28.10.2016 12.30
Pörssitiedotteet

Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2016

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaa-vaan jaksoon, ellei toisin mainita. Taloudellinen kehitys tammi-syyskuussa 2016 • Konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 408,1 (427,7) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto tammi-syyskuussa oli 124,6 (105,2) miljoonaa euroa • Konsernin voitto tammi-syyskuun oli 92,3 (67,4) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen tammi-syyskuussa oli 83,0 (65,7) miljoonaa euroa • Korollinen nettovelka katsauskauden lopussa oli 1 030,5 (1 036,8) miljoonaa euroa • Investoinnit tammi-syyskuussa olivat 106,6 (100,4) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste katsauskauden lopussa oli 32,8 (32,5) prosenttia • Osakekohtainen tulos tammi-syyskuussa oli 27 764 (20 278) euroa Taloudellinen kehitys heinä-syyskuussa 2016 • Konsernin liikevaihto heinä-syyskuussa oli 110,8 (134,6) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto heinä-syyskuussa oli 24,2 (23,1) miljoonaa euroa • Konsernin voitto heinä-syyskuussa oli 14,9 (15,1) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen heinä-syyskuussa oli 9,6 (19,6) miljoonaa euroa • Investoinnit heinä-syyskuussa oli 31,2 (32,6) miljoonaa euroa

 

AVAINLUVUT
 
1-9/16
1-9/15
muutos %
7-9/16
7-9/15
muutos %
1-12/15
Liikevaihto
M€
408,1
427,7
-4,6
110,8
134,6
-17,7
600,2
Investoinnit, brutto
M€
106,6
100,4
6,1
31,2
32,6
-4,4
147,5
– investoinnit liikevaihdosta
%
26,1
23,5
 
28,1
24,2
 
24,6
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
M€
1,6
1,1
44,1
0,4
0,3
34,3
1,8
– liikevaihdosta
%
0,4
0,3
 
0,4
0,2
 
0,3
Henkilöstö keskimäärin
 
337
320
5,3
347
323
7,4
319
Henkilöstö kauden lopussa
 
339
316
7,3
339
316
7,3
315
Palkat ja palkkiot yhteensä
M€
16,3
15,7
3,6
4,8
4,6
4,8
21,3
Liikevoitto
M€
124,6
105,2
18,5
24,2
23,1
5,0
162,6
– liikevaihdosta
%
30,5
24,6
 
21,9
17,1
 
27,1
Voitto ennen veroja
M€
115,8
84,2
37,6
19,1
18,8
1,8
129,3
– liikevaihdosta
%
28,4
19,7
 
17,2
13,9
 
21,5
Kauden voitto
M€
92,3
67,4
36,9
14,9
15,1
-1,2
103,6
Kauden laaja tulos
M€
97,1
71,5
35,7
16,5
16,1
2,6
109,1
Omavaraisuusaste
%
32,8
32,5
 
32,8
32,5
 
33,5
Korollinen nettovelka
M€
1 030,5
1 036,8
-0,6
1 030,5
1 036,8
 
1 026,6
Nettovelkaantumisaste
 
1,4
1,5
 
1,4
1,5
 
1,4
Tulos/osake
27 763,73
20 278,08
36,9
4 478,43
4 534,04
-1,2
31 150,79
Osinko/A-osake
           
33 686,24
Osinko/B-osake
           
16 038,49
Oma pääoma/osake
215 944
202 535
6,6
     
213 822
Osakkeiden lukumäärä
               
– A-sarjan osakkeet
kpl
2 078
2 078
 
2 078
2 078
 
2 078
– B-sarjan osakkeet
kpl
1 247
1 247
 
1 247
1 247
 
1 247
Yhteensä
kpl
3 325
3 325
 
3 325
3 325
 
3 325


 

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: ”Tuontipaine Ruotsista hellittänyt vuoden kolmannella neljänneksellä"

Sähkön yhteispohjoismainen systeemihinta lähes kaksinkertaistui kolmannella vuosineljänneksellä suhteessa edellisvuoteen. Hintojen nousun takana on pohjoismaisen vesitilanteen heikkeneminen. Korkeampi sähkön hinta Ruotsissa sekä siirtoyhteyksien vahvistuminen Baltian ja Ruotsin välillä johtivat Suomen näkökulmasta noin viidenneksen tuonnin laskuun Ruotsista. Toisaalta vienti Suomesta Viroon pieneni lähes seitsemänkymmentä prosenttia. Sähkön hinta Suomessa oli edellisvuoden tasolla.

