; ;

Anttila-Länsisalmi

YVA-menettely
Suunnittelu
Rakentaminen
Hankkeen tiedot
Hankkeen tyyppi: Voimajohto
Hankkeen tila: Suunnittelu
Sijainti: Uusimaa
Pituus: 20 kilometriä

Fingrid on valinnut reitin Sipoon Anttilan ja Vantaan Länsisalmen väliselle voimajohdolle. Johtoreittivalinta perustuu ympäristövaikutusten arviointiin ja sen yhteydessä saatuun palautteeseen. Hanke on tärkeä osa tulevaisuuden puhdasta sähköjärjestelmää ja mahdollistaa osaltaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

 

Fingrid Oyj suunnittelee uutta 400 kilovoltin voimajohtoyhteyttä Sipoon ja Porvoon rajalla sijaitsevalta Anttilan sähköasemalta Sipoon ja Helsingin kautta Vantaan Länsisalmen sähköasemalle. Hankkeessa tarkasteltuja voimajohtoreittejä sijoittuu Sipoon kunnan sekä Helsingin ja Vantaan kaupunkien alueille. Hanke on tärkeä osa tulevaisuuden puhdasta sähköjärjestelmää. Voimajohtoyhteys tarvitaan kantaverkolle asetetun käyttövarmuusvaatimuksen turvaamiseksi, kun sähkönsiirto kasvaa Suomen tavoitellessa hiilineutraaliutta vuonna 2035.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) aikana voimajohtoreitteihin tehtiin muutoksia ja lisäyksiä ihmisille ja luontoarvoille aiheutuvien vaikutusten lieventämiseksi. YVA-yhteysviranomaisena toimineen Lupa- ja valvontaviraston (ent. Uudenmaan ELY-keskus) perusteltu päätelmä ympäristövaikutuksista saatiin helmikuussa 2026. Nyt Fingrid on valinnut jatkosuunnitteluun etenevän johtoreitin YVA-menettelyn tuottaman ympäristötiedon ja palautteiden avulla.

Reittivalinta huomioi ihmisiä ja luontoarvoja

Suunniteltu voimajohtoyhteys rakennetaan pääosin nykyisten voimajohtojen rinnalle valtakunnallisten alueidenkäyttösuositusten mukaisesti. Pohjoisosassa välillä Anttila – Rimossen jatkosuunnitteluun etenee YVA-menettelyssä tarkasteltu läntinen reittivaihtoehto VE1/I. Reitin keskivaiheilla Sipoossa Rimossenin ja Landbon välillä johtoreitiksi on valittu YVA-menettelyssä läntisin vaihtoehto VE1/II, jossa suunniteltu voimajohto sijoittuu Fingridin nykyisen 400 kilovoltin voimajohdon kanssa samaan maastokäytävään ja suunnittelun erityiskohteessa lähellä Sipoonkorven kansallispuistoa yhteispylväisiin nykyisen voimajohdon kanssa. Koska ratkaisun tekninen toteutuskelpoisuus edellyttää laajoja käyttökeskeytyksiä sähkönsiirtoon voimajohdon rakennusaikana, ei kyseistä yhteispylväsratkaisua voida jatkaa Genaträskin eteläpuolelle. Reitin eteläisimmässä osassa Landbosta Länsisalmeen YVA-menettelyssä ei tarkasteltu vaihtoehtoisuutta ja suunniteltu voimajohto sijoittuu nykyisen Fingridin 400 kilovoltin voimajohdon rinnalle sen pohjoispuolelle yhteispylväisiin Fingridin nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon kanssa.

Jatkosuunnitteluun etenevä reitti todettiin ympäristövaikutusten arvioinnissa vähiten kielteiseksi ihmisvaikutuksiltaan. Valittu reitti noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttösuosituksia voimajohdon sijoittuessa pääosin nykyisten voimajohtojen kanssa samoihin maastokäytäviin. Reittivalinnassa huomioitiin myös valitun reitin vähäisimmät kielteiset vaikutukset maisemaan ja muuhun maankäyttöön. Saadut mielipiteet ja muu palaute tukevat reittivalintaa.

Uuden voimajohdon sijoittumiseen voi kokonaisuudessaan tutustua kartalla täällä.

Hankkeen jatkosuunnittelu etenee maastotutkimuksilla, joiden perusteella määritetään tarkempi johtoreitti ja voimajohtopylväiden sijainnit. Seuraavaksi hanke etenee yleissuunnitteluun, jossa suunnitellaan voimajohtopylväiden sijainnit ja tehdään maastotutkimuksia suunnitelluille pylväspaikoille. Maastotutkimuksien osalta maanomistajiin ollaan yhteydessä kirjeitse suunnittelun edetessä.

