Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2009
Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2009Suomessa kulutettiin sähköä heinä - syyskuussa 17,1 terawattituntia (19,4 TWh vastaavana aikana vuonna 2008). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 13,9 TWh, mikä oli 81 prosenttia Suomen kulutuksesta. Tammi-syyskuussa Suomen sähkönkulutus oli 58,0 TWh (64,8 TWh), mikä oli 10,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen heinä - syyskuun aikana 1,2 TWh (0,5 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,4 TWh (1,3 TWh). Tammi - syyskuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 2,2 TWh (3,5 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 2,8 TWh (2,2 TWh).
Sähköä tuotiin Virosta heinä - syyskuussa 0,2 TWh (0,6 TWh). Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 1,1 TWh (1,6 TWh).
Heinä - syyskuussa sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 2,5 TWh (2,8 TWh) ja tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Venäjältä 8,6 TWh (7,8 TWh).
Ukkosmyrsky aiheutti 10.8. rajajohtohäiriön Suomen ja Ruotsin välillä, minkä seurauksena Suomen sähköjärjestelmä erosi muista Pohjoismaista omaksi taajuusalueeksi. Häiriöstä ei kuitenkaan aiheutunut merkittäviä toimituskeskeytyksiä eikä voimalaitosten irtikytkeytymisiä. Edellisen kerran Suomen sähköjärjestelmä on ollut erossa muista Pohjoismaista 27.12.1983 Ruotsin Hamrasta alkaneen suurhäiriön seurauksena.
Pohjois-Suomessa tapahtui laaja noin 60 000 ihmistä koskeva sähkökatkos 15.9. Katkos sai alkunsa vikaantuneesta suojareleestä Petäjäskosken sähköasemalla, jossa on käynnissä laaja aseman uusimisprojekti ja sen vuoksi poikkeuksellinen kytkentätilanne.
| Voimajärjestelmän käyttö | 1-9/09 | 1-9/08 | 7-9/09 | 7-9/08 |
| Sähkön kulutus Suomessa TWh | 58,0 | 64,8 | 17,1 | 19,4 |
| Fingridin siirtovolyymi TWh | 45,6 | 48,1 | 13,9 | 15,5 |
| Fingridin häviösähkövolyymi TWh | 0,7 | 0,7 | 0,2 | 0,2 |
| Sähkön siirto Suomi-Ruotsi | ||||
| vienti Ruotsiin TWh | 2,8 | 2,2 | 0,4 | 1,3 |
| tuonti Ruotsista TWh | 2,2 | 3,5 | 1,2 | 0,5 |
| Sähkön siirto Suomi-Viro | ||||
| vienti Viroon TWh | 0,1 | 0 | 0 | 0 |
| tuonti Virosta TWh | 1,1 | 1,6 | 0,2 | 0,6 |
| Sähkönsiirto Suomi-Venäjä | ||||
| tuonti Venäjältä TWh | 8,6 | 7,8 | 2,5 | 2,8 |
Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen
Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli heinä - syyskuussa 31,28 €/MWh (55,51 €/MWh vastaavana aikana vuonna 2008) ja Suomen aluehinta oli 35,56 €/MWh (65,90 €/MWh). Tammi-syyskuussa Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta oli keskimäärin 34,51 €/MWh (42,74 €/MWh) ja Suomen aluehinta oli vastaavasti 35,99 €/MWh (50,56 €/MWh).
Suomen ja Ruotsin välillä pullonkaulat rajoittivat kaupankäyntiä 5,14 % alkuvuoden tunneista. Siirron rajoituksista aiheutuneet pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla olivat heinä-syyskuussa yhteensä 0,38 milj. euroa. Pohjoismaiset pullonkaulatulot tarkastelujaksolla olivat 36,17 milj euroa (81,19) milj. euroa). Fingridin osuus näistä pohjoismaisista pullonkaulatuloista oli 2,4 miljoonaa euroa (7,7) milj.euroa). Tammi-syyskuussa Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla siirron rajoituksista aiheutuneet pullonkaulatulot olivat 0,92 milj. euroa (0,22 milj. euroa). Tammi-syyskuun pohjoismaiset pullonkaulatulot olivat 54,36 milj. euroa (222,12 milj. euroa). Fingridin osuus näistä alkuvuoden pullonkaulatuloista oli 3,7 milj. euroa (21,2 milj. euroa).
Tammi-syyskuussa Fingridin vastakauppakustannukset olivat noin 0,6 miljoonaa euroa (0 milj. euroa vastaavana aikana 2008).
