Harjulinjan jatko (Kauppila-Koria)

	Hankkeen tiedot
	Hankkeen tyyppi:	Voimajohto
	Hankkeen tila:	YVA-menettely
	Sijainti:	Keski-Suomi, Etelä-Savo, Päijät-Häme, Kymenlaakso
	Pituus:	296–339 km

Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj suunnittelee uutta Harjulinjan jatkoksi nimettyä 2 x 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteyttä Kangasniemen Kauppilaan rakennettavan uuden sähköaseman ja Kouvolan Korian sähköaseman välille. Tarkasteltavalle voimajohtoreitille sijoittuvat kunnat ja kaupungit ovat Kangasniemen kunta, Toivakan kunta, Joutsan kunta, Hirvensalmen kunta, Hartolan kunta, Sysmän kunta, Mäntyharjun kunta, Heinolan kaupunki, Iitin kunta ja Kouvolan kaupunki. Lisäksi Kauppilan sähköaseman suunnittelualue sijoittuu osittain Hankasalmen kunnan alueelle. Hanke sijoittuu Keski-Suomen, Etelä-Savon, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntiin. Hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt ja arviointiohjelma on toimitettu YVA-yhteysviranomaisena toimivalle Lupa- ja valvontavirastolle (LVV) marraskuussa 2026.

Nyt YVA-menettelyssä oleva hanke on osa Pyhäjärveltä Kouvolaan suunniteltua suurempaa hankekokonaisuutta. Pyhäjärven ja Kangasniemen väliselle voimajohtoyhteydelle on käynnissä erillinen YVA-menettely, jolla on oma hankesivunsa www.fingrid.fi/harjulinja.

 

YVA-menettelyssä tarkasteltavia voimajohtoreittejä on yhteensä noin 512 kilometriä, mistä uuteen maastokäytävään sijoittuu noin 293 kilometriä ja nykyisten voimajohtojen rinnalle noin 124 kilometriä. Toteutuessaan voimajohto on noin 296–339 kilometriä pitkä toteutettavasta vaihtoehdosta riippuen.

Kangasniemen Kauppilan ja Joutsan välillä tarkastellaan kahta rinnakkaista 400+110 kV voimajohtoa, joille tarkastellaan eri reittivaihtoehtoja. Joutsan ja Korian välille tarkastellaan kahta erillistä 400+110 kV voimajohtoa, jotka molemmat toteutuisivat. Joutsan ja Korian välillä tarkastellaan muutamia paikallisempia vaihtoehtoreittejä.

Uudessa maastokäytävässä kahden rinnakkaisen 400+110 kV voimajohdon yhteisen johtoalueen leveys on noin 96 metriä. Nykyisen voimajohdon rinnalle rakennettaessa voimajohtoalue levenee nykyisestä tyypillisimmin noin 74 metriä. Uudessa maastokäytävässä yhden 400+110 kV voimajohdon johtoalueen leveys on noin 62 metriä. Nykyisen voimajohdon rinnalle rakennettaessa voimajohtoalue levenee nykyisestä tyypillisimmin noin 39 metriä. Tietyillä osuuksilla uusi 400+110 kV voimajohto on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen 110 kV voimajohdon paikalle, jolloin johtoalue levenee nykyisestä noin 16 metriä. Hankkeessa on useita eri poikkileikkaustilanteita, joita voi tarkastella katso hanke kartalla -painikkeen kautta. Reittiviivaa napauttamalla saa näkyviin kulloisenkin poikkileikkaustilanteen ja voimajohtoalueen leveyden.

Tarkasteltavista voimajohtoreiteistä on muodostettu neljä vaihtoehtoa, joista yksi toteutetaan. Vaihtoehdot tarkentuvat YVA-menettelyn aikana tehtävien selvitysten ja saatavan palautteen perusteella.

