16.2.2010 00.00
Pörssitiedotteet

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2009

 

Toimintaympäristö

Voimajärjestelmän käyttö

Suomessa kulutettiin vuonna 2009 sähköä 7,0 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008, yhteensä 81,1 terawattituntia (87,2 terawattituntia vuonna 2008). Talouden taantuma pienensi etenkin teollisuuden sähköntarvetta. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 62,8 terawattituntia (65,4), joka vastasi 77 prosenttia Suomen kulutuksesta.

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2009 aikana 2,7 terawattituntia (3,7 terawattituntia vuonna 2008) ja vietiin Suomesta Ruotsiin 4,1 terawattituntia (4,2 terawattituntia).

Sähkön siirto Viron Estlink -yhteydellä oli tuontia Baltiasta Suomeen kesän lyhytaikaisia vientijaksoja lukuun ottamatta. Suomeen tuotiin Estlink -yhteyden kautta sähköä 1,8 terawattituntia (2,3 terawattituntia) ja Suomesta vietiin sähköä 0,1 terawattituntia.

Sähkön tuonti Venäjältä oli 11,7 terawattituntia vuonna 2009 (10,9 terawattituntia).

Voimajärjestelmän käyttö 2009 2008
Sähkön kulutus Suomessa TWh 81,1 87,2
Fingridin siirtovolyymi, TWh 62,8 65,4
Fingridin häviösähkövolyymi TWh 1,0 1,0
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi    
vienti Ruotsiin TWh 4,1 4,2
tuonti Ruotsista TWh 2,7 3,7
Sähkön siirto Suomi-Viro    
vienti Viroon TWh 0,1  
tuonti Virosta TWh 1,8 2,3
Sähkönsiirto Suomi-Venäjä    
tuonti Venäjältä TWh 11,7 10,9
 
Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen
 
Etelä-Skandinavian siirtoverkon pullonkaulat hankaloittivat norjalaisen vesivoiman pääsyä pohjoismaisille markkinoille. Sähkön aluehinnat eriytyivät usein, joskaan hintaerot eivät olleet yleensä kovin suuria. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli yhtenäinen spot-hinta vain 25 prosenttia ajasta. Suomen ja Ruotsin välillä luku oli kuitenkin 95 prosenttia.

Spot-markkinoiden hintataso oli edellisvuotista alempi. Systeemihinnan keskiarvo oli 35 euroa megawattitunnilta (45 €/MWh vuonna 2008) ja Suomen aluehinnan keskiarvo oli lähellä sitä eli 37 euroa megawattitunnilta (51 €/MWh).

 

 

Sähkömarkkinat 2009  2008
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta 35,02  44,74
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta 36,98  51,02
Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M€ 79,5  244,1
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€ 1,1  1,3
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä % 4,6  2,5
Fingridin osuus pullonkaulatulloista Pohjoismaissa M€ 4,9  23,2
 
Siirtokapasiteetin varmistaminen
 
Vuoden aikana valmistui kahdeksan suurta sähköasemaa ja noin 270 kilometriä uutta voimajohtoa. Syksy olikin Fingridin historian kiireisintä käyttöönottojen aikaa. Fingrid sai päätökseen myös usean vuoden projektin, 400 kilovoltin alumiinipylväiden vaihtotyön.
 
Fingrid käynnisti keväällä mittavan investointihankkeen suunnittelun yhdessä Viron kantaverkkoyhtiön Eleringin kanssa. Suomen ja Viron välille on suunnitteilla noin 650 megawatin siirtoyhteys, jonka kustannukset ovat noin 300 miljoonaa euroa. Noin 140 kilometriä pitkän, tasasähkötekniikkaan perustuvan yhteyden on tarkoitus valmistua nopeutetulla aikataululla vuonna 2014 tai jopa vuoden 2013 lopussa. Valmistumisajankohtaan vaikuttavat ennen kaikkea Baltian maiden sähkömarkkinoiden avautuminen sekä EU:n mahdollinen investointituki.
 
Itämeren alueen kantaverkko-organisaatiot saivat helmikuussa valmiiksi yhteisen sähköverkkosuunnitelman, jossa tutkittiin Baltian maiden liittämistä pohjoismaisiin ja Manner-Euroopan sähkömarkkinoihin. Tuloksia hyödynnettiin EU:n käynnistämässä Baltian alueen markkinaintegraatiosuunnitelmassa, jonka mukaan Suomen ja Viron välisen EstLink 2 -yhteyden lisäksi tulisi toteuttaa myös yhteydet Baltiasta Ruotsiin ja Puolaan.
 
Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2009 olivat 136 miljoonaa euroa (88 milj. euroa).
 
Taloudellinen tulos
 
Konsernin liikevaihto oli 359 miljoonaa euroa (382 milj. euroa) tilikauden aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2 miljoonaa euroa (3 milj. euroa). Kantaverkkotulot alenivat hieman tilikauden alussa toteutetusta 4,5 prosentin tariffikorotuksesta huolimatta. Tämä johtui Suomen teollisuuden sähkönkulutuksen alenemisesta.
 