EU:n komissio antoi kesäkuussa kaikille jäsenmaille huomautukset sähkömarkkinasäädöksiä koskevista laiminlyönneistä. Suomen osalta huomautukset koskivat pääosin viranomaistoimintaa ja muutamilta osin myös Fingridiä. Vastauksessaan Suomen hallitus kiisti laiminlyönnit. Huomautukset olivat monilta osin epärelevantteja ja mahdolliset aiemmat puutteet on jo korjattu.
Suomen kilpailuvirasto antoi syyskuun 9. päivä päätöksen RAO Nordicin toimenpidepyynnöstä. RAO Nordic väitti Fingridin käyttäneen määräävää markkina-asemaa väärin sähkön rajasiirron markkinoilla. Kilpailuvirasto kuitenkin katsoi, ettei asiassa ole tarpeen ryhtyä enempiin toimenpiteisiin ja poisti asian käsittelystä.
| Sähkömarkkinat | 1-9/09 | 1-9/08 | 7-9/09 | 7-9/08 |
| NordPool systeemihinta €/MWh, keskihinta |
34,51 | 42,74 | 31,28 | 55,51 |
| Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta |
35,99 | 50,56 | 35,56 | 65,90 |
| Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M€ | 54,4 | 222,1 | 36,2 | 81,2 |
| Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€ |
0,9 | 0,2 | 0,4 | 0,1 |
| Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä % |
5,1 | 0,7 | 3,7 | 1,3 |
| Fingridin osuus pullonkaulatuloista Pohjoismaissa M€ |
3,7 | 21,1 | 2,4 | 7,7 |
Vuoden 2009 aikana investoinnit sekä kotimaan verkkoon että rajayhteyksiin ovat merkittäviä. Syksyn aikana otetaan käyttöön useita uusia ja peruskorjattuja yhteyksiä. Näistä hankkeista kesän 2009 aikana valmistui Siemens Osakeyhtiön urakoima Pikkaralan 400/110/20 kV muunto.
Fingrid on siirtymässä Pohjanmaan alueella vaiheittain 220 kilovoltin jännitetasosta 400 kilovoltin jännitetasoon. Ensimmäisen vaiheeseen Seinäjoki-Tuovila yhteyden voimajohdon urakoitsijaksi on valittu saksalainen SAG ja Tuovilan sähköaseman urakoitsijaksi on valittu Infratek Oy. Lisäksi Fingrid on solminut urakkasopimuksen Eltel Networksin kanssa 2x110 kilovoltin voimajohdon uusimisesta välillä Lieto - Koroinen.
Syksyn aikana on käynnistynyt myös merkittäviä nykyisen kantaverkon perusparannus- ja kunnossapitohankkeita. Fingrid ja Svenska Kraftnät ovat tilanneet Suomen ja Ruotsin välisen vuonna 1989 käyttöön otetun Fenno-Skan 1 merikaapeliyhteyden ohjaus- ja suojausjärjestelmän uusinnan ABB:ltä. Voimajohtojen 220 kV Leväsuo - Kalajoki ja Kalajoki - Ventusneva perusparannustyöt sekä kauden 2009-2010 haruskorroosiotyöt on tilattu Empower Oy:ltä.
EstLink2-hankkeen edellytyksenä oleva Viron sähkömarkkinoiden avautuminen on edennyt. Viron hallitus on päättänyt maan tukkumarkkinoiden avaamisesta ja esitys menee Viron parlamentin käsittelyyn myöhemmin syksyllä. Nykyisen yhteyden EstLink1:n sääntöjä ollaan muuttamassa siten, että pohjoismainen sähköpörssi voisi aloittaa toimintansa Virossa huhtikuussa 2010.
Konsernin liikevaihto oli 255 miljoonaa euroa (280 milj. euroa) tammi-syyskuun aikana. Kantaverkkotariffia ja Venäjän siirtotariffia nostettiin vuoden alusta 4,5 %. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,5 miljoonaa euroa (1,6 milj. euroa). Sähkön kulutuksen laskun seurauksena kantaverkkotulot alenivat vuoden alussa toteutetusta 4,5 prosentin tariffikorotuksesta huolimatta.
