; ;

Lieto-Raisio

YVA-menettely
Suunnittelu
Rakentaminen
Hankkeen tiedot
Hankkeen tyyppi: Voimajohto
Hankkeen tila: YVA-menettely
Sijainti: Varsinais-Suomi
Pituus: 33 km

Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj suunnittelee uutta 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteyttä Liedossa sijaitsevan Liedon sähköaseman ja Raisioon rakennettavan uuden Raision sähköaseman välille. Tarkasteltavalle voimajohtoreitille sijoittuvat kunnat ja kaupungit ovat Lieto, Turku, Rusko, Raisio, Masku ja Naantali. Hanke sijoittuu kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen maakuntaan. Hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt ja arviointiohjelma on toimitettu YVA-yhteysviranomaisena toimivalle Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lokakuussa 2025. Valtakunnallisen virastouudistuksen myötä yhteysviranomaisena on toiminut 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto (LVV).

palautenappi2025.png

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmalausunnon ja muun saadun palautteen perusteella Fingrid on suunnitellut   YVA-menettelyn selostusvaiheeseen uusia reittivaihtoehtoja. Uudet vaihtoehtoiset reitit sijoittuvat pääasiassa Ruskon ja Raision kuntiin.

YVA-menettelyn selostusvaiheessa tarkasteltavia voimajohtoreittejä on yhteensä noin 56 kilometriä, joista 44 kilometriä sijoittuu uuteen maastokäytävään ja 12 kilometriä nykyisten voimajohtojen rinnalle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan Liedon ja Raision sähköasemien välistä 400+110 kilovoltin voimajohtoa, Raision uutta sähköasemaa sekä Raisio–Haanvuori 2x110 kilovoltin ja Raisio–Vatsela 2x2x110 kilovoltin voimajohtoja.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan 400+110 kilovoltin voimajohtoreitin itäosissa kahdessa kohdassa kahta teknistä vaihtoehtoa. Eteläiset vaihtoehdot ovat Liedossa Pekkala itäinen ja Pekkala läntinen. Pohjoisemmat ovat Liedon ja Turun rajalla Karhunorko itäinen ja Karhunorko läntinen. Ruskolla tarkastellaan kahta päävaihtoehtoa eli Jääräsuo-Hirviaho pohjoinen ja Jääräsuo-Hirviaho eteläinen. Jääräsuo-Hirviahon pohjoisella vaihtoehdolla tarkastellaan alavaihtoehtoja Pikku-Liukola pohjoinen ja Pikku-Liukola eteläinen. Jääräsuo-Hirviahon eteläisellä vaihtoehdolla tarkastellaan alavaihtoehtoja Tarkkiainen pohjoinen ja Tarkkiainen eteläinen. Raision sähköasemalta Haanvuoreen suuntautuvalle voimajohtoyhteydelle ei ole reittivaihtoehtoja. Vatselaan suuntautuvalle voimajohtoyhteydelle on Miekelän kohdalla kaksi teknistä vaihtoehtoa, Miekelä pohjoinen ja Miekelä eteläinen.

Uuteen maastokäytävään sijoittuvan 400+110 kilovoltin voimajohtoalueen leveys on noin 62 metriä, ja nykyisen johdon rinnalle sijoittuessaan johtoalue levenee noin 39–41 metriä. Raisio–Haanvuori 2x110 kilovoltin voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään, jossa johtoalueen leveys on noin 46 metriä. Raisio–Vatsela 2x 2x110 kilovoltin voimajohtoyhteys sijoittuu uuteen maastokäytävään, jossa johtoalueen leveys on noin 63 metriä.

