Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2012

​Taloudellinen tulos

Konsernin ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 170 miljoonaa euroa (152 milj. euroa vastaavana aikana 2011). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa).

Tasesähkön osto oli 42 miljoonaa euroa (44 milj. euroa). Häviösähkökulut laskivat yhdellä miljoonalla eurolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna alhaisemman sähkön hinnan ja alempien häviöiden vuoksi. Maaliskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2012 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 104 % oli suojattu keskihintaan 46,0 euroa megawattitunnilta.

Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat yhdellä miljoonalla eurolla tarkastelujaksolla. Poistot kasvoivat kahdella miljoonalla eurolla investointien käyttöönoton johdosta. Kunnonhallintakustannukset pysyivät edellisen vuoden tasolla ja henkilöstökulut laskivat hieman edellisen vuoden tasosta.

  * ilman johdannaisten arvonmuutoksia

** Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 1,2 milj. euroa. Kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) olivat 1,1 milj. euroa, jotka maksettiin yhteyden omistajille. Fingridin saama erotus 0,1 milj. euroa syntyi Estlink-yhteyden häiriötilanteissa.

Konsernin liikevoitto oli 54 miljoonaa euroa (42 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten arvonmuutoksia -8 miljoonaa euroa (0 milj. euroa). Tulos ennen veroja oli 50 miljoonaa euroa (36 milj. euroa). Tilikauden tulos oli 38 milj. euroa (27 milj. euroa) ja laaja tulos 40 miljoonaa euroa (16 milj. euroa). Konsernin liiketoimintojen rahavirta investoinneilla vähennettynä oli 57 miljoonaa euroa positiivinen (7 milj. euroa).  Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 26,4 % (29,7 %).

Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tulovirralle, joten kolmen kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.

Investoinnit

Fingrid uusii verkkotietojärjestelmänsä ja ottaa käyttöön uuden ohjelmistokokonaisuuden. Uusi IBM:n toimittama järjestelmäkokonaisuus koostuu useasta kaupallisesta ohjelmistotuotteesta, jotka integroidaan toisiinsa. Sopimuksen arvo on 27 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 aikana käyttöönotettavan uuden järjestelmän avulla saadaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa kantaverkosta, mikä edesauttaa sähköjärjestelmän tehokasta suunnittelua ja luotettavaa kunnonhallintaa.

Fingridille vuosi 2012 on jälleen aktiivisen rakentamisen aikaa: käynnissä on yli kymmenen kantaverkon investointihanketta eri puolilla Suomea. Viron ja Suomen välisen kapasiteetin lähes kolminkertaistavan EstLink 2 -yhteyden rakentaminen on aktiivisessa vaiheessa. Vuonna 2014 valmistuva projekti on edennyt aikataulussa sekä Suomessa että Virossa. Merikaapelin valmistus on alkanut tehtaalla. Kaapeleiden tyyppitestaukset valmistuvat kesällä 2012 ja merikaapelin lasku Suomenlahteen tapahtuu syksyllä 2012.

Forssaan rakentuva Fingridin varavoimalaitos on edennyt aikataulussa. Laitoksen käyttö- ja kunnossapitopalveluista allekirjoitettiin sopimus maaliskuussa ABB:n kanssa. Varavoimalaitos valmistuu alkusyksystä 2012.

Yllikkälä - Huutokoski siirtoyhteydellä työt ovat käynnissä. Voimajohtotyömaat ovat edenneet yli puolivälin. Molemmilla sähköasemilla rakennustyöt ovat valmistuneet ja laiteasennukset ovat käynnissä. Yhteys valmistuu vuoden 2013 aikana. Ulvila - Kristinestad siirtoyhteydellä työt käynnistyvät vuoden 2012 aikana. Ulvilan ja Kristinestadin sähköasemien maarakennusurakat käynnistyvät kevään 2012 aikana ja asema- ja johtotyöt syksyllä 2012. Siirtoyhteys valmistuu vuonna 2014. Hyvinkää – Hikiä siirtoyhteyden johto-osuudella perustustyöt ovat käynnissä. Johtoyhteydellä käytetään ensimmäistä kertaa Fingridin uutta peltopylvästä. Hikiän sähköaseman laitetoimitukset tapahtuvat kesällä 2012. Hyvinkää - Hikiä hanke valmistuu vuoden 2013 aikana.