Kangasniemen Kauppilan ja Kouvolan Korian välinen voimajohtoyhteys tarvitaan kantaverkolle asetetun käyttövarmuusvaatimuksen turvaamiseksi, kun sähkönsiirto kasvaa Suomen tavoitellessa hiilineutraaliutta vuonna 2035. Uudella voimajohtoyhteydellä turvataan kantaverkolle asetettu käyttövarmuusvaatimus ja pystytään säilyttämään sähkön hinta yhtenäisenä koko Suomessa, mitkä ovat Fingridin lakisääteisiä tehtäviä.

Fingrid on huoltovarmuuskriittinen yritys, jonka vastuulla on osaltaan turvata yhteiskunnan kannalta välttämättömän sähköjärjestelmän toiminta kaikissa olosuhteissa, myös vakavien poikkeusolojen aikana. Tämän vuoksi Suomen kantaverkon on oltava riittävän vahva, siirtokykyinen ja häiriönsietoinen myös silloin, kun verkon osia vaurioituu tai sähkönsiirtoon kohdistuu muita vakavia häiriöitä.

Energiamurros ja vihreä siirtymä aiheuttavat merkittäviä vahvistustarpeita kantaverkolle. Eteläisemmässä Suomessa luovutaan fossiilisesta sähkön- ja lämmöntuotannosta ja samalla sähkön käyttö lisääntyy merkittävästi teollisuudessa, jossa puhtaasti tuotetulla sähköllä korvataan fossiilisten raaka-aineiden käyttöön perustuvia prosesseja. Etelä-Suomen sähkötehon huippukulutuksen ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä, samalla kun merkittävä määrä nykyistä sähköntuotantoa poistuu. Paikallisen sähköntuotannon poistuessa ja sähkönkulutuksen kasvaessa Etelä-Suomen sähköverkon riippuvuus käyttövarmoista kantaverkon sähkönsiirtoyhteyksistä korostuu entisestään. Samaan aikaan tuotanto keskittyy Länsi- ja Pohjois-Suomeen, jolloin sähkön siirtotarve kantaverkossa pohjois-eteläsuunnassa kasvaa. Lisäksi voimajohtoyhteys parantaa energiatehokkuutta vähentämällä sähkönsiirron energiahäviöitä.

Tarkasteltavat voimajohtoreittivaihtoehdot ja johtoalueiden maa-alan tarve

Kangasniemen Kauppilan suunnittelualueelta etelään tarkastellaan kahta vaihtoehtoista reittiä.

Kangasniemen Kauppilan ja Joutsan Havumäen välille rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä.

Kangasniemen Kauppilan ja Joutsan Kälkäsuon välille rakennettaisiin kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa pääosin nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle, jolloin nykyinen johtoalue levenee noin 74 metriä erikoiskohteita lukuun ottamatta. Reitit sijoittuisivat uuteen maastokäytävään lyhyen matkaa Kangasniemen Kauppilan suunnittelualueen läheisyydessä, Kangasniemen Huuhtimäellä, Kangasniemen Jokelassa ja Kangasniemen Hanhimäellä, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä. Johto-osuudella on muutama erikoiskohde, joissa nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon pylväät puretaan ja voimajohto siirretään Harjulinjan jatkon alaorsiin sekä erikoiskohde, jossa tarkastellaan kapeamman 2 x 400 kilovoltin voimajohdon sijoittamista nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle.

Joutsan Havumäellä reitit jakautuvat kahteen vaihtoehtoon. Joutsan Havumäen ja Joutsan Ranaatin sekä Joutsan Havumäen ja Joutsan Kälkäsuon väleille rakennettaisiin yksi tai kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueiden leveyksiksi tulisi noin 62 tai noin 96 metriä.

Joutsan Kälkäsuolla reitti jakautuu kahdeksi. Joutsan Kälkäsuon ja Joutsan Ranaatin välille rakennettaisiin yksi tai kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle, jolloin nykyinen johtoalue levenee noin 39 tai noin 74 metriä.

Joutsan Kälkäsuon ja Mäntyharjun Ritaviidan välille rakennettaisiin yksi 400+110 kilovoltin voimajohto uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 62 metriä.