Liedon ja Raision välinen voimajohtoyhteys tarvitaan kantaverkolle asetetun käyttövarmuusvaatimuksen turvaamiseksi, kun sähkönsiirto kasvaa Suomen tavoitellessa hiilineutraaliutta vuonna 2035. Uudella voimajohtoyhteydellä turvataan kantaverkolle asetettu käyttövarmuusvaatimus ja pystytään säilyttämään sähkön hinta yhtenäisenä koko Suomessa, mitkä ovat Fingridin lakisääteisiä tehtäviä. Hankkeella kasvatetaan sähkönsiirtokapasiteettia Turun, Raision ja Naantalin alueella sijaitsevalle kulutuksen kasvulle. Uuden kantaverkon sähkönsiirtoyhteyden avulla länsirannikolla sekä Pohjois-Suomessa tuotettua fossiilitonta sähköenergiaa voidaan siirtää korvaamaan Varsinais-Suomen fossiilista lämmöntuotantoa. Lisäksi voimajohtoyhteys parantaa energiatehokkuutta vähentämällä sähkönsiirron energiahäviöitä.

Tarkasteltava uusi 400+110 kilovoltin voimajohtoreitti sijoittuu Liedon sähköasemalta Raision luoteisosiin, Raision ja Naantalin rajalle rakennettavalle uudelle sähköasemalle. Raision sähköasemalta länteen suuntautuu Raisio-Haanvuori 2x110 kilovoltin voimajohto. Raision sähköasemalta suuntautuu etelään Vatsela–Raisio kaksi rinnakkaista 2x110 kilovoltin voimajohtoa.  Tarkasteltava voimajohtoreittiyhteys koostuu kuudesta reittiosuudesta: Lieto-Kreivilä, Kreivilä-Jääräsuo, Jääräsuo-Hirviaho, Hirviaho-Raisio, Raisio-Haanvuori ja Raisio-Vatsela.

Reittiosuudella Lieto–Kreivilä suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu Liedon sähköasemalta ensin noin kilometrin matkalta nykyisen Lieto–Rauma 400 kilovoltin voimajohdon rinnalle sen eteläpuolella. Suunniteltu voimajohto sijoittuu Liedon Jännimäeltä lähtien Turun Kreivilään asti nykyisten Lieto–Rauma 400 kilovoltin ja Lieto–Uusikaupunki 110 kilovoltin voimajohtojen rinnalle niiden etelä- ja länsipuolelle. Nykyisten voimajohtojen rinnalle sijoittuessaan johtoalue levenee noin 41 metriä nykyisen maastokäytävän etelä- ja länsipuolelle. Reittiosuuden pituus on noin 12 kilometriä.

Kyseisellä reittiosuudella tarkastellaan teknisiä vaihtoehtoja Liedon Pekkalan alueella Aurajoen länsipuolella ja Karhunorkon alueella Liedon ja Turun rajalla. Pekkala itäinen sijoittuu nykyisten voimajohtojen rinnalle ja Pekkala läntinen erkanee nykyisestä voimajohdosta Vanhan Tampereentien länsipuolella Iso-Ketolan kohdalla ja sijoittuu nykyisen voimajohdon rinnalle Kullaanvuoren kohdalla Toijala-Turku junaradan eteläpuolella. Johtoalueen leveys uuteen maastokäytävään sijoittuvalla teknisellä vaihtoehdolla noin 62 metriä. Teknisen vaihtoehdon pituus on noin kaksi kilometriä.

Karhunorko itäinen sijoittuu nykyisten voimajohtojen rinnalle. Karhunorko läntinen erkanee nykyisten voimajohtojen rinnalta Tampereen Valtatien eteläpuolella ja sijoittuu nykyisten voimajohtojen rinnalle Turun Kailassuon alueella. Johtoalueen leveys noin 2,5 kilometrin pituisella uuteen maastokäytävään sijoittuvalla teknisellä vaihtoehdolla on noin 62 metriä.

Reittiosuudella Kreivilä–Jääräsuo suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään Turun Kreivilän ja Ruskon Jääräsuon välille. Johtoalueen leveys on noin 62 metriä. Osuus sijoittuu Turun ja Ruskon kuntien alueelle. Reittiosuuden pituus on noin neljä kilometriä.

