talvipakkasilla tehotilanne saattaa jatkossa olla kireä.
Markkinatilanteesta johtuen Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirtokapasiteetti oli edelleen kovassa käytössä, mutta edelliseen vuoteen verrattuna siirtokapasiteetin riittämättömyydestä johtuvat aluehintaerot olivat pienemmät ja Fingridin saamat pullonkaulatulot alenivat.
Energiavirasto myönsi tammikuussa Fingridille luvan harjoittaa sähköverkkotoimintaa kantaverkossa. Maaliskuun lopussa yhtiö määritteli kantaverkkonsa ensimmäisen kerran. Määrittely kos-kee kaikkia siirtopalvelun piirissä olevia kantaverkkoon kuuluvia sähköjohtoja, sähköasemia ja muita laitteistoja. Määrittely perustuu voimassa olevaan sähkömarkkinalakiin.
FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2015
Laskentaperiaatteet
Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2014.
Taloudellinen tulos
Konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto oli 179,9 (191,3) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot laskivat alkuvuoden aikana 115,4 (124,2) miljoonaan euroon. Laskuun vaikutti alhaisempi sähkön kulutus ja vuoden alussa toteutettu kahden prosentin kantaverkkohinnoittelun alennuksen seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,8 (1,2) miljoonaa euroa. Tammi-maaliskuun kulut olivat 103,9 (105,5) miljoonaa euroa.
Tammi-maaliskuussa sähkön kulutus oli 23,4 (23,9) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 40,2 (41,3) miljoonaa euroa. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä laskivat 11,0 (15,0) miljoonaan euroon. Pullonkaulatulojen lasku johtui markkinatilanteesta, jossa Suomi on tuonut merkittävästi sähköä Ruotsista, mutta aluehintojen erot ovat olleet edellisvuotta pienemmät. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 5,6 (2,5) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta Venäjän tuonnin kasvusta, jonka taustalla on ruplan heikkeneminen. Pullonkaulatuotot Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä sekä läpisiirtotuotot säilyivät edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tasolla.
Tasesähkön myynti oli 40,2 (41,3) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut kasvoivat hivenen viimevuotisesta tasosta 27,8 (27,2) miljoonaan euroon. Häviösähkökulut laskivat 15,9 (18,1) miljoonaan euroon vertailukautta pienempien häviövolyymien seurauksena. Maaliskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2015 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 101 (98) prosenttia oli suojattu keskihintaan 40,1 (44,1) euroa megawattitunnilta.
Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat hieman 12,0 (12,8) miljoonaan euroon reservien markkinatilanteen säilyessä hyvänä. Poistot olivat 22,9 (22,1) miljoonaa euroa. Kunnonhallintakulut säilyivät lähes edellisen vuoden tasolla, ollen 2,7 (2,8) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat hiukan henkilöstömäärän kasvun seurauksena 6,6 (6,3) miljoonaan euroon.
|
Liikevaihto ja muut tuotot (milj. €)
|
1-3/15
|
1-3/14
|
muutos %
|
1-12/14
|
|
Kantaverkkotuotot
|
115
|
124
|
-7,1
|
326
|
|
Tasesähkön myynti
|
40
|
41
|
-2,8
|
151
|
|
Läpisiirtotuotot
|
4
|
4
|
4,6
|
12
|
|
Rajasiirtotuotot
|
6
|
2
|
127,3
|
9
|
|
Suomi-Viro pullonkaulatuotot
|
0,4
|
0,4
|
-14,3
|
2
|
|
Tehoreservituotot*
|
2
|
2
|
0,8
|
8
|
|
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot
|
11
|
15
|
-26,6
|
49
|
|
Muu liikevaihto
|
1
|
2
|
-39,2
|
9
|
|
Liiketoiminnan muut tuotot
|
1
|
1
|
-34,1
|
5
|
|
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
|
181
|
192
|
-6,1
|
57
|
|
Kulut (milj. €)
|
1-3/15
|
1-3/14
|
muutos %
|
1-12/14
|
|
Tasesähkön osto
|
28
|
27
|
2,1
|
107
|
|
Häviösähkökulut
|
16
|
18
|
-12,5
|
66
|
|
Poistot
|
23
|
22
|
3,7
|
92
|
|
Reservikulut
|
12
|
13
|
-6,0
|
62
|
|
Henkilöstökulut
|
7
|
6
|
5,4
|
25
|
|
Tehoreservikulut*
|
2
|
2
|
-3,0
|
8
|
|
Kunnonhallintakulut
|
3
|
3
|
-3,7
|
19
|
|
Läpisiirtokulut
|
4
|
3
|
17,8
|
11
|
|
Muut kulut
|
11
|
11
|
-6,1
|
46
|
|
Kulut yhteensä
|
104
|
106
|
-1,5
|
435
|
|
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
|
77
|
87
|
-11,7
|
137
|
|
Konsernin liikevoitto, IFRS
|
73
|
79
|
-8,2
|
143
|
* Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.
Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 72,8 (79,3) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 69,2 (77,8) miljoonaa euroa. Suurimmat negatiiviset erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät alhaisemmilla kantaverkkotuotoilla (-8,8 miljoonaa euroa) ja pienemmillä pullonkaulatuotoilla Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä (-4,0 miljoonaa euroa). Kauden voitto oli 55,4 (62,3) miljoonaa euroa ja laaja tulos 57,0 (61,9) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 52,4 (73,2) miljoonaa euroa positiivinen. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 33,5 (32,0) prosenttia.
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.
Investoinnit ja kunnossapito
Kantaverkon investointiohjelman painopiste on Pohjanmaan sähkönsiirtoverkon kehittäminen ja vanhan Rautarouvaksi kutsutun Itä-Suomesta Länsi-Suomeen ulottuvan siirtoyhteyden modernisointi.
Pohjanmaan kokonaisuuteen kuuluva yhteys Kokkolan ja Oulun välillä eteni suunnitelmien mukaisesti. Työt ovat olleet käynnissä sähköasemilla Hirvisuolla, Pyhänselässä ja Tuovilassa. Työt ovat edenneet hyvin leudosta talvesta ja haastavista keskeytyksistä huolimatta.
Rautarouvan uusimiseen liittyvällä Hikiä-Forssa siirtoyhteydellä työt etenivät aikataulussaan sekä sähköasemalla että voimajohtotyömaalla.
Fingridin alkuvuonna tekemien hankintapäätösten mukaan Oulun pohjoispuolelle rakennettavan Isokankaan uuden 400/110 kilovoltin muuntoaseman rakentamisesta vastaa ABB Oy. Sopimuksen arvo on noin 8,5 miljoonaa euroa. Muuntoasema valmistuu loppuvuodesta 2016. Sodankylän Vajukosken toisen 220/110/20 kilovoltin muuntoaseman toteuttaa Empower PN Oy. Sopimuksen arvo on noin 6 miljoonaa euroa. Asema valmistuu kesällä 2016.
Voimajärjestelmä
Talvi oli keskimääräistä leudompi. Sähkönkulutushuippu, 13 494 MWh/h, saavutettiin tammikuun lopulla. Huippukulutuksen aikana sähköä tuotiin Ruotsista lähes täydellä siirtokapasiteetilla, mutta samanaikaisesti Suomesta vietiin sähköä Viroon. Kulutushuipun aikana kotimaisilla sähköntuotantolaitoksilla oli vapaata tuotantokapasiteettia. Sähkön riittävyys ei ollut Suomessa vaarassa eikä tehoreservikapasiteettiin jouduttu turvautumaan.
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.
Investoinnit ja kunnossapito
Kantaverkon investointiohjelman painopiste on Pohjanmaan sähkönsiirtoverkon kehittäminen ja vanhan Rautarouvaksi kutsutun Itä-Suomesta Länsi-Suomeen ulottuvan siirtoyhteyden modernisointi.
Pohjanmaan kokonaisuuteen kuuluva yhteys Kokkolan ja Oulun välillä eteni suunnitelmien mukaisesti. Työt ovat olleet käynnissä sähköasemilla Hirvisuolla, Pyhänselässä ja Tuovilassa. Työt ovat edenneet hyvin leudosta talvesta ja haastavista keskeytyksistä huolimatta.