Joutsan Ranaatin ja Joutsan Viherin välille rakennetaan yksi tai kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa pääosin nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle, jolloin nykyinen johtoalue levenee noin 39 tai noin 74 metriä. Voimajohdot sijoittuvat uuteen maastokäytävään välillä Ruokoranta-Viheri, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä.

Joutsan Viherin ja Mäntyharjun Ritaviidan välille rakennettaisiin yksi 400+110 kilovoltin voimajohto uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 62 metriä.

Joutsan Viherissä reitti jakautuu kahdeksi. Joutsan Viherin ja Hartolan Hotilan välille rakennetaan yksi 400+110 kilovoltin voimajohto nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon paikalle, jolloin nykyinen voimajohtoalue levenee noin 16 metriä. Johto-osuuden nykyinen 110 kilovoltin voimajohto siirretään uusien 400 kilovoltin voimajohtopylväiden alaorsiin, joka vähentää uuden johtoalueen tarvetta rinnalle sijoittamiseen verrattuna.

Hartolan Hotilan ja Heinolan Lusin välille rakennettaisiin yksi 400+110 kilovoltin voimajohto nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon paikalle Hotilasta Sysmän Nuoramoisiin ja yksi 400+110 kilovoltin voimajohto nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle Sysmän Nuoramoisista Heinolan Lusiin. Nykyisen 110 kilovoltin paikalle sijoittuvalla välillä Hotila-Nuoramoinen nykyinen johtoalue levenisi noin 16 metriä ja nykyisen 110 kilovoltin rinnalle sijoittuvalla välillä Nuoramoinen-Lusi nykyinen johtoalue levenisi noin 39 metriä. Sysmän Tikkalassa rakennettava 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuisi noin 500 metrin matkan uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 62 metriä. Johto-osuudella tarkastellaan Sysmässä Valittulan pohjoista ja eteläistä vaihtoehtoa. Pohjoinen vaihtoehto kiertäisi Valittulan kylää asutusta huomioiden, mutta eteläinen vaihtoehto sijoittuisi nykyisen voimajohdon paikalle, jolloin vaikutukset luontoon ja metsätalouteen olisi lievemmät. Mikäli Valittulan pohjoinen vaihtoehto valittaisiin toteutettavaksi, nykyinen 110 kilovoltin voimajohto purettaisiin nykyisestä sijainnista Valittulan eteläisen vaihtoehdon kohdalla ja siirrettäisiin uusien voimajohtopylväiden alaorsiin Valittulan pohjoisella vaihtoehdolla.

Hartolan Hotilan ja Hartolan Ositunkulman välille rakennettaisiin yksi 400+110 kilovoltin voimajohto uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 62 metriä. Johto-osuudella tarkastellaan Hotilan-Ositunkulman läntistä ja itäistä vaihtoehtoa. Itäinen vaihtoehto on noin kilometrin lyhyempi, mutta läntinen vaihtoehto sijoittuisi noin 2,6 kilometriä nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon paikalle, jolloin nykyinen johtoalue levenisi noin 16 metriä.

Hartolan Ositunkulman ja Heinolan Lusin välille rakennettaisiin yksi 400+110 kilovoltin voimajohto uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 62 metriä. Johto-osuudella tarkastellaan Ruopin-Lusin läntistä ja itäistä vaihtoehtoa. Itäinen vaihtoehto olisi noin 100 metriä lyhyempi.