Reittiosuudella Jääräsuo-Hirviaho suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään Ruskon Jääräsuon ja Raision Hirviahon välillä. Osuudella tarkastellaan kahta päävaihtoehtoa eli Jääräsuo-Hirviaho pohjoinen ja Jääräsuo-Hirviaho eteläinen. Jääräsuo-Hirviahon pohjoisella vaihtoehdolla tarkastellaan alavaihtoehtoja Pikku-Liukola pohjoinen ja Pikku-Liukola eteläinen. Jääräsuo-Hirviahon eteläisellä vaihtoehdolla tarkastellaan alavaihtoehtoja Tarkkiainen pohjoinen ja Tarkkiainen eteläinen. Osuus sijoittuu liki kokonaan Ruskon kuntaan ja pieneltä osin Raision kaupunkiin. Johtoalueen leveys on noin 62 metriä. Reittiosuuden pituus on vaihtoehdosta riippuen noin 9–10 kilometriä.

Reittiosuudella Hirviaho-Raisio suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään Raision Hirviahon ja Raision uuden sähköaseman välillä. Johtoalueen leveys on noin 62 metriä. Raision kaupunkiin sijoittuvan reittiosuuden pituus on kolme kilometriä.

Reittiosuudella Raisio–Haanvuori suunniteltu 2x110 kilovoltin voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään Raision sähköaseman ja Naantalin Haanvuoren välille. Johtoalueen leveys on noin 46 metriä. Reittiosuuden pituus on noin 2 kilometriä.

Reittiosuudella Raisio–Vatsela Suunnitellut kaksi rinnakkaista 2x110 kilovoltin voimajohtoa sijoittuvat uuteen maastokäytävään. Uutta johtoaluetta muodostuu näille rinnakkaisille voimajohdoille noin 63 metriä. Reittiosuuden pituus on noin 3 kilometriä. Miekelän kohdalla voimajohdoilla on kaksi teknistä vaihtoehtoa, Miekelä pohjoinen ja Miekelä eteläinen.

Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei ole mahdollista, koska sähkönsiirtoa ei voida hoitaa nykyisellä kantaverkolla ja jo päätetyillä verkkoinvestoinneilla ilman haitallisia siirtokapasiteettirajoituksia tai vaarantamatta käyttövarmuutta. Hankkeen toteuttamatta jättäminen estäisi lisäksi alueelle suunniteltujen teollisten hankkeiden liittämisen sähköverkkoon.

Fingrid tekee päätöksen hankkeen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta YVA-menettelyn (2025-2026) jälkeen. Alustavan aikataulun mukaan voimajohdon rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2027–2029. Voimajohdon rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2029–2031.

Lisätietoja

Lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ensimmäisessä vaiheessa on marraskuussa 2025 valmistunut voimajohtohanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Se on suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Arvio ympäristövaikutuksista kootaan arviointiselostukseksi, jonka oletetaan valmistuvan syksyllä 2026.

Yhteysviranomaisena toimiva Lupa- ja valvontavirasto kuuluttaa YVA-selostuksen vireille tulosta.

Palautetta voimajohtohankkeen suunnitteluun Fingridissä voi antaa tästä. Palautetta otetaan vastaan koko YVA-selostusvaiheen ajan. Kartalla on esitetty yhteysviranomaisen arviointiohjelmalausunnon ja muun saadun palautteen perusteella päivitetyt selostusvaiheen voimajohtoreitit. Voimajohtopylväiden paikat selviävät myöhemmin. Palaute otetaan huomioon voimajohtohankkeen suunnittelussa Fingridissä ja ympäristövaikutusten arviointia tekevän konsultin arviointityössä. Lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteysviranomaisena toimii Lupa- ja valvontavirasto ja yhteysviranomaiselle tarkoitetut mielipiteet tulee esittää suoraan Lupa- ja valvontavirastolle selostuksen nähtävillä olon aikana.

Hanketta ja sen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa on esitelty kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa, jotka järjestettiin marraskuussa 2025.

Voimajohtoreiteistä voi kysyä suoraan Fingridin reittisuunnittelun asiantuntijalta.

Lisätietoja:
Fingrid Oyj, vanhempi asiantuntija, ympäristö Marja Nuottajärvi p. 030 395 5301
Fingrid Oyj, erikoisasiantuntija, voimajohtojen reittisuunnittelu Eeva Paitula, puh. 030 395 4152