Murtoperä-Pysäysperä

	Hankkeen tiedot
	Hankkeen tyyppi:	Voimajohto
	Hankkeen tila:	YVA-menettely
	Sijainti:	Pyhäjärvi-Haapajärvi, Pohjois-Pohjanmaa
	Pituus:	noin 43–47 kilometriä riippuen reittivaihtoehdosta

Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj suunnittelee uutta 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteyttä Pyhäjärven Murtoperän ja Haapajärven Pysäysperän välille. Tarkasteltavat johtoreitit sijoittuvat Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkeihin sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin. Uusi voimajohtoyhteys lisää sähkön siirtokapasiteettia Pohjois- ja Länsi-Suomesta Etelä-Suomeen.

 

Tarkasteltava uusi 400+110 kilovoltin voimajohtoreitti sijoittuu uudelta Pyhäjärven Murtoperän suunnittelualueelta Haapajärven Pysäysperän sähköasemalle. Suunnitellun voimajohtoreitin pituus on tarkasteltavan vaihtoehdon mukaan noin 43–47 kilometriä. Uudelle 400+110 kilovoltin voimajohdolle on eri reittivaihtoehtoja kahdella eri osuudella.

Reittivaihtoehdot Pyhäjärvellä Murtoperästä Kaakkuriin

Reittiosuudella Murtoperä–Kaakkuri (A-C) tarkastellaan kahta vaihtoehtoa; Murtoperä–Kaakkuri eteläinen (A-B-C) ja Murtoperä–Kaakkuri pohjoinen. Eteläisessä vaihtoehdossa suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto suuntautuu Murtoperän suunnittelualueelta ensin noin neljän kilometrin matkalta nykyisen Vuolijoki–Ruotanen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle sen itäpuolella. Tämän jälkeen suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto suuntautuu Pyhäjärven Olkkosesta luoteeseen nykyisen Haapajärvi–Ruotanen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle, sen eteläpuolelle noin seitsemän kilometrin matkalta Pyhäjoen itäpuolella sijaitsevalle Kaakkurin alueelle. Pohjoinen vaihtoehto suuntautuu Murtoperän suunnittelualueelta ensin lyhyeltä matkalta pohjoiseen ja sitten Pahanmaanevalta lähteen Kaakkuriin asti noin kahdeksan kilometrin matkalta. Nykyisen voimajohdon rinnalle sijoittuvalla eteläisellä vaihtoehdolla johtoalue levenee noin 41 metriä nykyisen maastokäytävän itä- ja eteläpuolelle. Uuteen maastokäytävään sijoittuvan pohjoisen vaihtoehdon johtoalueen leveys on noin 62 metriä.

Reitti Pyhäjärven Kaakkurista Haapajärven Lahdenperään (C-G)

Reittiosuudella Kaakkuri–Lahdenperä (C-G) Reittiosuuden Kaakkuri–Lahdenperä pituus on noin 21 kilometriä. Suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto suuntautuu tällä osuudella Kaakkurin alueelta ensin noin kolmen kilometrin matkalta luoteeseen ja sitten länteen-lounaaseen hieman alle seitsemän kilometrin matkalta Sydänmaanahonkankaan alueelle. Osuuden tässä osassa suunniteltu voimajohto sijoittuu nykyisen Haapajärvi–Ruotanen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle. Sydänmaanahonkankaan alueelta suunniteltu voimajohto sijoittuu ensin noin puolen kilometrin matkalta Haapajärvi–Ruotanen sekä Pyhäjärvi–Haapajärvi 110 kilovoltin voimajohtojen rinnalle. Vittoudennevantien itäpuolelta Haapajärven Tienhaaran alueelle asti suunnitellun voimajohdon rinnalle sijoittuu edellä mainittujen lisäksi myös suunnitteilla oleva Murtomäki 2 -tuulivoimahankkeen suunniteltu voimajohto, joka on suunniteltu toteutettavaksi joko 110 tai 400 kilovoltin voimajohtona. Veivarinperäntien itäpuolella Pyhäjärvi–Haapajärvi 110 kilovoltin voimajohto erkanee noin kilometrin matkalta Haapajärvi–Ruotanen voimajohdosta, jonka rinnalle suunniteltu 400 kilovoltin voimajohto sijoittuu. Viimeisen noin kahden kilometrin matkalta ennen Lahdenperän suunnittelualuetta suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään. Nykyisen voimajohdon rinnalla johtoalue levenee noin 34–40 metriä nykyisen maastokäytävän pohjoispuolelle. Uudessa maastokäytävässä voimajohtoalueen leveys on noin 62 metriä.