Tasesähkön myynti laski viime vuoteen verrattuna ja oli 92 miljoonaa euroa (105 milj. euroa). Vastaavasti myös tasesähkön osto aleni ja oli 85 miljoonaa euroa (95 milj. euroa). Rajasiirtotuotot ylittivät noin 2 miljoonalla eurolla viime vuoden tason johtuen Venäjän tuonnin vajaan 1 TWh:n suuruisesta kasvusta. Tehoreservitoiminnan liikevaihto kasvoi aiempaa korkeamman tehoreservikorvauksen myötä. Fingridin osuus pohjoismaisista pullonkaulatuloista laski 18 miljoonaa euroa pohjoismaisten kapasiteettirajoitusten vähennyttyä ja kantaverkkoyhtiöiden sopiman pullonkaulatulojen jakomallin muuttuessa. Fingridin osuus eurooppalaisista läpisiirtokorvauksista kasvoi 4 miljoonaa euroa. Poistot, häviösähkö-, kunnonhallinta- ja reservikulut nousivat edellisen vuoden tasosta. Turpeen syöttötariffin nettotuotot pysyivät kutakuinkin edellisen vuoden tasolla. Tilikauden viimeisen neljänneksen vastaavat muutokset ilmenevät alla olevasta taulukosta (milj.€).
 
Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot 1-12/09 1-12/08 10-12/09 10-12/08
Kantaverkkotulot 188 189 57 53
Tasesähkön myynti 92 105 26 28
Rajasiirto 24 22 6 6
Läpisiirtotuotot 28 23 6 7
Tehoreservi 13 11 4 3
Turpeen syöttötariffi 3 0,4 3 0,1
Pullonkaulatulot 5 23 1 2
Muu liikevaihto 5 9 0,5 2
Liiketoiminnan muut tuotot 2 3 1 1
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 361 385 105 103
 
 
Kulut 1-12/09 1-12/08 10-12/09 10-12/08
Poistot 65 59 16 15
Tasesähkön osto 85 95 25 27
Läpisiirtomaksut 16 15 4 4
Tehoreservi 13 10 3 3
Turpeen syöttötariffi 3 0,1 3 0,0
Häviösähkön hankinta 52 50 15 13
Reservit 21 20 5 5
Kunnonhallinta 18 15 6 6
Henkilöstö 20 20 6 6
Muut kustannukset 19 19 5 6
Kulut yhteensä 312 302 89 84
 
 

Tilikauden liikevoitto ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia oli 49 miljoonaa euroa (83 milj. euroa). Viimeisen neljänneksen liikevoitto ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia oli 16 miljoonaa euroa (19 milj. euroa).

Konsernin IFRS liikevoitto oli 51 miljoonaa euroa (68 milj. euroa). Sähköjohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen + 2 miljoonaa euroa (- 14 milj. euroa) ja yhteensä 16 miljoonaa euroa omaan pääomaan ja alentamaan verosaamista (-44 milj. euroa).

Konsernin tilikauden voitto oli 25 miljoonaa euroa (28 milj. euroa). Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 2 022,29 euroa osakkeelta, yhteensä 6 724 119,67 euroa.

Sijoitetun pääoman tuotto oli 3,9 % (5,8 %) ja oman pääoman tuotto 5,7 % (6,6 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 27,2 % (26,7 %).

Konsernin liiketoiminnan rahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä oli -74 miljoonaa euroa (22 milj. euroa).

Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukana lukien 260 henkilöä. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 249 henkilöä. Henkilöstön lisäys johtui investointihankkeiden kasvusta.

Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.

Suomen sähkön kulutuksen elpymiseen vaikuttaa merkittävästi energiaintensiivisen teollisuutemme viennin elpyminen ja sitä kautta kapasiteetin käyttöasteiden nousu. Tämä heijastuu suoraan Fingridin saamiin kantaverkkotuloihin. Raha- ja pääomamarkkinoiden tilanteen kehitys on edelleen vaikeasti arvioitavissa.

Fingrid investoi kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 1,6 miljardia euroa. Vuositasolla investoinnit ovat noin 100 - 200 miljoonaa euroa. Investointiohjelma tähtää korkean käyttövarmuuden ylläpitämiseen ja sähkömarkkinoiden toiminnan edistämiseen, ja se ottaa huomioon Suomen ilmasto- ja energiastrategian linjaukset. Suuret investoinnit vaikuttavat negatiivisesti yhtiön kassavirtaan ja edellyttävät lisälainanottoa. Tästä johtuen yhtiö joutuu korottamaan siirtotariffejaan tulevina vuosina.

Tilinpäätös on tilintarkastettu.

Tilinpäätös ja toimintakertomus on tilinpäätöstiedotteen liitteenä ja lisäksi siitä erillisenä on annettu selvitys Fingrid Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, p. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, p. 030 395 5157 tai
040 519 5041