Helsingin kaapeli

Ajankohtaista 2025

Työmaatilanne lohkottain. Aikataulut ovat alustavia ja voivat muuttua ilmoitetuista. 


Rakennustöiden aloitusluvat saatiin helmikuussa Hallainvuoren ja Kivikon metsän alueelle. Rakennustyöt ovat alkaneet kaapelireitin lunastusalueen puuston poistolla.

Lisäksi helmikuussa on aloitettu Kivikon kulttuurihistoriallisen alueen kallion alitusporaukset. 

Tiedote: Helsingin maakaapelin rakentaminen jatkuu kaapeleiden asennuksilla

Ajankohtaista 2024

Työmaatilanne lohkoittain. Aikataulut ovat alustavia ja voivat muuttua ilmoitetuista. 

HKI400: työmaatilanne lohkoittain

Sulje

Ajankohtaista 2023

Joulukuussa aloitettiin puuston poisto lunastetulla kaapelireitillä sekä työmaa-alueilla. Puuston poisto jatkuu keväällä 2024. Alueen merkinnät suorittaa Mitta Oy ja puuston poiston toteuttaa Kone- ja Metsäpalvelu Saarenpää Oy.

Kaapelireitin mittauskonsultiksi on valittu EXACT AIP-Mittaus Oy joulukuussa.

400 kilovoltin kaapelin toimittajaksi on valittu Demirer Kablo, Turkki joulukuussa. 

Viikinrannan energiakorttelin (Vanhankaupungin sähköaseman) asemakaava lainvoimainen 6.11.

Fingrid sai kaapelireitin johtoaluetta koskevan lunastuslupapäätöksen Maanmittauslaitokselta 1.11. (MML Päätös 20030/03 04/2023). Haltuunottokokous on pidetty 27.11.

Kaapelireitin muiden rakennuslohkojen urakoitsijaksi on valittu GRK Suomi Oy marraskuussa.

Kaapelireitin kallio- ja alitusporauksien urakoitsijaksi on valittu Lännen Alituspalvelu Oy lokakuussa.

Länsisalmen 400 kilovoltin reaktorin toimittajaksi on valittu Hyosung Heavy Industries Corporation, Etelä-Korea lokakuussa.

Vanhankaupungin tehomuuntajan toimittajaksi on valittu Tamini Trasformatori S.r.l., Italia lokakuussa.

Vanhankaupungin ja Länsisalmen sähköasemaurakoitsijaksi on valittu Hitachi Energy Finland Oy lokakuussa.

Vanhankaupungin ja Länsisalmen sähköasemien rakennussuunnitteluun on valittu A-Insinöörit Suunnittelu Oy lokakuussa.

Ajankohtaista 2022

Fingrid teki joulukuussa 2022 kaapeliyhteyden rakentamisesta yli 100 miljoonan euron investointipäätöksen.

Energiavirasto on 16.5. myöntänyt Fingrid Oyj:lle hankeluvan 400 kV sähköjohdon rakentamiselle välille Helsinki-Vantaa (päätös Dnro 1222/040101/2022).

Kaapelin alustava reitti valittiin maaliskuussa 2022 yksityiskohtaisempaa rakennussuunnittelua varten. Selvitysten ja viranomaisneuvottelujen pohjalta suunnittelijat pitävät parhaimpana vaihtoehtona reittiä, joka kulkee kaupunkien omistamien alueiden alla Viikinrannan energiakorttelista Viikin peltojen, Hallainvuoren, Kehä I:n ja Kivikon ulkoilupuiston kautta Länsisalmeen. Maakaapelin lopullinen reitti tarkentuu tänä vuonna aloitettavan rakennussuunnittelun aikana. 
Lisätietoja: Raportti maakaapelihankkeen reittisuunnitelmasta,
Tiedote: "Helsinkiin rakennettavalle 400 kilovoltin maakaapelille on valittu alustava reitti".

Hankkeen maastotutkimukset aloitettiin maanantaina 28.3.2022 Viikinrannan energiakorttelin suunnasta ja ne kestävät alustavasti kesäkuun loppuun 2022.