Reittivaihtoehdot Haapajärvellä Lahdenperästä Pysäysperälle

Reittiosuudella Lahdenperä–Pysäysperä (G-I) tarkastellaan kolmea eri vaihtoehtoa; Lahdenperä–Pysäysperä eteläinen (G-H-I), Lahdenperä–Pysäysperä keskimmäinen (G-I/E), Lahdenperä–Pysäysperä pohjoinen (G-I/P). Eteläisessä vaihtoehdossa suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto suuntautuu Lahdenperän suunnittelualueelta ensin noin yhdeksän kilometrin matkalta länteen sekä nykyisten Pyhäjärvi–Haapajärvi ja Haapajärvi–Ruotanen 110 kilovoltin voimajohtojen että suunnitteilla olevien Pysäysperä–Murtomäki 2 110 kilovoltin ja Pysäysperä–Itämäki 400 kilovoltin voimajohtojen rinnalle. Vesaniemen läheisyydessä suunniteltu voimajohto suuntautuu luoteeseen suunnitteilla olevien Pysäysperä–Itämäki 400 kilovoltin ja Pysäysperä–Murtomäki 2 110 kilovoltin voimajohtojen rinnalle noin kuuden kilometrin matkalta Pysäysperän sähköasemalle asti. Nykyisen voimajohdon rinnalla johtoalue levenee noin 40 metriä nykyisen maastokäytävän pohjois- ja itäpuolelle. Vaihtoehdon pituus on noin 15 kilometriä. Uuteen maastokäytävään sijoittuva keskimmäinen vaihtoehto suuntautuu Lahdenperän suunnittelualueelta länteen-luoteeseen Pennastenrämeen pohjoispuolelta Juurikkanevan kautta Vähäperälle ja edelleen Pysäysperän sähköasemalle asti. Vaihtoehdon pituus on noin 14 kilometriä. Pohjoinen vaihtoehto sijoittuu myös uuteen maastokäytävään ja suuntautuu Lahdenperän suunnittelualueelta ensin jyrkästi luoteeseen Heininevalle asti noin kahdeksan kilometrin matkalta. Tämän jälkeen suunniteltu voimajohto suuntautuu noin seitsemän kilometrin matkalta länteen Mustikkaperän kautta Pysäysperän sähköasemalle. Vaihtoehdon pituus on hieman yli 15 kilometriä. Uuteen maastokäytävään sijoittuvien keskimmäisen ja pohjoisen vaihtoehdon johtoalueen leveys on noin 62 metriä.

Miksi voimajohtoyhteys tarvitaan?

Fingrid Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jolla on sähkömarkkinalakiin (588/2013) perustuvat velvoitteet järjestelmävastuusta ja kantaverkon kehittämisestä. Suunniteltu Murtoperä-Pysäysperä 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteys tarvitaan kantaverkolle asetetun käyttövarmuusvaatimuksen turvaamiseksi. 

Murtoperä-Pysäysperä turvaa kantaverkon käyttövarmuutta ja resilienssiä sekä mahdollistaa osaltaan Suomen säilyttämisen yhtenä sähkömarkkinan tarjousalueena. Nämä ovat Fingridin lakisääteisiä tehtäviä. Voimajohtoyhteys parantaa lisäksi koko kansallisen sähköverkon energiatehokkuutta vähentämällä sähkönsiirron energiahäviöitä. Hankkeen toteuttamatta jättäminen estäisi lisäksi alueelle suunniteltujen teollisten hankkeiden liittämisen sähköverkkoon.

Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei ole mahdollista, sillä sähkönsiirtoa ei voida tulevaisuudessa toteuttaa nykyisellä kantaverkolla sekä jo päätetyillä verkkoinvestoinneilla ilman haitallisia siirtokapasiteettirajoituksia tai vaarantamatta käyttövarmuutta.

Hankkeen alustava aikataulu

Fingrid tekee päätöksen hankkeen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta YVA-menettelyn (2026–2027) jälkeen. Alustavan aikataulun mukaan voimajohtorakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2028–2029. Voimajohtoyhteyden rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2030–2032.

Vaihekohtaiset tiedot