Yleissuunnittelun aikana Fingrid Oyj hakee valtioneuvostolta lunastuslupaa suunnitellun voimajohdon johtoalueelle. Maanomistajilta pyydetään suostumusta lunastuslupaan ns. ennakkohaltuunottosopimuksen muodossa. Maanomistajat, jotka eivät anna suostumustaan lunastukseen, voivat jättää mielipiteensä lunastuslupahakemukseen lunastuslain mukaisessa kuulemismenettelyssä, josta tiedotetaan myös erikseen. Lunastusluvan jälkeen käynnistyy rakentaminen ja lunastustoimitus, jonne kaikki maanomistajat kutsutaan. Maanomistajien taloudellisista menetyksistä maksettavat lunastuskorvaukset määritetään lunastustoimituksessa riippumattoman lunastustoimikunnan toimesta.

Voimajohdon rakentamisen arvioidaan ajoittuvan vuosille 2028–2030.

Vaihekohtaiset tiedot

YVA-menettely

Lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ensimmäisessä vaiheessa on lokakuussa 2024 valmistunut voimajohtohanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Se on suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan ELY-keskus tiedotti arviointiohjelmasta. Hanketta ja arviointiohjelmaa esiteltiin kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa marraskuussa 2024. YVA-yhteysviranomainen kokosi ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot, ja antoi niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle joulukuussa 2024.

Lokakuussa 2025 valmistuneeseen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen on koottu tieto voimajohtohankkeen vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. Voimajohtoreitteihin on tehty muutoksia ja lisäyksiä saadun palautteen perusteella vaikutusten lieventämiseksi. YVA-yhteysviranomaisena toiminut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus asetti ympäristövaikutusten arviointiselostuksen nähtäville 20.10.–18.12.2025. Arviointiselostusta esiteltiin kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa 11.11.2025. Lupa- ja valvontavirasto antoi arviointiselostusta koskevan perustellun päätelmän 18.2.2026.

Yhteystiedot

Yhteystiedot

YVA-menettely
Maria Arola, asiantuntija, ympäristö, puh. 030 395 5562
Fingrid Oyj, vanhempi asiantuntija, voimajohtojen reittisuunnittelu Pasi Saari, vanhempi asiantuntija, voimajohtojen reittisuunnittelu, puh. 030 395 5178

Yleissuunnittelu
Tommi Raussi, yleissuunnittelun projektipäällikkö, puh. 040 350 7500
Eero Kujanen, maanhankinnan päällikkö, maankäyttö- ja lunastusasiat, puh. 030 395 5190

 

På svenska

Fingrid Abp planerar en ny kraftledningsförbindelse på 400 kilovolt från Anttila elstation, som är belägen på gränsen mellan Sibbo och Borgå, via Sibbo och Helsingfors till Västersundom elstation i Vanda. De kraftledningssträckningar som granskats inom projektet är belägna inom Sibbo kommun samt städerna Helsingfors och Vanda. Projektet är en viktig del av framtidens rena elsystem. Kraftledningsförbindelsen behövs för att trygga de driftsäkerhetskrav som ställs på stamnätet i takt med att elöverföringen ökar när Finland strävar efter koldioxidneutralitet år 2035.

hankekartalla_sve

Under miljökonsekvensbedömningsförfarandet (MKB) gjordes ändringar och tillägg i kraftledningssträckningarna för att lindra de konsekvenser som påverkar människor och naturvärden. Tillstånds- och tillsynsverket (tidigare NTM-centralen i Nyland), som fungerade som kontaktmyndighet för MKB-förfarandet, lämnade sitt motiverade ställningstagande om miljökonsekvenserna i februari 2026. Nu har Fingrid valt den kraftledningssträckning som går vidare till den fortsatta planeringen med stöd av den miljöinformation och den respons som tagits fram inom MKB-förfarandet.