Ajankohtaista 2021

Maanmittauslaitos on 25.11.2021 myöntänyt Fingrid Oyj:lle tutkimusluvan Helsingin kaupungin ja Vantaan kaupungin alueella tehtäviä tutkimuksia varten (päätös MML 72172/03). Tutkimuslupa koskee kaikkia vaihtoehtoisia kaapelireittilinjauksia.

Viikinrannan energiakorttelin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävissä Helsingin kaupungin sivuilla 18.6.2021 saakka.

Kaapeliyhteyden yleissuunnittelun konsulttiyhtiöksi on valittu Ramboll Finland Oy toukokuussa 2021.

Sähköasemien arkkitehti- ja rakennesuunnitteluun on valittu Parviainen Arkkitehdit Oy huhtikuussa 2021.

Tiedotteet ja artikkelit

• Tiedote 10.4.2025: Helsingin maakaapeliyhteyden rakentaminen jatkuu kaapeleiden asennuksilla
• Fingrid-lehden artikkeli 11.3.2025: Historiaa tekemässä
• Tiedote 22.1.2024: Kantaverkon kaapeliyhteyden rakentaminen Helsinkiin alkaa tänä keväänä

• Tiedote 29.5.2023: Helsingin kaapelihanke on siirtynyt toteutusvaiheeseen 
• Tiedote 21.12.2022: Fingridiltä investointipäätös pääkaupunkiseudulle –kaapeliyhteydellä lisää sähköä kasvavaan sähkönkulutukseen
• Fingrid-lehden artikkeli 21.11.2022: Helsingissä sähköä siirtyy pian tuplasti
• Tiedote 11.4.2022: Helsinkiin rakennettavalle 400 kilovoltin maakaapelille on valittu alustava reitti
• Tiedote 14.9.2021: Sähköverkkoa muokataan kasvavan Helsingin tarpeisiin – Länsi-Helsingissä valmistellaan ilmajohtojen kaapelointia maan alle
• Fingrid-lehden artikkeli 1.4.2021 Läntinen Bulevardikaupunki muokkaa Helsingin sähköverkkoa uusiksi

Keräämme tälle sivulle vastauksia palautelomakkeelle tulleisiin kysymyksiin. Päivitämme sivua aina kun uusia kysymyksiä ilmenee. Sivu on päivitetty viimeksi 25.9.2024.

Poikkeusreitit

K: Missä hankkeen rakennustöiden etenemisestä tiedotetaan? Sivulla ei ole ollenkaan Ajankohtaista-osiota vuodelle 2024. Tulin etsimään tietoa, kun luin HSL:n sivuilta, että Maaherrantien bussipysäkki suljetaan työmaan vuoksi, jonka arvelen liittyvän tähän hankkeeseen.

V: Urakoitsijat jakavat aina tiedotteet lähialueen asukkaille alueella suoritettavista töistä ja rajoitteista. Poikkeusreitteihin liittyvät opastetaulut löytyvät maastosta. Tauluissa kerrotaan suljetut osuudet, kiertoreitit ja pysäkkimuutokset. Aikataulua päivitetään myös hankkeen verkkosivuille.

K: HSL:n tiedotteen mukaan "- -työmaa sulkee [5.4.2024] jalankulku- ja pyörätien Viikintien eteläpuolella Palkopolun ja Pihlajamäentien välillä." Minkälaiset ovat kevyen liikenteen järjestelyt 5.4. alkaen? 

V: Poikkeusreitteihin liittyvät opastetaulut löytyvät maastosta. Tauluissa kerrotaan suljetut osuudet, kiertoreitit ja pysäkkimuutokset. Aikataulua päivitetään myös hankkeen verkkosivuille.

K: Puretaanko tuo rakennustöitä varten tehty tie Viikin yliopiston pelloilta kun kaapeli on valmis?

V: Kaapelireitin rakentamiseksi ja kaapelin asentamiseksi on jouduttu tekemään rakennusaikaisia teitä. Nämä rakennusaikaiset työmaatiet poistetaan työn valmistuttua. Työmaateiden aiheuttama peltojen lohkojakautuminen on siten vain väliaikaista.

