Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2008

Toimintakatsaus

Voimajärjestelmän käyttö

Suomessa kulutettiin sähköä heinä-syyskuussa 19,4 terawattituntia (19,9 TWh vastaavana aikana vuonna 2007). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 15,5 TWh, mikä on 80 prosenttia Suomen kulutuksesta. Tammi-syyskuussa Suomen sähkön kulutus oli 64,6 TWh (66,3 TWh), mikä oli 2,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli heinä-syyskuussa vientipainotteista. Verkon huolto- ja investointityöt eivät juurikaan pienentäneet markkinoille tarjottavaa siirtokapasiteettia.

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen heinä-syyskuun aikana 0,5 TWh (1,6 TWh vuonna 2007) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 1,3 TWh (0,4 TWh). Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 3,5 TWh (3,8 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 2,2 TWh (3,8 TWh). 

Heinä-syyskuussa sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 2,8 TWh (2,2 TWh) ja Virosta 0,6 TWh (0,3 TWh). Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Venäjältä 7,8 TWh (7,5 TWh) ja Virosta 1,6 TWh (1,2 TWh).

Kantaverkossa ei ollut merkittäviä laajoja häiriöitä. Venäjän yhteydellä oli muutamia lyhytaikaisia Venäjän verkosta aiheutuneita häiriöitä, jotka pahimmillaan pienensivät tuontia 900 MW.

Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen
Nord Poolin systeemihinta oli vuoden kolmannella neljänneksellä keskimäärin 55,51 €/MWh (19,80 €/MWh vastaavana aikana vuonna 2007) ja Suomen aluehinta oli 65,90 €/MWh (27,16 €/MWh).

Suomi ja Ruotsi muodostivat yhtenäisen sähkön tukkuhinta-alueen, sillä rajasiirron pullonkaulat rajoittivat kaupankäyntiä yhden prosentin alkuvuoden tunneista. Siirron rajoituksista aiheutuneet pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla olivat heinä-syyskuussa yhteensä 0,1 miljoonaa euroa (0,01 milj. euroa).

Tammi-syyskuussa Nord Poolin systeemihinta oli keskimäärin 42,74 €/MWh (23,00 €/MWh) ja Suomen aluehinta 50,56 €/MWh (25,98 €/MWh). Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla olivat tammi-syyskuussa yhteensä 0,2 miljoonaa euroa (0,2 milj. euroa).

Pohjoismaiset energiaministerit päättivät syyskuun lopulla toimista kohti rajattomia pohjoismaisia sähkömarkkinoita. Ministerit pyysivät pohjoismaisia kantaverkkoyhtiöitä ryhtymään toimiin yhteispohjoismaisen sähköpörssialueen jakamisesta nykyistä useampaan hinta- ja/tai tarjousalueeseen. Tämän perusteella Fingrid on käynnistänyt osaltaan selvityksen, jossa analysoidaan Suomen jakamista kahteen tarjousalueeseen.

Pohjoismaisen ja saksalaisen sähkön tukkupörssialueen yhdistävä European Market Coupling Companyn (EMCC) operatiivinen toiminta käynnistyi syyskuun lopulla. EMCC yhdistää Pohjoismaiden ja Saksan pörssialueiden tarjouskirjat ja määrittää pörssialueiden välisen sähkön siirron siten, että kaupat toteutuvat aina halvemman markkinahinnan alueelta kalliimman markkinahinnan alueelle.

Investoinnit ja verkon ylläpito

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat heinä-syyskuussa 20 miljoonaa euroa (20 milj. euroa vastaavana aikana 2007). Tammi-syyskuun aikana bruttoinvestoinnit olivat 55 milj. euroa (56 milj. euroa).

Fingrid on investoimassa kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 1,6 miljardia euroa. Tämä mahdollistaa yhden suuren ydinvoimayksikön ja 2000 MW tuulivoimakapasiteetin liittämisen Suomen kantaverkkoon vuoteen 2020 mennessä.

Talous

Konsernin liikevaihto oli 87 miljoonaa euroa heinä-syyskuun aikana (73 milj. euroa). Tasesähkön myynti oli 27 miljoonaa euroa (14 milj. euroa) ja tasesähkön osto oli 19 miljoonaa euroa (12 milj. euroa). IFRS:n mukainen voitto ennen veroja oli 9 miljoonaa euroa (7 milj. euroa).

Tammi-syyskuun liikevaihto oli 280 miljoonaa euroa (234 milj. euroa).  Kantaverkon siirtotulot nousivat hieman ja olivat 136 miljoonaa euroa (135 milj. euroa). Tasesähkön myynti oli 76 miljoonaa euroa (41 milj. euroa) ja tasesähkön osto oli 68 miljoonaa euroa (37 milj. euroa). Fingridin osuus yhteispohjoismaisista pullonkaulatuloista nousi Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä vallinneista kapasiteettirajoituksista johtuen 21 miljoonaan euroon (19 milj. euroa). Venäjän ja Viron rajasiirtotuotot olivat 16 miljoonaa euroa (14 milj. euroa).

Tammi-syyskuun liikevoitto oli ilman johdannaisten arvonmuutoksia 63 miljoonaa euroa (56 milj. euroa). Eurooppalaisen markkinapaikan korvausten vaikutus liikevoittoon oli 7 miljoonaa euroa positiivinen.  Liikevoittoa alensivat mm. kasvaneet poistot.

Tammi-syyskuun IFRS:n mukainen liikevoitto oli 61 miljoonaa euroa (68 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten negatiivisia arvonmuutoksia 2 miljoonaa euroa (+13 milj.euroa). IFRS:n mukainen voitto ennen veroja oli 28 miljoonaa euroa (30 milj.euroa). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 29 % (27 %).

Konsernin tulovirralle ovat ominaisia kausivaihtelut, joten yhdeksän kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.

Rahoitus

Konsernin rahoitustilanne säilyi kohtuullisena huomioiden raha- ja pääomamarkkinoiden kireä tilanne. Konsernin nettorahoituskulut olivat heinä-syyskuun aikana 7 miljoonaa euroa (8 milj.euroa). Tammi-syyskuun aikana yhtiön nettorahoituskulut alenivat ja olivat 25 miljoonaa euroa (28 milj. euroa). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 30. syyskuuta 2008 olivat 213 miljoonaa euroa (221 milj. euroa). Korolliset velat sisältäen johdannaisvelat olivat 939 miljoonaa euroa (986 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 686 miljoonaa euroa (768 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 254 milj. euroa (217 milj. euroa).

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 9 miljoonaa euroa (7 milj. euroa). Yhtiöllä on 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) päivitti 11.7.2008 Fingrid Oyj:n luottoluokituksen. Luokituksessa ei tapahtunut muutoksia edelliseen. Pitkäaikainen luottoluokitus on A+ ja lyhytaikainen luokitus on A-1. Tulevaisuuden näkymät arvioidaan vakaiksi (Stable outlook). Yhtiön luokitus Moody's Investors Service:ltä on Aa3/P-1 ja Fitch Ratings:ltä vastaavasti AA-/F-1+. Sekä Moody's että Fitch Ratings ovat arvioineet yhtiön tulevaisuuden näkymät vakaiksi (Stable Outlook).

Henkilöstö

Konsernin kokonaishenkilöstömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 240 (240).

Tilintarkastus

Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.

Loppuvuoden kehitys

Fingrid-konsernin koko vuoden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia odotetaan alenevan jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Tuloksen ennustettavuutta vaikeuttaa yhteispohjoismaisten pullonkaulatulojen kertymän ennakoimattomuus loppuvuonna.

Hallitus

Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai
040 519 5041