Markkinatilanteesta johtuen kolmannella vuosineljänneksellä Suomen ja Ruotsin välistä sähkön siirtoa rajoittavia "ruuhkatilanteita" eli pullonkaulatunteja oli vain noin kolmannes suhteessa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Siirtokapasiteetin rajallisuudesta johtuvaa taloudellista haittaa kuvaavat pullonkaulatulot tällä rajalla laskivat viime vuoden 81 miljoonasta eurosta noin 11 miljoonaan euroon. Fingridin toimenpiteet tasavirtayhteyksien toiminnan luotettavuuden parantamiseksi ovat myös tuottaneet tulosta. Jatkamme tätä kehitystyötä tulevien vuosien aikana.

Fingrid sai positiivista huomiota kansainvälisillä kentillä. Sijoituimme kärkeen kansainvälisessä kunnonhallinnan laatua ja kustannustehokkuutta mittaavassa ITOMS-vertailussa. Olemme olleet maailman parhaiden kantaverkkoyhtiöiden joukossa jo yksitoista kertaa peräkkäin. Tämän lisäksi meidät valittiin maailman neljän parhaan sähköverkkobrändin joukkoon Islannissa järjestetyssä kansainvälisessä energia-alan brändiseminaarissa. Fingridin kaltaiselle monopoliyhtiölle yhteiskunnallinen maine ja luottamus ovat keskeisiä elementtejä turvaamassa toimintamahdollisuuksiamme myös jatkossa. Tällä tavoin voimme parhaiten palvella asiakkaitamme ja suomalaista yhteiskuntaa.
 
FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2016

Laskentaperiaatteet

Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Fingrid on tätä osavuosikatsausta laatiessaan muuttanut laskentaperiaatteitaan vuositilinpäätöksessään 2015 noudattamistaan laskentaperiaatteista pullonkaulatulojen tuloutuksen osalta. Muutos on tehty vuoden 2016 alusta alkaen. Muilta osin osavuosikatsauksessa on noudatettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2015.

Fingridin kantaverkkotoiminnan hinnoittelun sääntelyssä tapahtuneen muutoksen seurauksena yhtiö sisällyttää 1.1.2016 jälkeen saadut pullonkaulatulot taseeseen muiden velkojen erään 'siirtovelat'. Siirtoveloista pullonkaulatuloja tuloutetaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina tuottoina sitä mukaa, kun niitä vastaavat sääntelyssä määritellyt kulut kertyvät vuosikustannuksina tuloslaskelmaan. Vaihtoehtoisesti ne kirjataan taseessa tehtyjä sääntelyssä määriteltyjä investointeja vastaan pienentämään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoa, minkä seurauksena kyseisten hyödykkeiden poistot pienenevät.

Taloudellinen tulos

Konsernin kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 110,8 (134,6) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot olivat toisella neljänneksellä 71,3 (56,5) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,5 (0,3) miljoonaa euroa. Kolmannen vuosineljänneksen kulut olivat 103,3 (99,5) miljoonaa euroa.

Fingridin saamat pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä laskivat 35,6 (64,7) miljoonaan euroon, mikä on seurausta kolmannella neljänneksellä heikentyneestä pohjoismaisesta vesitilanteesta, mikä on pienentänyt Suomen ja Ruotsin aluehintojen eroa. Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä Fingrid sai pullonkaulatuloja 2,3 (3,4) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulojen kirjaamisessa tehdyn muutoksen seurauksena niitä ei enää raportoida liikevaihdossa vuoden 2016 alusta alkaen.

Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 408,1 (427,7) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat alkuvuoden aikana 269,3 (232,2) miljoonaan euroon vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun muutoksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 10,7 (2,2) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen kasvu johtui 3,7 miljoonan euron käyttöomaisuuden myyntivoitoista ja 5,4 miljoonan euron pullonkaulatulojen tuloutuksesta. Tammi-syyskuun kulut olivat 318,8 (304,9) miljoonaa euroa.

