Komission uudet lakiehdotukset vauhdittavat Euroopan sähkömarkkinoiden integroitumista

Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyö ja omistusrakenteet ovat olleet syksyn energiapoliittisia keskustelunaiheita. Euroopan komissio julkisti syyskuussa energiapakettinsa, joka piti sisällään esityksen yhteisistä sähkömarkkinoiden säännöistä Euroopassa. Samalla viikolla pohjoismaiset energiaministerit asettivat työryhmän selvittämään yhteisen pohjoismaisen kantaverkko-operaattorin, ns. alueellisen ISOn (independet system operator) perustamista.

- Energiaministerien ehdottama alueellinen kantaverkko-operaattori nostattaa enemmän kysymyksiä kuin tuottaa vastauksia markkinoiden integrointiin. Se on myös lähtökohdiltaan jo vanhentunut, kun otetaan huomioon Euroopan unionissa tapahtuva kehitys, kommentoi tänään Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen käynnissä olevaa selvitystyötä toimittajatapaamisessa.

ISO-mallissa verkon omistaisi yksi tai useampi yhtiö, mutta sen käyttö ja suunnittelu olisi silti kolmannen osapuolen päätösvallassa.
- Tällaisen mallin toteuttaminen on hyvin vaikeata vaatien suuria muutoksia eri maiden lainsäädäntöön. Erillistä katto-operaattoria ei suinkaan tarvita, vaan sitoutunutta yhteistyötä. Nykyisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyö Nordelin parissa on mielestäni riittävää, kustannustehokasta ja hyvin konkreettista, kommentoi Ruusunen ja viittasi Nordelin investointihankkeisiin.

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat sopineet yhteensä miljardin euron investointihankkeista, jotka vähentävät selkeästi markkinoiden eriytymistä Pohjoismaissa. Tämän lisäksi Nordel on sopinut erillisistä toimista, joilla tähdätään muun muassa verkon suunnitteluprosessien tiivistämiseen, käyttötoiminnan parantamiseen ja reservien tehokkaaseen käyttöön sekä tasehallinnan harmonisointiin. Tärkeä kehitysaskel on myös tehty päätös lisätä merkittävästi avointa markkinainformaatiota yhtiöiden omilla ja NordPoolin internet-sivustoilla.

- Kaikki tämä on esikuvana uudelle, perustettavalle järjestölle, ENTSOlle (European Network for Transmission System Operators), jolla tulee olemaan keskeinen rooli alan EU:n lainsäädäntöprosessissa. Olenkin ilahtunut komission tavoitteesta tiivistää eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyötä, missä järjestelmävastaaville on annettu suuri rooli ja vastuu sähkömarkkinoiden kehittämisessä.

EU:n komission energiapaketti pitää Ruususen mukaan sisällään lukuisia kannatettavia esityksiä, ja hän arvioikin Fingridin pärjäävän hyvin muuttuvassa toimintaympäristössä.

- Fingrid on toiminut aktiivisesti markkinoiden esteiden poistamiseksi ja pitänyt tiukasti kiinni tasapuolisuudesta ja neutraalisuudesta. Tämän osoittaa Euroopan alhaisin kantaverkkotariffi, erinomainen sähkön siirron käyttövarmuus ja panostuksemme verkon ja markkinoiden kehittämiseen.

Investoinnit huomattavassa kasvussa

Fingridin kantaverkkoinvestoinnit ovat huimassa kasvussa. Investoinnit kasvavat noin 40 miljoonan euron vuositasolta 100 - 200 miljoonan euron vuositasolle tulevina lähivuosina. Investoinnit kasvavat, koska sähkön kulutus on kasvussa, ikääntynyttä kantaverkkoa on uusittava ja markkinoiden edistämiseksi maiden välisiä rajasiirtoyhteyksiä on vahvistettava entisestään. Lisäksi Fingridin on selvästi lisättävä omaa varavoimakapasiteettia.

Suomen ja Ruotsin välillä toteutetaan Fenno-Skan merikaapeliyhteyden laajennus, jolla kapasiteettia saadaan kerralla lisää 800 megawattia. Hankkeen arvioidut kustannukset ovat noin 300 miljoonaa euroa.

- Fenno-Skanin ja muiden kotimaassa tehtävien verkon vahvistusinvestointien jälkeen Ruotsi ja Suomi ovat käytännössä lähes aina samaa hinta-aluetta. Jo nykyinen tilanne on hyvä, sillä markkinat ovat tänä vuonna olleet samat 99 prosenttia ajasta. Pahimmat pullonkaulat Pohjoismaisilla markkinoilla itse asiassa sijaitsevat Tanskan, Etelä-Ruotsin ja Etelä-Norjan välisissä yhteyksissä, Ruusunen kertoi.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140.

Fingrid lyhyesti
• perustettu 29.11.1996
• operatiivinen toiminta alkoi 1.9.1997
• yhtiön omistuksessa on Suomen kantaverkko ja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet
• voimajohtoja yhteensä 13 950 kilometriä, sähköasemia 106
• asiakkaina sähköntuottajia, suurteollisuusyrityksiä sekä alue- ja jakeluverkonhaltijoita
• siirtoasiakkaita vuoden lopussa 100 (2006)
• liikevaihto 351 miljoonaa euroa (2006)
• taseen loppusumma 1 513,8 miljoonaa euroa (2006)
• 20 % omistusosuus sähköpörssi Nord Pool Spot AS:stä
• henkilöstö vuoden lopussa 233 (2006). Omistus
• 12 % Valtio
• 25 % Fortum Power and Heat Oy
• 25 % Pohjolan Voima Oy
• 38 % institutionaaliset omistajat.