Rautarouvan uusimiseen liittyvällä Hikiä-Forssa siirtoyhteydellä työt etenivät aikataulussaan sekä sähköasemalla että voimajohtotyömaalla.
Fingridin alkuvuonna tekemien hankintapäätösten mukaan Oulun pohjoispuolelle rakennettavan Isokankaan uuden 400/110 kilovoltin muuntoaseman rakentamisesta vastaa ABB Oy. Sopimuksen arvo on noin 8,5 miljoonaa euroa. Muuntoasema valmistuu loppuvuodesta 2016. Sodankylän Vajukosken toisen 220/110/20 kilovoltin muuntoaseman toteuttaa Empower PN Oy. Sopimuksen arvo on noin 6 miljoonaa euroa. Asema valmistuu kesällä 2016.
Voimajärjestelmä
Talvi oli keskimääräistä leudompi. Sähkönkulutushuippu, 13 494 MWh/h, saavutettiin tammikuun lopulla. Huippukulutuksen aikana sähköä tuotiin Ruotsista lähes täydellä siirtokapasiteetilla, mutta samanaikaisesti Suomesta vietiin sähköä Viroon. Kulutushuipun aikana kotimaisilla sähköntuotantolaitoksilla oli vapaata tuotantokapasiteettia. Sähkön riittävyys ei ollut Suomessa vaarassa eikä tehoreservikapasiteettiin jouduttu turvautumaan.
Suomessa kulutettiin sähköä tammi-maaliskuussa 23,4 (23,9) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 1,3 (1,3) terawattituntia eli sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 24,7 (25,2) tera-wattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 17,9 (18,2) terawattituntia, mikä oli 72,5 (72,2) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 16,6 (16,9) terawattituntia mikä oli 70,9 (70,4) prosenttia Suomen kulutuksesta.
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 4,2 (5,1) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 (0,0) terawattituntia. Suomen ja Ruotsin välinen tasasähköyhteyksien siirtokapasiteetti oli maaliskuussa rajoitettua Ruotsissa tehtyjen huoltotöiden aikana.
Tammi-maaliskuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 0,01 (0,01) terawattituntia ja vietiin Viroon 1,1 (1,3) terawattituntia. Siirtokapasiteetti oli muutamana päivänä rajoitettua Virossa tehtyjen varavoimalaitoksen huoltojen ja testauksen aikana.
Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen tammi-maaliskuussa 2,0 (0,8) terawattituntia. Sähkön tuonti Venäjältä on vaihdellut markkinatilanteen ja vuorokauden mukaan. Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen oli katsauskauden aikana täysimääräisesti käytettävissä, lukuun ottamatta Venäjän verkossa maaliskuussa tehtyjä vajaan viikon mittaista huoltojaksoa.
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 4,2 (5,1) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 (0,0) terawattituntia. Suomen ja Ruotsin välinen tasasähköyhteyksien siirtokapasiteetti oli maaliskuussa rajoitettua Ruotsissa tehtyjen huoltotöiden aikana.
Tammi-maaliskuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 0,01 (0,01) terawattituntia ja vietiin Viroon 1,1 (1,3) terawattituntia. Siirtokapasiteetti oli muutamana päivänä rajoitettua Virossa tehtyjen varavoimalaitoksen huoltojen ja testauksen aikana.
Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen tammi-maaliskuussa 2,0 (0,8) terawattituntia. Sähkön tuonti Venäjältä on vaihdellut markkinatilanteen ja vuorokauden mukaan. Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen oli katsauskauden aikana täysimääräisesti käytettävissä, lukuun ottamatta Venäjän verkossa maaliskuussa tehtyjä vajaan viikon mittaista huoltojaksoa.