Tammi-syyskuussa sähkön kulutus oli 61,8 (60,4) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 106,5 (99,2) miljoonaa euroa. Tasesähkön myynnin kasvu oli seurausta lisääntyneestä tasesähkön määrästä ja nousseesta tasesähkön hinnasta. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 14,0 (8,2) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta käyttöönotetusta uudesta tariffirakenteesta ja Venäjän tuonnin kasvusta.

Tasesähkön kulut kasvoivat viimevuotisesta tasosta 84,2 (68,6) miljoonaan euroon tasesähkön määrän ja hinnannousun seurauksena. Häviösähkökulut olivat 44,8 (50,8) miljoonaa euroa. Häviösähkökulujen laskuun on vaikuttanut alhaisempi häviösähkön hankintahinta ja hieman laskenut häviösähkön määrä. Syyskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2016 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 101 (101) prosenttia oli suojattu keskihintaan 36,9 (39,7) euroa megawattitunnilta.

Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 36,7 (42,0) miljoonaan euroon. Syynä kulujen laskuun olivat automaattisen taajuudenhallintareservin hankinnan keskeyttäminen elokuun lopulle asti sekä taajuusohjattujen käyttö- ja häiriöreservien hankintakulujen lasku hyvän markkinasaatavuuden seurauksena. Poistot olivat 73,8 (69,9) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut kasvoivat 15,0 (11,3) miljoonaan euroon ennakoivana kunnossapitona toteutettujen sähköasemien kunnossapitohankkeiden ja johtokatujen reunapuiden käsittelystä syntyneiden suurempien kulujen seurauksena. Henkilöstökulut kasvoivat henkilöstömäärän kasvun seurauksena 20,2 (19,0) miljoonaan euroon.

 

Liikevaihto ja muut tuotot (milj. €)
1-9/16
1-9/15
muutos %
7-9/16
7-9/15
muutos %
Kantaverkkotuotot
269
232
16,0
71
57
26,2
Tasesähkön myynti
107
99
7,3
32
29
8,1
Läpisiirtotuotot
9
11
-12,6
2
4
-60,9
Rajasiirtotuotot
14
8
70,0
3
1
190,1
Suomi-Viro pullonkaulatuotot*
0
3
-100,0
0
0
-100,0
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot*
0
65
-100,0
0
40
-100,0
Tehoreservituotot**
5
6
-9,7
2
2
-0,9
Muu liikevaihto
4
3
10,5
1
1
-1,5
Liiketoiminnan muut tuotot
11
2
383,3
2
0
654,7
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
419
430
-2,6
113
135
-16,1

 

Kulut (milj. €)
1-9/16
1-9/15
muutos %
7-9/16
7-9/15
muutos %
Tasesähkön osto
84
69
22,8
26
21
26,0
Häviösähkökulut
45
51
-11,8
14
20
-29,2
Poistot
74
70
5,5
26
24
7,9
Reservikulut
37
42
-12,7
13
13
-0,3
Henkilöstökulut
20
19
6,1
6
6
6,2
Tehoreservikulut**
5
6
-14,8
2
2
-15,2
Kunnonhallintakulut
15
11
32,3
6
4
29,8
Läpisiirtokulut
8
7
14,3
3
3
7,0
Muut kulut
31
30
2,5
9
8
10,4
Kulut yhteensä
319
305
4,5
103
100
3,7
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
100
125
-19,9
10
35
-71,8
Konsernin liikevoitto, IFRS
125
105
18,5
24
23
5,0

* Pullonkaulatulojen raportoinnissa on tehty muutos ja niitä ei raportoida liikevaihdossa vuo-den 2016 alusta alkaen.
** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa. 
 


Konsernin kolmannen vuosineljänneksen liikevoitto oli 24,2 (23,1) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 19,1 (18,8) miljoonaa euroa. Katsauskauden voitto oli 14,9 (15,1) miljoonaa euroa ja laaja tulos 16,5 (16,1) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli katsauskaudella 9,6 (19,6) miljoonaa euroa.

Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 124,6 (105,2) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 115,8 (84,2) miljoonaa euroa. Suurimmat erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät johdannaisten markkina-arvon muutoksilla (muutos +54,7 miljoonaa euroa) ja kantaverkkotuottojen kasvulla (muutos +37,1 miljoonaa euroa) sekä pullonkaulatulojen raportointimuutoksen seurauksena liikevaihdosta poistuneilla pullonkaulatuloilla (muutos -68,1 miljoonaa euroa). Katsauskauden voitto oli 92,3 (67,4) miljoonaa euroa ja laaja tulos 97,1 (71,5) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 83,0 (65,7) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 32,8 (32,5) prosenttia.

Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.

Investoinnit ja kunnossapito

Länsi-Suomen kantaverkon 260 miljoonan euron vahvistamishanke etenee suunnitelmien mukaisesti ja valtaosa hankkeista valmistuu tämän vuoden aikana. Vuonna 2016 on käynnissä yhteensä 17 projektia, joiden yhteensovittaminen, sekä keskeytysten suunnittelu ja toteutus ovat olleet äärimmäisen haastavia. Käyttöönottojen vaatimat keskeytykset on ajoitettu mahdollisuuksien mukaan viikonlopuille yhteiskunnallisten vaikutusten pienentämiseksi.

Katsauskaudella tehtiin useita investointipäätöksiä. Äänekosken uuden biotuotetehtaan sähkönsyöttöä varmennetaan rakentamalla Äänekosken Koiviston ja Laukaan Vihtavuoren sähköasemien välille uusi 110 kilovoltin voimajohto. Uuden voimajohdon investointikustannukset ovat 4,6 miljoonaa euroa ja hanke valmistuu vuoden 2017 loppupuolella. Olkiluodon vanhentunut ja käyttövarmuudeltaan riittämätön 400 kilovoltin kytkinlaitos uusitaan. Olkiluodon sähköasema on yksi kantaverkon tärkeimpiä solmukohtia, johon liittyy kolme ydinvoimalaitosta. Kokonaiskustannuksiltaan noin 17 miljoonaan euron hanke valmistuu vuonna 2019.

Fingrid on tehnyt hankintasopimuksen Varkauden lähistöllä sijaitsevan Huutokosken 110 kilovoltin kytkinlaitoksen uusimisesta Siemens Osakeyhtiön kanssa. Sopimuksen arvo on noin 9,5 miljoonaa euroa ja urakka valmistuu kesällä 2018. Investoinnilla varmistetaan Itä-Suomen sähkönsyöttöä. Lisäksi Fingrid on tehnyt hankintapäätöksen 110 kilovoltin voimajohdon uusimisesta Hämeenlinnan Vanajan ja Valkeakosken Tikinmaa välillä. TLT Building Oy:ltä. Sopimuksen arvo on noin kahdeksan miljoonaa euroa ja hanke valmistuu syksyllä 2018.

Fingridin kunnonhallinta on kansainvälisesti arvioituna edelleen maailman huippuluokkaa. Fingrid sijoittui kärkeen kansainvälisessä kunnonhallinnan laatua ja kustannustehokkuutta mittaavassa ITOMS (International Transmission Operations and Maintenance Study) vertailussa jo yhdennentoista kerran peräkkäin. Tämä takaa osaltaan Fingridin asiakkaille sähkön siirron korkean laatutason alhaisilla kustannuksilla.

Kunnonhallinnan tehokkuutta parantaa kesällä käyttöön otettu mittava kahdeksan järjestelmää yhdistävä toiminnanohjauksen ja omaisuuden hallinnan tietojärjestelmäkokonaisuus ELVIS. Ainutlaatuinen järjestelmäkokonaisuus on herättänyt laajaa kiinnostusta ja syyskuussa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui edustajia lähes 20 eri maasta.

Sähköjärjestelmä

Suomessa kulutettiin sähköä heinä-syyskuussa 18,2 (18,1) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 0,5 (1,3) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 18,7 (19,3) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 15,9 (16,3) terawattituntia, mikä oli 85,2 (84,3) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 15,5 (15,0) terawattituntia, mikä oli 85,1 (82,9) prosenttia Suomen kulutuksesta.

Tammi-syyskuussa Suomen sähkönkulutus oli 61,8 (60,4) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 3,1 (4,2) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 64,9 (64,5) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 51,3 (50,2) terawattituntia, mikä oli 79,0 (77,8) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 48,2 (46,0) terawattituntia, mikä oli 78,0 (76,2) prosenttia Suomen kulutuksesta.

