Arvion sähkön kysynnästä vuosille 2020 ja 2030

Elinkeinoelämän tuoreen arvion mukaan sähkönkulutus jatkaa kasvuaan suotuisten talousolosuhteiden vallitessa. Vuonna 2020 kulutuksen arvioidaan olevan noin 107 terawattituntia (TWh) ja vuonna 2030 115 TWh. Vuonna 2006 kulutus oli 90 TWh. Keskimääräinen vuosikasvu on 1,2 prosenttia vuoteen 2020 asti ja 0,7 prosenttia vuosina 2020-2030. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkönkulutus on kasvanut keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Energiateollisuus ry:n ja Perusteollisuuden Energiaryhmän yhteistyönä tehdyssä sähkön kysynnän arviossa korostetaan, että esitetty skenaario edellyttää suotuisan talouskasvun jatkumista. Talouskasvu on arvion keskeisin epävarmuustekijä. Sen taustalla on taas muita epävarmuustekijöitä, joista merkittävin lienee globalisaatiokehitys. Myös tuleva ilmasto- ja energiapolitiikka sekä teollisuuden toimintaympäristön kehittyminen Suomessa vaikuttavat olennaisesti sähkönkulutukseen.   

Energiatehokkuuden lisääntyminen vähentää sähkönkulutuksen kasvua

Arviossa oletetaan, että energiankäyttö tehostuu huomattavasti. Palveluiden sähkönkulutuksen tuotettua arvonlisää kohti arvioidaan kääntyväni laskuun niin, että kulutus vähenee 10 prosenttia nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Sähkönkulutus asuntokuntaa kohti kääntyisi sekin nykyisestä huomattavasta kasvusta laskuun pian vuoden 2010 jälkeen.
Sähkölämmitykseen kohdistuvat energiatehokkuustoimet alentaisivat 20 prosentilla sähkönkulutusta lämmitettyä pinta-alaa kohti. Teollisuuden osalta on oletettu, että kannattavat energiatehokkuusinvestoinnit toteutuvat.

Energiatehokkuuden merkittävästä parantumisesta huolimatta sähkön kokonaiskulutus jatkaa kuitenkin kasvuaan, koska teollisuustuotanto kasvaa sekä väestö lisääntyy, vaurastuu ja myös ikääntyy. Kertyvää vaurautta käytetään tuotteiden ja palveluiden kulutukseen sekä väljempään asumiseen.

Kulutus kasvaa nopeimmin metalliteollisuudessa ja palvelusektorilla

Teollisuuden arvioidaan kuluttavan sähköä vuonna 2020 noin 20 prosenttia ja vuonna 2030 noin 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006, jolloin sen sähkönkulutus oli 48 TWh. Arvion mukaan teollisuuden sähkönkulutuksen kasvu hidastuu alkujakson 1,2 prosentista 0,8 prosenttiin jakson loppupuolella.

Teollisuudenaloista nopeinta sähkönkulutuksen kasvu vuoteen 2020 on metalliteollisuudessa, jossa keskimääräinen vuosikasvu on reilut 2 prosenttia. Vuosina 2020-2030 kasvu hidastuu kuitenkin runsaaseen puoleen prosenttiin.
Muiden kulutussektoreiden osalta nopeimmin sähkönkulutus kasvaa palveluissa, joissa keskimääräiseksi vuosikasvuksi vuoteen 2020 mennessä arvioidaan 1,6 ja sen jälkeen vuoteen 2030 mennessä 1,1 prosenttia. Palveluiden sähkön käyttö on kasvanut viimevuosien aikanakin selvästi nopeammin kuin sähkön käyttö keskimäärin.

Palveluiden sähkön käyttö koostuu moninaisista kulutuskohteista, joita ovat mm. kaupat, toimistot, hotellit, ravintolat, sairaalat, koulut, liikuntahallit sekä monet varastot ja tietoliikenteen laitteet.

Kasvava kysyntä ja poistuva kapasiteetti edellyttävät huomattavia investointeja 
   
Sähkön kysynnän kasvaessa kasvaa myös sähkön kulutuksen huipputeho. Tähän asti suurin tehon tarve saavutettiin tämän vuoden helmikuussa, jolloin kulutus nousi yhden tunnin aikana noin 14 900 megawattiin (MW). Huipputehon tarpeen on arvioitu kasvavan 16 000 MW:iin vuoteen 2010 mennessä, 18 000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä ja 19 000 MW:iin vuoteen 2030 mennessä.

Uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan paitsi sähkön kysynnän kasvun jatkumisen myös vanhojen voimalaitosten käytöstä poistumisen vuoksi. Investointitarvetta korostaa myös Venäjän sähkömarkkinoiden kehitys, joka johtanee siihen, että sähköä ei jatkossa ole sieltä saatavilla yhtä luotettavasti kuin nykyään, erityisesti huippukulutustilanteissa.

Lähde: Energiateollisuus ry