|
Voimajärjestelmän käyttö
|
1-3/15
|
1-3/14
|
1-12/14
|
|
Suomen sähkönkulutus TWh
|
23,4
|
23,9
|
83,3
|
|
Sähkön läpisiirto Suomessa TWh
|
1,3
|
1,3
|
3,9
|
|
Sähkön siirto Suomessa TWh
|
24,7
|
25,2
|
87,2
|
|
Fingridin sähkönsiirtovolyymi TWh
|
17,9
|
18,2
|
67,2
|
|
Fingridin sähkönsiirto asiakkaille TWh
|
16,6
|
16,9
|
63,3
|
|
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
|
0,3
|
0,3
|
1,3
|
|
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
|
|
|
|
|
vienti Ruotsiin TWh
|
0,1
|
0,00
|
0,2
|
|
tuonti Ruotsista TWh
|
4,2
|
5,1
|
18,1
|
|
Sähkön siirto Suomi-Viro
|
|
|
|
|
vienti Viroon TWh
|
1,1
|
1,3
|
3,6
|
|
tuonti Virosta TWh
|
0,01
|
0,01
|
0,1
|
|
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
|
|
|
|
|
tuonti Venäjältä TWh
|
2,0
|
0,8
|
3,3
|
Sähkömarkkinat
Markkinatilanteesta johtuen Suomeen tuotiin Ruotsista runsaasti sähköä ja Suomen aluehinta oli korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sähkön pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli 28,13 (30,19) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 32,10 (35,24) euroa megawattitunnilta.
Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatulot olivat 22,0 (30,0) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulojen laskuun vaikutti sähkön hintatason yleinen lasku sekä maiden välisten sähkönsiirtoyhteyksien edellisvuotta parempi käytettävyys.
Markkinatilanteesta johtuen Suomeen tuotiin Ruotsista runsaasti sähköä ja Suomen aluehinta oli korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sähkön pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli 28,13 (30,19) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 32,10 (35,24) euroa megawattitunnilta.
Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatulot olivat 22,0 (30,0) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulojen laskuun vaikutti sähkön hintatason yleinen lasku sekä maiden välisten sähkönsiirtoyhteyksien edellisvuotta parempi käytettävyys.
|
Sähkömarkkinat
|
1-3/15
|
1-3/14
|
1-12/14
|
|
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
|
28,13
|
30,19
|
29,61
|
|
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
|
32,10
|
35,24
|
36,02
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
|
22,0
|
30,0
|
97,7
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*
|
44,7
|
62,1
|
47,8
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
|
0,7
|
0,8
|
4,8
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*
|
6,5
|
11,3
|
8,2
|
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty tulososion taulukoissa.
Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 1,0 (2,9) miljoonaa euroa. Suurimmat kustannukset aiheutuivat Suomen ja Ruotsin välisen tasasähköyhteyden häiriöstä helmikuussa ja kantaverkon rakentamiseen liittyvistä vastakaupoista Pohjanmaan käyttövarmuuden ylläpitämiseksi.
|
Vastakaupat
|
1-3/15
|
1-3/14
|
1-12/14
|
|
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€
|
0,2
|
2,8
|
7,7
|
|
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€
|
0,0
|
0,0
|
0,8
|
|
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M€
|
0,8
|
0,0
|
1,7
|
|
Vastakaupat yhteensä M€
|
1,0
|
2,9
|
10,1
|
Rahoitus
Yhtiön rahoitusasema säilyi tyydyttävänä. Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Konsernin nettorahoituskulut tammi-maaliskuun aikana olivat 3,9 (2,0) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 1,3 miljoonaa euroa positiivinen (2,8 miljoonaa euroa positiivinen).
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat 31. maaliskuuta 2015 olivat 183,4 (230,4) miljoonaa euroa. Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.
Korolliset lainat olivat 1 182,8 (1 233,3) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 955,2 (973,1) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 227,6 (260,2) miljoonaa euroa.
Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutokseen 1-3/2015 sisältyy suojauslaskennan lopettamisesta johtuvaa suojausrahaston purkautumista 1,4 miljoonaa euroa konsernin tulosta pienentävänä eränä.
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 37 (39) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit olivat pääsääntöisesti täysin suojattu.
Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 313 (287), joista vakituisessa työsuhteessa oli 282 (269).
Muut asiat
Energiavirasto antoi tammikuussa päätöksen, jossa se määräsi Fingrid Oyj:n sähkömarkkinalain mukaiseksi järjestelmävastaavaksi kantaverkon haltijaksi sekä myönsi yhtiölle luvan harjoittaa sähköverkkotoimintaa kantaverkossa. Päätös kumosi aiemman vuonna 1997 annetun sähköverkkoluvan.