Ruttvalet beaktar människor och miljön

I den norra delen, mellan Anttila och Rimossen i Sibbo, placeras den nya kraftledningen i samma terrängkorridor som Sibbo Energis 110 kilovolts kraftledning Anttila–Källback, varvid korridoren breddas med cirka 40 meter på dess västra sida (alternativ VE1/I i MKB förfarandet). I ruttens mittdel, mellan Rimossen och Landbo, har det västligaste alternativet valts som rutalternativet (alternativ VE1/II i MKB förfarandet). Där placeras den planerade kraftledningen i samma terrängkorridor som Fingrids nuvarande 400 kilovolts kraftledning fram till Storängen. Från Storängen till Genaträsk placeras den planerade kraftledningen i gemensamma nya stolpar med den nuvarande 400 kilovolts kraftledningen. Detta är ett särskilt planeringsobjekt på grund av Sibbo storskogs nationalpark och dess naturvärden. Eftersom lösningens tekniska genomförbarhet förutsätter omfattande driftavbrott i elöverföringen under byggtiden för kraftledningen, kan denna gemensamma stolplösning inte fortsätta söder om Genaträsk. Från Genaträsk till Landbo placeras den planerade kraftledningen väster om Fingrids nuvarande 400 kilovolts kraftledning. I den sydligaste delen av rutten, från Landbo till Västersundom, placeras den planerade kraftledningen parallellt med Fingrids nuvarande 400 kilovolts kraftledning på dess norra sida, i gemensamma stolpar med Fingrids nuvarande 110 kilovolts kraftledning.De nuvarande stolparna för 110 kilovolts kraftledningen rivs i byggskedet. För denna delsträcka granskades inga alternativ inom MKB förfarandet (delsträckan VE1/III).

Rutalternativ som går vidare till fortsatt planering bedömdes i miljökonsekvensbedömningen ha de minst negativa konsekvenserna för människor. Den valda rutten följer de riksomfattande riktlinjerna för områdesanvändning genom att kraftledningen huvudsakligen placeras i samma terrängkorridorer som befintliga kraftledningar. Vid ruttvalet beaktades även att den valda rutten medför de minsta negativa konsekvenserna för landskapsbilden och den övriga markanvändningen. De åsikter och övriga synpunkter som inkommit stöder ruttvalet.

Den nya kraftledningens placering kan i sin helhet granskas på kartan här

Nästa steg i projektet är den allmänna planeringen, där placeringen av kraftledningsstolparna fastställs och terrängundersökningar genomförs vid de planerade stolpplatserna. När det gäller terrängundersökningarna kommer markägarna att kontaktas per brev i takt med att planeringen fortskrider, uppskattningsvis hösten 2026.

Under den allmänna planeringen ansöker Fingrid Abp hos statsrådet om inlösningstillstånd för ledningsområdet för den planerade kraftledningen. Markägarna ombeds ge sitt samtycke till inlösningstillståndet i form av ett s.k. förhandsbesittningstagandeavtal. Markägare som inte ger sitt samtycke till inlösningen kan lämna sina synpunkter på ansökan om inlösningstillstånd i ett hörandeförfarande enligt inlösningslagen, vilket också informeras om separat. Efter att inlösningstillståndet har beviljats inleds byggandet och inlösningsförrättningen, till vilken alla markägare kallas. Inlösningsersättningarna för markägarnas ekonomiska förluster fastställs vid inlösningsförrättningen av en oberoende inlösningsnämnd.

Byggandet av kraftledningen beräknas ske under åren 2028–2030.

Miljökonsekvensbedömning

I det första skedet av den lagstadgade miljökonsekvensbedömningsprocessen (MKB) har ett MKB-program för kraftledning färdigställts i oktober 2024. Programmet är en plan för nödvändiga utredningar och hur bedömningsförfarandet ska genomföras. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland, som fungerar som kontaktmyndighet, informerade om bedömningsprogrammet. MKB-programmet presenterades vid ett allmänt tillställning i november 2024. Kontaktmyndigheten sammanställde de yttranden och åsikter som inkommit om programmet och gav sitt eget utlåtande till projektansvarig i december 2024.

I den miljökonsekvensbeskrivning som färdigställdes i oktober 2025 har information om kraftledningsprojektets konsekvenser för människor och miljön sammanställts. Ändringar och tillägg har gjorts i kraftledningssträckningarna utifrån den respons som erhållits för att lindra konsekvenserna. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland, som fungerade som kontaktmyndighet för MKB-förfarandet, höll miljökonsekvensbeskrivningen framlagd för påseende under tiden 20.10–18.12.2025. Beskrivningen presenterades vid ett öppet informationsmöte för allmänheten den 11.11.2025. Tillstånds- och tillsynsverket gav sitt motiverade ställningstagande om miljökonsekvensbeskrivningen den 18.2.2026.

 

Kontakt

Mer information från Fingrid Abp:

Maria Arola, sakkunnig, miljö, tfn 030 395 5562
Pasi Saari, äldre sakkunnig, ruttplanering av kraftledningar, tfn 030 395 5178
Eero Kujanen, chef, markförvärv, tfn 030 395 5190