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen heinä-syyskuun aikana 4,0 (4,9) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,2 (0,0) terawattituntia. Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 12,9 (13,2) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,2 (0,2) terawattituntia. Maiden välinen siirtokapasiteetti on ollut osittain rajoitettuna elo- ja syyskuun aikana noin kuukauden ajan, rakenteilla olevan Pohjois-Suomen uuden 400 kilovoltin voimajohdon ja sähköasemien rakennustöiden seurauksena.

Sähköä vietiin Viroon heinä-syyskuussa 0,4 (1,2) terawattituntia. Tammi-syyskuussa sähköä vietiin Viroon 2,9 (3,8) terawattituntia. Maiden välinen siirtokapasiteetti on ollut osittain rajoitettuna 7.9. - 15.9. välisenä aikana, Virossa tehtyjen sisäisen verkon huoltotöiden seurauksena.

Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen heinä-syyskuussa 1,0 (0,3) terawattituntia ja tammi-syyskuussa 4,0 (2,9) terawattituntia. Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen oli katsauskauden aikana täysimääräisesti käytettävissä, lukuun ottamatta 1.9. - 9.9. välistä aikaa jolloin se oli osittain rajoitettuna Venäjän puolella tapahtuneiden suunniteltujen huoltotöiden takia. Sähkön tuonti Venäjältä on ollut pienehköä edellisvuosien tapaan. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnin osalta on kuitenkin suurta.

Suomen yhteenlaskettu tuulivoimatuotanto ylitti Fingridin mittausten ja arvion perusteella ensimmäistä kertaa 1 000 megawatin tuntikeskituotannon 27.8. Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli mitatun huipputuotantotunnin aikana noin 16 prosenttia ja kokonaiskulutuksesta tuulivoimalla voitiin kattaa noin 14 prosenttia. Suomessa on tällä hetkellä runsaat 1300 megawattia asennettua tuulivoimatuotantoa

Tarkastelujakson aikana kantaverkossa ei ollut merkittäviä, vaikutukseltaan laaja-alaisia häiriöitä. 

 

Sähköjärjestelmän käyttö
1-9/16
1-9/15
7-9/16
7-9/15
Suomen sähkönkulutus TWh
61,8
60,4
18,2
18,1
Sähkön läpisiirto Suomessa TWh
3,1
4,2
0,5
1,3
Sähkön siirto Suomessa TWh
64,9
64,5
18,7
19,3
Fingridin sähkönsiirtovolyymi TWh
51,3
50,2
15,9
16,3
Fingridin sähkönsiirto asiakkaille TWh
48,2
46,0
15,5
15,0
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
1,0
1,0
0,3
0,4
 
 
 
 
 
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
 
 
vienti Ruotsiin TWh
0,2
0,2
0,1
0,0
tuonti Ruotsista TWh
12,9
13,2
4,0
4,9
 
 
 
 
 
Sähkön siirto Suomi-Viro
 
 
vienti Viroon TWh
2,9
3,8
0,4
1,2
tuonti Virosta TWh
0,2
0,0
0,1
0,0
 
 
 
 
 
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
 
 
vienti Venäjälle TWh
 
0,02
 
 
tuonti Venäjältä TWh
4,0
2,9
1,0
0,3

 

Sähkömarkkinat

Vuoden kolmannella neljänneksellä sähkön vuorokausimarkkinoiden pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli heinä-syyskuussa 25,23 (13,31) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 31,62 (30,13) euroa megawattitunnilta. Tammi-syyskuussa pohjoismaisten vuorokausimarkkinoiden keskihinta oli 24,39 (20,66) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 30,76 (29,35) euroa megawattitunnilta.

Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatulot heinä-syyskuussa olivat 11,3 (80,9) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulojen merkittävään vähenemiseen vaikutti Suomen ja Ruotsin välisen aluehintaeron pieneneminen. Tämä oli osin seurausta pohjoismaisen vesitilanteen heikkenemisestä sekä Ruotsin ja Liettuan välisen NordBalt-siirtoyhteyden valmistumisesta alkuvuoden aikana. Sähkön siirto Ruotsista Suomeen on laskenut noin viidenneksellä, vuoden kolmannella neljänneksellä verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Suomen ja Ruotsin rajakapasiteetista noin puolet muodostuu Fenno-Skan suurjännitteisistä tasasähköyhteyksistä. Ne ovat tarjonneet lähes täyden kapasiteettinsa sähkömarkkinoiden käyttöön kolmannella vuosineljänneksellä. Vuoden 2016 alusta rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden kehittämiseksi käynnistettyjen toimenpiteiden myötä kolmannella vuosineljänneksellä tapahtuneen kolmen häiriökeskeytyksen kestot on pystytty pitämään erittäin lyhyinä, ja yhteyksien käytettävyys on ollut selvästi parempi verrattuna aiempien vuosien 2013 - 2015 vastaaviin jaksoihin.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa työryhmän selvittämään älyverkkojen mahdollisuuksia sähkömarkkinoille. Työryhmän tehtävänä on luoda yhtenäinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista ja esittää konkreettisia toimia, joilla älyverkot voivat lisätä asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille ja edistää yleisesti toimitusvarmuuden ylläpitoa. Työryhmään on kutsuttu laaja edustus koko toimialalta. Fingrid osallistuu aktiivisesti ryhmän työskentelyyn.