Kysymykset koskien Hallainvuorta:

K: Miksi kaapelireittiä rakennetaan Hallainvuoren luonnonsuojelualueen reunalle?

V: Kaapelireitin suunnittelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Reitin suunnittelussa otettiin huomioon ja yhteensovitettiin mahdollisimman hyvin myös luonnonsuojeluun liittyvät intressit. Hallainvuoren osalta ei suunnittelun aikana tullut esiin, että Helsingin kaupunki aikoo hakea luonnonsuojelualueen perustamista kaapelireitin kanssa osittain samaan sijaintiin. Fingrid sai oikeuden rakentaa kaapelin sen nykyiseen sijaintiin ja luonnonsuojelualueen laajennus on perustettu vasta myöhemmin.

Lisätietoja reittisuunnittelusta löytyy hankkeen yleissuunnittelu-sivulta.

 Kysymykset koskien Kivikon kaupunginosaa: 
Ympäristö ja puiden mahdollinen kaataminen metsäalueelta

K: Puustoa raivataan 20 metrin leveydeltä hyvin lähellä luonnonsuojelualuetta. Onko tämä huomioitu?

V: Luonnonsuojelualueen rajaus on yhteensovitettu suunnittelun aikana Helsingin kaupungin luonnonsuojelualueen valmistelun yhteydessä. Kaapelireitin rakentaminen ei riko luonnonsuojelualeen rajaa.

K: Kaapeli aiheuttaa raportin mukaan lämpöä ja kulkee hiihtoladut alla. Voisinko saada selvityksen siitä miten tämä otettu huomioon?

V: Suunnittelun yhteydessä lämpövaikutus maanpintaan on laskettu. Kaapeli on harvoin täydessä kuormassa ja tällöinkin vaikutus maanpintaan on vähäinen.

K: Miksi reitti kulkee arvokkaan metsän ja ulkoilualueen läpi eikä Lahdentien varressa?

V: Kaapelireitin valinnan yhteydessä on käyty laajat neuvottelut ELY-keskuksen ja Väyläviraston kanssa. Neuvotteluissa ja lausuntopyynnöissä vahvistettiin, että kaapelin rakentaminen ja sijoittaminen ei ole mahdollista nopeiden ja vilkasliikenteisten valtaväylien varteen. Reitin rakentaminen tiealueelle olisi liikenneturvallisuusriski ja Liikenneviraston määräyksien vastainen.

K: Maakaapelia rakennettaessa tulee huolehtia siitä, että metsää ei kaadeta kaapelin tieltä. Metsää kaatuu nyt luvattoman paljon sellaistenkin hankkeiden alta, jotka olisivat helposti toteutettavissa muulla tavalla. Miten voidaan taata metsän säilyminen nykyisellään kaapelin vedon ja sen työmaan aikana?

V: Puiden poistaminen minimoidaan poikkileikkaus- sekä linjaussuunnittelulla ja reitin varrelle tehdään tarvittaessa korvaavia istutuksia. Valitettavasti puiden kaatamista ei voida hankkeessa täysin välttää. Kaapelireittivaihtoehto Kivikon ulkoilupuistossa noudattaa ulkoilureittien linjauksia, joka vähentää kaadettavien puiden määrää merkittävästi. Jos kyseinen linjaus valitaan, puistoraitti ennallistetaan rakentamisen jälkeen.

Myös luonnonsuojelualueet on otettu huomioon kaapelihankkeen yleissuunnittelussa. Suunnitellusta luonnonsuojelualueesta ja sen rajauksista sekä niihin liittyvistä reunaehdoista ja yhteensovituksesta on keskusteltu Helsingin kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa viranomaisneuvotteluissa loppuvuonna 2021.

Helsingin maakaapeli on erittäin tärkeä hanke, sillä se mahdollistaa pääkaupunkiseudun kasvavan sähkönkulutuksen ja maa-alan vapauttamisen Läntisen Bulevardikaupungin rakentamiseen. Uusi kaapeliyhteys tukee Helsingin ja Helenin hiilineutraaliustavoitteita. 