Tasesähkön myynti aleni viime vuoteen verrattuna ja oli 66 milj. euroa (76 milj. euroa). Myös tasesähkön osto, 61 miljoonaa euroa, oli viime vuotta matalampi (68 milj. euroa). Nämä muutokset ostossa johtuivat lähinnä kulutus- ja tuotantotaseiden käsittelystä kahdessa eri taseessa. Pohjoismaiset pullonkaulatulot, 4 miljoonaa euroa, alenivat merkittävästi viime vuodesta (21 milj. euroa). Rajasiirto- ja huippuvoimatuotot nousivat viime vuoden tasosta hieman. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden välisten läpisiirtokorvausten nettotuotot nousivat 10 miljoonaan euroon. Turpeen syöttötariffituotot ja -kulut nousivat hieman. Poistot, kunnonhallinta-, reservi- ja henkilöstökulut nousivat, kun taas häviösähkökulut laskivat hieman. Tammi-syyskuun ja heinä-syyskuun muutokset verrattuna viime vuoden vastaaviin ajanjaksoihin ilmenevät alla olevasta taulukosta.
| Liikevaihto | 1-9 2009 | 1-9 2008 | 7-9 2009 | 7-9 2008 |
| Kantaverkkotulot | 130,7 | 135,6 | 32,2 | 33,7 |
| Tasesähkön myynti | 66,4 | 76,3 | 18,3 | 27,9 |
| Rajasiirto | 18,0 | 16,4 | 5,4 | 5,8 |
| Läpisiirtotuotot | 21,9 | 16,3 | 7,8 | 6,7 |
| Huippuvoima | 9,4 | 7,8 | 3,0 | 2,5 |
| Turpeen syöttötariffi | 0,3 | 0,2 | 0,1 | 0,1 |
| Pullonkaulatulot | 3,7 | 21,2 | 2,4 | 7,7 |
| Muu liikevaihto | 4,2 | 6,5 | 1,6 | 2,7 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1,5 | 1,6 | 0,5 | 0,6 |
| Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä | 255,9 | 281,9 | 71,3 | 87,7 |
| Kulut | 1-9 2009 | 1-9 2008 | 7-9 2009 | 7-9 2008 |
| Poistot | 48,2 | 44,5 | 15,9 | 14,9 |
| Tasesähkön osto | 60,8 | 67,6 | 17,5 | 21,6 |
| Läpisiirtomaksut | 11,9 | 11,0 | 3,4 | 4,1 |
| Huippuvoima | 9,9 | 7,2 | 3,1 | 2,0 |
| Turpeen syöttötariffi | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Häviösähkön hankinta | 36,7 | 37,5 | 11,4 | 11,0 |
| Reservit | 15,7 | 14,2 | 5,9 | 4,9 |
| Kunnonhallinta | 12,3 | 9,0 | 4,7 | 3,3 |
| Henkilöstö | 14,1 | 13,7 | 3,9 | 3,9 |
| Muut kustannukset | 13,6 | 13,6 | 4,3 | 5,3 |
| Kulut yhteensä | 223,4 | 218,5 | 70,0 | 71,1 |
Tammi-syyskuun liikevoitto oli ilman sähköjohdannaisten käyvänarvonmuutoksia 33 miljoonaa euroa (63 milj. euroa). Liikevoitto laski lähinnä kantaverkkotulojen ja siirtorajoituksista johtuvien pullonkaulatulojen alenemisen vuoksi. IFRS:n mukainen liikevoitto oli 35 miljoonaa euroa (61 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten positiivisia arvonmuutoksia 2 miljoonaa euroa (-2 milj.euroa). IFRS:n mukainen voitto ennen veroja oli 20 miljoonaa euroa (37 milj.euroa) ja laaja tulos oli 11 miljoonaa euroa (38 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 26,4 % (29,3 %).
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tulovirralle, joten yhdeksän kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.
Rahoitus
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Konsernin nettorahoituskulut olivat heinä-syyskuun aikana -6 miljoonaa euroa (-7 milj. euroa). Myös tammi-syyskuun aikana yhtiön nettorahoituskulut alenivat ja olivat -15 miljoonaa euroa (-25 milj. euroa). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat olivat 204 miljoonaa euroa (213 milj. euroa) 30. syyskuuta 2009. Korolliset velat sisältäen johdannaisvelat olivat 977 miljoonaa euroa (939 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 627 miljoonaa euroa (686 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 350 milj. euroa (254 milj. euroa).
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 19 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.
Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 250 (240).
Tilintarkastus
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Kansainvälinen luottoluokituslaitos Moody's Investors Service alensi 9.10.2009 yhtiön pitkäaikaisen luottoluokituksen A1:een Aa3:sta. Lyhytaikainen luottoluokitus säilyi P-1:nä.
Tulevaisuuden näkymä muuttui vakaasta negatiiviseksi.
Fingrid-konsernin koko vuoden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia odotetaan alenevan jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna.
Hallitus
Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 30.9.2009
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai 040 519 5041