 

Sähkömarkkinat
1-9/16
1-9/15
7-9/16
7-9/15
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
24,39
20,66
25,23
13,31
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
30,76
29,35
31,62
30,13
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
71,1
129,5
11,3
80,9
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*
40,0
46,9
27,6
70,4
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
4,6
6,8
0,1
0,4
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*
12,0
13,0
0,5
2,5

* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyk-sien tuotot ja kulut on esitetty tulososion taulukoissa.  

 

 

Vuoden kolmannella neljänneksellä Fingrid käytti vastakauppaan 0,6 (0,2) miljoonaa euroa. Valtaosa vastakauppakustannuksista aiheutui käyttövarmuuden turvaamiseksi tehdyistä vastakaupoista investointeihin liittyvien keskeytystöiden aikana, mutta myös useat rajayhteyksien häiriöt aiheuttivat kustannuksia.

Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 3,2 (2,9) miljoonaa euroa. 

Vastakaupat
1-9/16
1-9/15
7-9/16
7-9/15
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€
1,0
0,5
0,0
0,0
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€
0,1
0,8
0,0
0,0
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M€
2,1
1,6
0,6
0,2
Vastakaupat yhteensä M€
3,2
2,9
0,6
0,2

 

Rahoitus

Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana. Tämä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettorahoituskulut heinä-syyskuun aikana olivat 5,2 (4,3) miljoonaa euroa. Tammi-syyskuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 9,2 (21,1) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 4,6 miljoonaa euroa positiivinen (5,8 miljoonaa euroa negatiivinen).

Korolliset lainat olivat 1 202,7 (1 138,5) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 878,1 (939,5) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 324,6 (199,0) miljoonaa euroa.

Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat 30. syyskuuta 2016 olivat 172,2 (101,7) miljoonaa euroa. Maksuvalmiutta vahvistettiin syyskuussa liikkeelle lasketuilla yhteensä 80 miljoonan euron suuruisilla joukkovelkakirjoilla, joilla varauduttiin neljännellä vuosineljänneksellä erääntyvien pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksuun. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä yhteensä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit.

Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutokseen katsauskaudella sisältyy suojauslaskennan lopettamisesta johtuvaa suojausrahaston purkautumista 5,4 miljoonaa euroa konsernin tulosta pienentävänä eränä.

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 15 (16) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit olivat pääsääntöisesti täysin suojattu.

Henkilöstö

Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 337 (320), joista vakituisessa työsuhteessa oli 285 (283).

Tilintarkastus

Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys

Fingrid Oyj ilmoitti 17.10.2016, että se nostaa vuoden 2017 alusta kantaverkon sähkön siirtomaksuja keskimäärin seitsemän prosenttia. Kantaverkkomaksuilla katetaan yhtiön tulevia investointeja ja operatiivisia kustannuksia. Kantaverkkohinnoittelun odotetaan pysyvän tulevaisuudessa vakaana.

Fingrid-konsernin tilikauden 2016 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan edellisvuodesta. Vuoden 2016 kantaverkkohinnoittelu on asetettu siten, että vuonna 2016 saavutetaan edellisellä valvontajaksolla kertynyttä ylituottoa vastaava alituotto. Lisäksi vertailtavuuteen vaikuttaa pullonkaulatulojen erilainen kirjauskäsittely vuoden 2016 alusta lähtien. Koko vuoden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat Pohjoismaissa lämpötilavaihtelusta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja sitä kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.

Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1.-30.9.2016

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 030 395 5213 tai 040 592 4419