K: Kaapelireitin leveydeksi Fingrid arvioi seitsemän metriä, mutta koska puiden juuret eivät saa ulottua kaapelin varoalueelle, todellinen puuton alue jää leveämmäksi ja on todennäköisesti lähempänä 10 metriä kuin seitsemää. Jos arvioimme työmaa-alueen leveydeksi 10 m ja ulkoilureitin molemmin puolin tarvittavaksi puuttomaksi kaadettavaksi alueeksi 3 m, tarkoittaisi tämä pinta-alassa yhteensä noin hehtaarin kokoista aluetta. Voisitteko antaa oman arvionne kaadettavan metsäalueen pinta-alasta eri vaihtoehdoissa?

V: Kaapelireitin leveys on nykyisissä suunnitelmissa lähempänä kymmentä kuin seitsemää metriä. Herkillä alueilla puiden poistaminen käsitellään tapauskohtaisesti, jopa puukohtaisesti. Puiden säästettävyyteen vaikuttaa useita eri asioita. Näistä selkein on puiden sijainti lopulliseen reittiin nähden, jonka lisäksi tulee huomioida mm. juurien tarkka sijainti maan alla, maaston muodot ja maaperän rakenne.

Kaapelireitti ja Kivikon ulkoilureittien puuttoman alueen leveys tarkentuu vasta rakennussuunnittelun aikana.

K: Mikä on leveys, mikä tarvitaan kaapeliin Kivikon alueella?

V: Normaalisti noin 10 metriä. Puustonpoistoalueen (sisältäen myös työmaatiet) leveys on noin 13 metriä.  

K: Onko tarkistettu olemassa olevien lahopuiden ja kääpien säilyttäminen sekä siirtäminen Kivikon alueella?

V: Lahopuiden siirtäminen kääpineen ehjänä voi olla teknisesti hankalaa. Mahdollinen säilyttäminen ja siirtäminen selvitetään vielä puustonpoiston yhteydessä.

K: Onko huomioitu lahokaviosammaleen esiintymät Kivikon alueella?

V: Lahokaviosammaleesta ei ole saatu tietoja paikkatietomuodossa. Ydinalueet ovat Olli Mannisen aineiston perusteella pääsääntöisesti ulkoilureitin ja siten myös rakentamisalueen ulkopuolella.  

K: Onko mahdollista jättää tekopökkelöitä Kivikon alueelle? Eli onko sellaista aluetta, missä ei saa olla elävien puiden juuria, mutta jossa pystyssä oleva kuollut puu ei olisi haitaksi?

V: Tekopökkelöiden jättäminen on yleensä normaali osa puustonpoiston prosessia voimajohtohankkeissa. Tekopökkelöiden tekeminen/jättäminen selvitetään vielä puustonpoiston yhteydessä.

K: Laskeeko vedet ojiin?

V: Urakassa noudatetaan laadittua työmaavesien hallintasuunnitelmaa sekä Helsingin kaupungin työmaavesiohjetta kuten myös muita mahdollisia ohjeita ja määräyksiä työmaavesien laatua ja johtamista koskien.

Työmaavedet käsitellään konteissa/lavoilla kiintoaineen poistamiseksi.

Vedet johdetaan käsittelyn jälkeen ojiin/maastoon/viemäriin. Kivikossa ojiin.

Kysymykset koskien Kivikon kaupunginosaa: 
Metsäalueen virkistyskäyttö ja alueella liikkuminen

K: Kivikossa on ympyrän muotoinen latu, jota hiihdetään yhteensuuntaan. Lisäksi Kivikon kadulta menee yhdyslatu Herttoniemeen. Latukartat löytyvät osoitteesta Ladulle.fi. Tuleeko rakennustyömaa estämään hiihtämisen jonain talvena? Vai onko mahdollista tehdä latu-uralle tehtävät työt lumettomana aikana?

V: Rakentaminen alkaa keväällä 2024, ja valitettavasti se tulee aiheuttamaan väliaikaisia rajoituksia ulkoilureitteihin. Helsingin kaupungin ulkoilupalvelut ovat tietoisia hankkeesta ja sen vaikutuksista.  