Heinolan Lusin ja Kouvolan Inginmaan välille rakennetaan pääosin yksi 400+110 kilovoltin voimajohto nykyisten voimajohtojen rinnalle tai paikalle kohdasta riippuen. Heinolan Lusin ja Heinolan Lehmusmäen välillä suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu pääosin nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle, jolloin nykyinen johtoalue levenee noin 39 metriä. Heinolassa Rautvuoren kohdalla noin 800 metrin matkalla nykyinen 110 kilovoltin voimajohto puretaan, jonka paikalle rakennetaan suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto, jolloin nykyinen johtoalue levenee noin 16 metriä. Rautsalon kohdalla tarkastellaan Rautsalon läntistä ja itäistä vaihtoehtoa. Noin 200 metriä lyhyempi läntinen vaihtoehto sijoittuu uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulee noin 62 metriä, ja pidempi itäinen vaihtoehto sijoittuu nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle, jolloin nykyinen johtoalue levenee noin 39 metriä. Lehmusmäen kohdalla suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään 500 metriä, jolloin johtoalueen leveydeksi tulee noin 62 metriä.

Heinolan Lehmusmäen ja Iitin Toittilansuon välillä sijaitsee rinnakkain kaksi nykyistä 110 kilovoltin voimajohtoa, joista toisen paikalle suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto rakennetaan, jolloin nykyinen johtoalue levenee noin 22 metriä erikoiskohteita lukuun ottamatta. Osuudella toinen nykyinen 110 kilovoltin voimajohto siirretään uuden 400 kilovoltin voimajohdon alaorsiin, joka vähentää uuden johtoalueen tarvetta rinnalle sijoittamiseen verrattuna. Iitin Vuolenkosken kohdalla on erikoiskohde, jossa käytetään kapeampia yhteispylvästyyppejä, jolloin nykyinen johtoalue levenee noin 3 metriä. Iitin Leininkulman kohdalla rakennetaan 400 kilovoltin voimajohto uuteen maastokäytävään noin 4,4 kilometrin matkalla, jolloin johtoalueen leveydeksi tulee noin 62 metriä. Iitin Haravakylän ja Harjukorven kohdalla on erikoiskohteet, joissa nykyistä 110 kilovoltin voimajohtoa siirretään, jotta voimajohdot mahtuvat samaan maastokäytävään.

Iitin Toittilansuon ja Kouvolan Inginmaan välillä rakennetaan yksi 400 kilovoltin voimajohto uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulee noin 62 metriä.

Mäntyharjun Ritaviidan ja Kouvolan Inginmaan välillä rakennetaan pääosin yksi 400+110 kilovoltin voimajohto nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle, jolloin nykyinen johtoalue levenee noin 39 metriä erikoiskohteita lukuun ottamatta. Johto-osuuden pohjoisosassa Mäntyharjun Ritaviidan ja Kouvolan Viidankalliot välillä suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveys on noin 62 metriä. Johto-osuudella Kouvolan Sonnanjärven ja Kouvolan Palojärven kohdissa sekä Kouvolan Kuusankosken ja Iitin Kattilamäen välillä suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulee noin 62 metriä. Kouvolan Lintukymin vesialueen ylityksen kohdalla ja Lamminkulmalla suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään ja samalla nykyinen 110 kilovoltin voimajohto siirretään sen rinnalle. Iitin Kattilamäen ja Kouvolan Inginmaan välillä rakennetaan yksi 400+110 kilovoltin voimajohto nykyisen 2 x 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle, jolloin nykyinen johtoalue levenee noin 39 metriä. Ritaviidan ja Inginmaan välisellä johto-osuudella on myös muutama erikoiskohde, joissa nykyistä 110 kilovoltin voimajohtoa siirretään, jotta voimajohdot mahtuvat samaan maastokäytävään.

Kouvolan Inginmaan ja Kouvolan Korian välillä rakennetaan yksi 400 ja yksi 400+110 kilovoltin voimajohto nykyisen 2 x 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle, jolloin nykyinen johtoalue levenee noin 73 metriä. Kouvolan Korian suunnittelualueen ympäristössä tarkastellaan useita vaihtoehtoja 400 kilovoltin ja 400+110 kilovoltin voimajohtojen sijoittamiselle, jotka yhteensovitetaan muiden alueella suunnitteilla olevien voimajohtohankkeiden kanssa.

Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei ole mahdollista, koska sähkönsiirtoa ei voida hoitaa nykyisellä kantaverkolla ja jo päätetyillä verkkoinvestoinneilla ilman haitallisia siirtokapasiteettirajoituksia tai vaarantamatta käyttövarmuutta. Lisäksi sähkömarkkinalain mukaan verkon siirtokapasiteetin on oltava riittävä varmistamaan edellytykset Suomen säilymisenä yhtenä sähkömarkkinan tarjousalueena.

Fingrid tekee päätöksen hankkeen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta YVA-menettelyn (2026–2027) jälkeen. Alustavan aikataulun mukaan voimajohdon rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2028–2030. Hankkeen rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2030–2032.

Lisätietoa yleisötilaisuuksissa

Lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ensimmäisessä vaiheessa on marraskuussa 2026 valmistunut voimajohtohanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Se on suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Arvio ympäristövaikutuksista kootaan arviointiselostukseksi, jonka oletetaan valmistuvan syksyllä 2027.

Yhteysviranomaisena toimiva Lupa- ja valvontavirastolle tiedottaa arviointiohjelmasta. Viralliset mielipiteet on toimitettava Lupa- ja valvontavirastolle kuulutuksessa ilmoitetun mukaisesti.

Palautetta voimajohtohankkeen suunnitteluun Fingridissä voi antaa tästä. Kartalla on esitetty alustavan reittisuunnittelun mukaiset voimajohtoreitit, jotka voivat vielä tarkentua. Voimajohtopylväiden paikat selviävät myöhemmin. Palaute otetaan huomioon voimajohtohankkeen suunnittelussa Fingridissä ja ympäristövaikutusten arviointia tekevän konsultin arviointityössä. Lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteysviranomaisena toimii Lupa- ja valvontavirasto ja yhteysviranomaiselle tarkoitetut mielipiteet tulee esittää suoraan Lupa- ja valvontavirastolle.

Hanketta ja sen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa esitellään kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa, joka järjestetään seuraavasti (huomaa Iitin tilaisuuden muista poikkeava kellonaika):

Iitissä keskiviikkona 18.11.2026 järjestetään Fingridin Koria-Orimattila ja Harjulinjan jatko -voimajohtohankkeiden yhteinen yleisötilaisuus (Iitin Ravilinnan vapaa-aikakeskus, Veteraanitie 2, Kausala). Klo 17:30–18 kahvit ja vapaa keskustelu karttojen ääressä, klo 18–20 esitykset ja keskustelu.

Kouvolassa maanantaina 23.11.2026 (Kouvolan lakritsin auditorio, Salpausselänkatu 57, Kouvola). Klo 16–17 kahvit ja vapaa kyselytunti karttojen ääressä, klo 17–19 esitykset ja keskustelu. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella myös Fingridin Koria-Orimattila -hankkeesta.

Heinolassa tiistaina 24.11.2026 (Lukion auditorio, Lampikatu 1, Heinola). Klo 16–17 kahvit ja vapaa kyselytunti karttojen ääressä, klo 17–19 esitykset ja keskustelu

Mäntyharjulla keskiviikkona 25.11.2026 (Lukion yhteydessä oleva Kulttuurisali, Kompantie 22, Mäntyharju). Klo 16–17 kahvit ja vapaa kyselytunti karttojen ääressä, klo 17–19 esitykset ja keskustelu

Joutsassa torstaina 26.11.2026 (Joutsan yhtenäiskoulun Auditorio, Koulutie 2, Joutsa). Klo 16–17 kahvit ja vapaa kyselytunti karttojen ääressä, klo 17–19 esitykset ja keskustelu

Etäyleisötilaisuus torstaina 3.12.2026 klo 17–19. Osallistumislinkki (teams) julkaistaan tällä sivulla ja ympäristöhallinnon verkkosivuilla www.ymparisto.fi/Fingrid-harjulinjan-jatko-YVA lähempänä tilaisuutta.

Voimajohtoreiteistä voi kysyä suoraan myös Fingridin reittisuunnittelun asiantuntijalta.