Länsi-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoalueen voimasiirtoverkko vahvistuu

Fingrid investoi kantaverkkoon seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 1,6 miljardia euroa, mikä merkitsee vuosittain noin 100 - 200 miljoonan investointeja. Tavoitteena on rakentaa yli 2700 km voimajohtoja ja noin 30 uutta sähköasemaa. Koko maan kattava investointiohjelma pohjautuu Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan.

- Fingrid vastaa osaltaan ilmastonmuutoksen haasteeseen laajentamalla verkkoa uutta ympäristöllisesti kestävää sähköntuotantoa varten. Varaudumme mahdollisen kuudennen ydinvoimalan ja tuulivoiman liittämiseen verkkoon, kertoi investoinneista yhtiön varatoimitusjohtaja Kari Kuusela tänään Kokkolassa Farmari-messujen yhteydessä.

Fingrid on jälleen mukana Farmari-näyttelyssä, joka pidetään tänä vuonna Kokkolassa 30.7. - 2.8. Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tavata maanomistajia kasvokkain ja käydä keskusteluja muun muassa uusista rakennushankkeista sekä johtoalueiden moninaiskäytöstä. Näyttely onkin oivallinen paikka antaa palautetta Fingridille. Uusia kantaverkkohankkeita on tiedossa lähivuosina useita myös Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Seinäjoen ja Tuovilan välisen 400 kilovoltin voimajohdon rakentamistyöt sijoittuvat Seinäjoen kaupungin sekä Ilmajoen, Isonkyrön, Vähänkyrön, Laihian ja Mustasaaren kuntien alueille. Uuden voimajohdon pituus on noin 55 kilometriä ja se valmistuu vuonna 2011.

- Tämä voimajohto on keskeinen osa kantaverkon kehittämisen perusratkaisuja ja sillä turvataan alueen sähkönsiirtoverkon käyttövarmuus. Hanke liittyy myös Pohjanmaan rannikkoalueen 220 kilovoltin jänniteverkosta luopumiseen. 220 kilovoltin teknisesti ikääntynyt voimansiirtoverkko korvataan 400 kilovoltin verkolla. Osa nykyisistä 220 kV voimajohdoista on tarkoitus hyödyntää myöhemmin 110 kV jännitteisessä verkossa.

Länsirannikolla Ulvilan ja Kristiinankaupungin välisen 400 kV voimajohdon rakentaminen liittyy samoin jännitetason vaihtoon suuremmaksi. Tämä voimajohto-osuus on tarkoitus toteuttaa ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Fingrid suunnittelee myös noin 210 kilometrin 400 kV voimajohtoa Kokkolan Ventusnevalta Muhoksen Pyhänselän sähköasemalle. Voimajohdon ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyy tämän kesän aikana. Voimajohto sijoittuu Kokkolan (myös entisten Kälviän ja Lohtajan), Kannuksen, Himangan, Kalajoen, Alavieskan, Merijärven, Pyhäjoen, Raahen, Vihannin, Siikajoen, Siikalatvan, Limingan, Tyrnävän ja Muhoksen kuntien alueille.

- Lisärakentamista tarvitaan, sillä sähkön siirtotarpeet kasvavat Pohjanmaan rannikkoalueella erityisesti tuulivoimatuotannon sekä suurten voimalaitosyksiköiden vuoksi, Kuusela selitti. - Uusi voimajohto paitsi varmistaa yleistä sähkön saatavuutta Pohjanmaan alueella, myös parantaa koko kantaverkon käyttövarmuutta. Se lisää pohjois-etelä -suuntaista siirtokykyä ja vastaa näin tulevaisuudessa esiintyviin siirtotarpeisiin.

Voimajohtoalue kelpaa moneen

Voimajohdon rakentaminen ei estä maan käyttöä. Johtoalueilla voi laiduntaa, marjastaa ja sienestää. Johtoaukeita voidaan hyödyntää muun muassa marjapensaiden kasvualustana sekä viljelymaana. - Voimajohdot nousevat aina tarpeeseen, turhaan niitä ei rakenneta. Voimajohdon rakentaminen edellyttää valtioneuvoston lupaa, mitä edeltää viranomaisten ja maanomistajien kuuleminen. Fingrid pyrkii ottamaan huomioon maanomistajien toiveet niin pitkälle kuin se vain on mahdollista, kertoi Kuusela.

Johtojen sijoittamisessa noudatetaan valtioneuvoston hyväksymiä maankäyttöperiaatteita, joiden mukaan uudet voimajohdot on sijoitettava ensisijaisesti olemassa olevien voimajohtojen yhteyteen. Voimajohtoalueen käyttöoikeus korvataan maanomistajille lunastuslain mukaisesti. Korvaus ei ole vuotuista vuokraa, vaan se maksetaan kertakorvauksena.

Fingrid ei itse päätä korvauksista, vaan niistä päättää puolueeton lunastustoimikunta. Korvaukset määrätään muun muassa maa- ja metsätalousmaan hinnan tai tulevaisuuden käyttöarvojen mukaan. Lisäksi pylväistä saa viljelysalueella nk. pylväshaittakorvausta ja metsän ennenaikaisesta puiden kaadosta, josta syntyy kasvutappio, saa ennenaikaisen hakkuun vahingonkorvauksen.

Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Kari Kuusela, puh. 040 502 7333

Fingridin maanlaajuinen kantaverkko on keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Yhtiön omistuksessa on Suomen kantaverkko ja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet. Voimajohtoja on yhteensä 14 000 kilometriä ja sähköasemia 106. Fingridin asiakkaina on sähköntuottajia, suurteollisuusyrityksiä sekä alue- ja jakeluverkonhaltijoita. Voit tavata Fingridin edustajia Farmari2009 -näyttelyssä Kokkolassa 30.7. -2.8.2009. Osastomme sijaitsee isossa jäähallissa.