K: Metsä on lukemattomien eläin- ja kasvilajien elinympäristön lisäksi todella tärkeä rauhoittumis- ja liikuntapaikka suurelle määrälle ihmisiä, jotka saavat lähimetsästään ainutlaatuisia luontokokemuksia. Vaikka yhteys on suunniteltu ulkoilureittien varteen, nakertaa se silti jälleen asukkaille äärimmäisen tärkeää virkistysaluetta. Lisäksi rakennusprojekti hankaloittaa monen vuoden ajan alueella liikkumista.

V: Kaapeliyhteyden toteuttamisen ympäristövaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäiset ja keskittyvät kaapelin rakentamisvaiheeseen. Valmistuttuaan kaapeliyhteys ei estä Kivikon tai muiden virkistysalueiden ja -reittien käyttöä. Rakentamisvaiheen aikana pyritään siihen, ettei käytössä olevia virkistysreittejä katkaista ja käytössä olisi tarvittaessa korvaavat reitit.

K: Ympäristöselvityksessä todetaan, että maakaapelin lämpö voi heikentää kaapeliojan alueen käyttämistä hiihtolatuna, mutta väitetään virheellisesti, etteivät suunnitellut reitit sijoitu nykyisten hiihtoreittien yhteyteen. Kivikon ulkoilureitillä on kuitenkin kulkenut koneellisesti tehty latu ainakin 20 vuotta. Ulkoilureitti olisi rakennustöiden takia myös katkonainen 2–3 vuotta. Kuinka monta astetta maa lämpenee?

V: Kevään 2022 latukartan mukaan kaapelireitti ja hiihtolatu kulkevat osan matkaa samaa ulkoilureittiä. Kaapelien aiheuttama lämpenemä arvioidaan tarkemmin rakennussuunnittelun aikana, kun kaapelireitti, kaapeliojan rakenne, kaapeleiden suojaus- ja täyttömateriaalit sekä kaapeleiden asennussyvyys on tarkemmin suunniteltu.

K: Voisitteko määritellä kaapeliojan etäisyyden METSO 1 ja 2 luokan metsistä sekä suunnitellusta luonnonsuojelualueesta eri vaihtoehdoissa, kuten ympäristöselvityksessä monen muun luontokohteen osalta on tehty. Karttojen perusteella Kivikon itäisin linjaus näyttää kulkevan vain noin 10 m päästä METSO I –luokan metsästä?

V: Lopullinen kaapelireitti tarkentuu rakennussuunnittelun aikana, jonka jälkeen etäisyydet voidaan määritellä tarkasti. Kaapelireitin reunaehtoja Kivikon alueen luontokohteisiin ja kulttuuriympäristöön liittyen on tarkennettu ja tullaan tarkentamaan mm. Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa.  

K: Ympäristöselvityksessä todetaan, että osa kaapelireiteistä sijoittuu rakentamisen kannalta haasteellisiksi arvioiduille kallioisille alueille. Yksi näistä osuu Kivikon metsän pohjoisosaan, Jakomäen linnoitusalue -nimiselle kohdalle, jonne on myös valmisteilla Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 mukaan rauhoitettava alue. Ympäristöselvityksessä todetaan, että “Reittivaihtoehtoja sijoittuu Jakomäen linnoitusalueen kasvikohteelle. Kallio joudutaan poistamaan/louhimaan yhteyden kohdalta. Kalliokasvillisuus häviää näiltä kohdin, heikentäen kasvikohteen yhtenäisyyttä.” Minkään muun kohteen osalta ei ole näin merkittäviä muutoksia mainittu. Miksi silti reittiä suunnitellaan tälle kohdin?

V: Joulukuussa 2018 valmistuneessa ympäristöselvityksessä arvioitiin kaapelihankkeen vaikutuksia mm. maankäyttöön, asutukseen, virkistyskäyttöön, maisemaan, kulttuuriperintöön ja luontoon. Ympäristöselvityksen tulosten pohjalta luotiin hankkeelle ympäristökohdeohjeet, joiden avulla tunnistetut arvokkaat ja herkät kohteet voidaan turvata koko kaapelin elinkaaren ajan. Ohjeissa määritellään toimintaohjeita ja rajoitteita, joiden puitteissa kaapelin suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito tulee tehdä.