Maaliskuun lopussa yhtiö määritteli kantaverkkonsa ensimmäisen kerran. Määrittely koskee kaikkia siirtopalvelun piirissä olevia kantaverkkoon kuuluvia sähköjohtoja, sähköasemia ja muita laitteistoja. Määrittelyvelvollisuus perustuu voimassa olevaan sähkömarkkinalakiin.
Yhtiön rahoitusasema säilyi tyydyttävänä. Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Konsernin nettorahoituskulut tammi-maaliskuun aikana olivat 3,9 (2,0) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 1,3 miljoonaa euroa positiivinen (2,8 miljoonaa euroa positiivinen).
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat 31. maaliskuuta 2015 olivat 183,4 (230,4) miljoonaa euroa. Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.
Korolliset lainat olivat 1 182,8 (1 233,3) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 955,2 (973,1) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 227,6 (260,2) miljoonaa euroa.
Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutokseen 1-3/2015 sisältyy suojauslaskennan lopettamisesta johtuvaa suojausrahaston purkautumista 1,4 miljoonaa euroa konsernin tulosta pienentävänä eränä.
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 37 (39) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit olivat pääsääntöisesti täysin suojattu.
Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 313 (287), joista vakituisessa työsuhteessa oli 282 (269).
Muut asiat
Energiavirasto antoi tammikuussa päätöksen, jossa se määräsi Fingrid Oyj:n sähkömarkkinalain mukaiseksi järjestelmävastaavaksi kantaverkon haltijaksi sekä myönsi yhtiölle luvan harjoittaa sähköverkkotoimintaa kantaverkossa. Päätös kumosi aiemman vuonna 1997 annetun sähköverkkoluvan.
Maaliskuun lopussa yhtiö määritteli kantaverkkonsa ensimmäisen kerran. Määrittely koskee kaikkia siirtopalvelun piirissä olevia kantaverkkoon kuuluvia sähköjohtoja, sähköasemia ja muita laitteistoja. Määrittelyvelvollisuus perustuu voimassa olevaan sähkömarkkinalakiin.
Tilintarkastus
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Fingridin selvitys sähkömarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisusta datahubista käsiteltiin työ- ja elinkeinoministeriössä ja Fingridiä pyydettiin käynnistämään datahub-hanke.
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.4.2015. Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2014, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous valitsi vuodelle 2015 Fingrid Oyj:n hallituksen. Hallituksen jäseninä jatkavat Helena Walldén (puheenjohtaja), Juha Majanen (varapuheenjohtaja), Juhani Järvi ja Esko Torsti. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Sanna Syri. Hallituksen jäsenet on esitelty tarkemmin yhtiön verkkosivuilla. Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa kullekin A-sarjan osakkeelle 21.655,44 euroa ja B-sarjan osakkeelle 16.038,49 euroa yhteensä 65.000.001,35 euroa.
Fingrid-konsernin tilikauden 2015 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan edellisvuodesta. Koko vuoden tuloksen ennakoimista vaikeuttavat reservikuluihin, pullonkaulatuottoihin, häviösähkökuluihin ja Venäjän rajasiirtoihin liittyvät epävarmuustekijät. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Fingridin selvitys sähkömarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisusta datahubista käsiteltiin työ- ja elinkeinoministeriössä ja Fingridiä pyydettiin käynnistämään datahub-hanke.
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.4.2015. Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2014, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous valitsi vuodelle 2015 Fingrid Oyj:n hallituksen. Hallituksen jäseninä jatkavat Helena Walldén (puheenjohtaja), Juha Majanen (varapuheenjohtaja), Juhani Järvi ja Esko Torsti. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Sanna Syri. Hallituksen jäsenet on esitelty tarkemmin yhtiön verkkosivuilla. Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa kullekin A-sarjan osakkeelle 21.655,44 euroa ja B-sarjan osakkeelle 16.038,49 euroa yhteensä 65.000.001,35 euroa.
Fingrid-konsernin tilikauden 2015 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan edellisvuodesta. Koko vuoden tuloksen ennakoimista vaikeuttavat reservikuluihin, pullonkaulatuottoihin, häviösähkökuluihin ja Venäjän rajasiirtoihin liittyvät epävarmuustekijät. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 030 395 5213 tai 040 592 4419
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 030 395 5213 tai 040 592 4419