Fingrid teki helmikuussa investointipäätöksen Varkauden ja Kontiolahden välisen 110 kilovoltin voimajohtoyhteyden uusimisesta. Uusi voimajohto parantaa merkittävästi Pohjois-Karjalan alueen sähkön käyttövarmuutta. Uusi voimajohto rakennetaan pääosin ikääntyneen 1950–luvulla rakennetun Varkauden ja Pamilon välisen 110 kilovoltin voimajohdon tilalle välillä Varkaus-Kontiolahti. Samalla verkon rakennetta muutetaan, mikä edellyttää lyhyiden uusien voimajohto-osuuksien rakentamista Kontiolahden läheisyydessä.

Kantaverkkoyhtiöiden eurooppalainen yhteistyöjärjestö ENTSO-E julkisti maaliskuun alussa siirtoverkon kehittämisen kymmenvuotissuunnitelman julkista kuulemista varten. Suunnitelman mukaan Euroopan voimansiirtojärjestelmään tarvitaan 104 miljardin euron investoinnit, joilla uusitaan tai rakennetaan noin 51 500 kilometriä voimalinjoja Euroopassa. Suunnitelmaan kuuluu kaikkiaan yli 100 eri maissa toteutettavaa merkittävää hanketta. Suomesta suunnitelmaan kuuluvat uudet rajayhteydet ja 400 kV johdot eli noin puolet tarkasteluajanjaksolla tehtävistä kokonaisinvestoinneista.

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat tammi-maaliskuussa 19,1 miljoonaa euroa (40,3 milj. euroa vastaavana aikana 2011). 

Voimajärjestelmä

Suomessa kulutettiin sähköä vuoden alusta maaliskuun loppuun 24,6 terawattituntia (25,4 TWh vuonna 2011). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 17,5 terawattituntia, mikä oli 71 prosenttia Suomen kulutuksesta.

Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät hyvin kattamaan talven kulutushuipun. Talven 2012 sähkökulutus oli Fingridin käytönvalvontamittausten mukaan suurimmillaan noin 14 300 megawattia. Sähkön tuotanto Suomessa oli alkuvuonna suurimmillaan noin 12 000 megawattia ja voimalaitokset toimivat pakkasjakson aikana ilman merkittäviä häiriöitä. Valtakunnallista 600 megawatin tehoreservikapasiteettia ei tarvinnut ottaa käyttöön.

Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli pääosin tuontia Ruotsista Suomeen. Tuontikapasiteettia Pohjois-Ruotsista rajoittivat verkon perusparannustyöt sekä Suomen että Ruotsin puolella. Vastikään käyttöönotettu Fenno-Skan 2 siirtoyhteys vikaantui helmikuun lopulla laivan ankkurin aiheuttaman vian seurauksena. Kaapelin korjauksen arvioidaan kestävän toukokuun alkuun. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 3,1 terawattituntia (0,3 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 terawattituntia (2,0 TWh).

Tammi-maaliskuussa sähkön siirtokapasiteettiin Venäjän ja Viron rajoilla ei ole kohdistunut merkittäviä siirtorajoituksia. Tuonnin suuruus Venäjältä on ollut selvästi vähäisempää kuin aiemmin ja se on vaihdellut markkinatilanteen mukaan. Estlink -yhteydellä vallitseva siirtosuunta on ollut vientiä Viroon. Sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 2,0TWh (3,0 TWh) ja Virosta 0,1 TWh (0,7 TWh). Vienti Viroon oli 0,4 TWh.

Kantaverkossa oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä muutamia voimajohtopylväiden vikaantumisia. Voimajohtopylväs katkesi Rautjärvellä huurrekuormien poiston yhteydessä 110 kilovoltin johdolla helmikuun alussa aiheuttaen noin kahden tunnin sähkökatkoksen lähiseudulle. Oulun seudulla koettiin huomattava jännitteen alenema kantaverkon 220 kilovoltin pylvään kaaduttua korjaustöissä 110 kilovoltin linjaan Oulussa tammikuun lopulla. Lisäksi Suomen ja Norjan välisellä Ivalo-Varangerbotn 220 kilovoltin rajajohdolla tapahtui häiriö helmikuun alussa voimajohtopylvään kaaduttua Norjan puolella.

Sähkömarkkinat