Yleissuunnittelun aikana maakaapelihankkeen ympäristövaikutukset sekä suunnittelun reunaehdot ovat myös tarkentuneet, eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia ole edelleenkään tunnistettu.

Lopullinen kaapelireitti tarkentuu rakennussuunnittelun aikana. Kaapelireitin reunaehtoja Kivikon alueen luontokohteisiin ja kulttuuriympäristöön liittyen on tarkennettu ja tullaan tarkentamaan mm. Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa. 

K: Ympäristöselvityksessä ei ole huomioitu uhanalaista lahokaviosammalta, jota tietojemme mukaan esiintyy metsässä. Ympäristöselvitys perustuu osittain Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmään, joka ei ole ollut selvityksen tekemisen aikaan kaikilta osin ajantasainen. Kaapelireitin valinnassa päätöksen täytyisi perustua ajantasaiseen luontotietoon.

V: Yleissuunnittelun aikana maakaapelihankkeen ympäristövaikutukset sekä suunnittelun reunaehdot ovat tarkentuneet, eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia ole edelleenkään tunnistettu. Rakennussuunnittelun aikana tiedot vielä tarkistetaan ja tarpeen vaatiessa päivitetään.

K: Maankaivuutyöt ja puiden kaadot voivat muuttaa metsän reunakasvillisuuden heinikkoiseksi ja antaa mahdollisuuden myös vieraskasvilajien asettumiselle. Mielestämme kaapelin rakentamisen vaatimia toimenpiteitä ei pidä toteuttaa herkän kallioketokasvillisuutensa takia suojeltavan Jakomäen linnoitusalueen eikä monimuotoisuudeltaan arvokkaiksi luokiteltujen METSO-metsien välittömässä läheisyydessä.

V: Fingrid on tunnistanut vieraslajeihin liittyvän riskin. Vieraslajien leviämistä ennaltaehkäistään tunnistamalla ja välttämällä esiintymiä. Lisäksi Fingrid kouluttaa ja ohjeistaa omaa henkilöstöä ja urakoitsijoita vieraslajien tunnistamiseen ja leviämisen ennaltaehkäisyyn.

Kaapelireitin reunaehtoja Kivikon alueen luontokohteisiin ja kulttuuriympäristöön liittyen on tarkennettu yleissuunnittelussa ja tullaan tarkentamaan rakennussuunnittelun aikana mm. Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa. 

K: Liittyykö kaapeliyhteyden rakentamisvaiheeseen riski työkoneiden polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä mahdollisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa?

V: Fingridillä on kokemusta lukuisista voimajohto- ja sähköasematyömaista ja käytännöt kemikaalivahinkojen ennaltaehkäisyssä ja niihin varautumisessa ovat vakiintuneita. Vahinkoja ennaltaehkäistään esimerkiksi sopimusehtojen vaatimuksilla, ohjeistamalla, verkkokursseilla ja kouluttamalla Fingridin henkilöstöä ja urakoitsijoita sekä tekemällä työmaille turvallisuus- ja ympäristöauditointeja. Lisäksi vahinkojen torjuntaan varaudutaan esimerkiksi työmaiden toimintaohjeistuksella ja imeytysmateriaaleilla.

K: Olisin vielä kiinnostunut aikataulutuksesta Kivikossa. Kauanko ulkoilutie on arviolta pois käytöstä ja mihin aikaan? Voiko kiertoreitti kulkea metsän kautta vai onko se aina jokin olemassa oleva reitti?

V: Tarkka aikataulu selventyy urakoitsijoiden kanssa keväällä 2024. Korvaavat ulkoilureitit järjestetään ulkoilutien ollessa pois käytöstä hyödyntäen olemassa olevia reittejä. Maastoon laitetaan tarvittavat opasteet.

Vaihtoehtoiset kaapelireitit rakennetussa ympäristössä

K: Ulkoilureittien sijaan parempi kaapelireitti olisi teollisuusalueen läpi autotien alla, sillä teollisuusalue on sinänsä hiljainen ja autoliikennettä on marginaalisesti verrattuna ulkoilualueiden käyttövolyymiin. Teollisuusalueelle tästä rakentamisesta ei olisi niin paljoa haittaa kuin mitä alueen asukkaille ja urheilupuiston käyttäjille syntyy.

V: Kaapelireitin suunnittelussa arvioidaan rakentamisen aiheuttama haitta. Suunnittelussa huomioidaan muun muassa ulkoilualueiden käytölle aiheutuvat haitat, väylien liikenneturvallisuus ja tekninen toteutettavuus. Kaapeliyhteys tullaan suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että se ei aiheuta vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Kaapelireittialue ennallistetaan kaapeliyhteyden rakentamisen jälkeen siten, että alueen alkuperäiselle käyttötavalle aiheutunut haitta on mahdollisimman pieni.

Kaapelireitin suunnittelussa on kuultu ja kuullaan useita sidosryhmiä, osapuolia ja viranomaisia, joiden palautteen perusteella valitaan paras reittivaihtoehto rakennussuunnittelua varten keväällä 2022. Lopullinen päätös hankkeen toteutuksesta tehdään tämän vuoden lopussa ja päätöksen tekemiseen osallistuvat Fingrid, Helen Sähköverkko ja Helsingin kaupunki.

Sähkö- ja magneettikentät

K: Miten maakaapelin osalta otetaan huomioon sydäntahdistimien mahdollinen häiriintyminen johtojen läheisyydessä? Asiasta on tehty tutkimusta ilmajohtojen osalta ja häiriintyminen on mahdollista. Ilmajohtoja voi välttää mutta maakaapelia ei niinkään.

V: Kaapeliyhteys tullaan suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että se ei aiheuta vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Kaapelirakenteessa sähkökenttä jää kaapelirakenteen sisään, joten kaapelin sähköisien vaikutuksien määrittelyssä keskitytään vain magneettikentän aiheuttamiin vaikutuksiin. Kaapeliyhteyden 400 kilovoltin jännite ei vaikuta muodostuvaan magneettikenttään, eikä indusoituviin jännitteisiin, koska magneettikentän aiheuttaa kaapelissa liikkuva virta, ei jännite. Magneettikenttä vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa kaapeleihin nähden.

Yleissuunnittelussa arvioitiin karkealla tasolla kaapeliyhteyden vaikutuksia, eikä nykyisen reittilinjauksen mukainen reitti aiheuta ympäristöön sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1045/2018) 3 §:ssä määritellyn toimenpidetason raja-arvon ylittäviä magneettikentän voimakkuuksia.

K: Olen huolissani siitä, onko Helsingin 400 kilovoltin maakaapeli tulossa liian lähelle pysyvää omakotiasutusta Latokartanossa.

V:  Ei syytä huoleen. Kaapeliyhteydet suunnitellaan ja toteutetaan siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille eikä ympäristölle. Viranomaisten määrittämiä rajoja-arvoja ei ylitetä. Magneettikentän suuruus riippuu virran (A) suuruudesta, ei siis jännitteen (V) suuruudesta. Näin ollen kaapeliyhteyden valittu 400 kV jännitetaso ei vaikuta muodostuvaan magneettikenttään. Muiden jännitetasojen kaapeleita, esim. 110 kV kaapeleita, on käytetty katurakenteissa laajalti jo aiemmin.

Kaapeleiden asennustavalla on merkitystä magneettikentän suuruuteen. Asennamme kaapelit lähelle toisiaan kolmiomuodostelmaan, jolloin maan päältä havaittava magneettikenttä pienenee. Yleistä lisätietoa aiheesta löytyy https://www.fingrid.fi/kantaverkko/turvallisuus/voimajohtojen-vaikutukset-ihmisiin/sahko--ja-magneettikentat/ Huom! Asennettavissa kaapeleissa muodostuva sähkökenttä jää kaapelirakenteen sisään, eikä näin ollen ulkopuolelta havaittavaa sähkökenttää tavanomaisessa käytössä synny.

Jatkostilojen yhteydessä kaapeleita joudutaan asentamaan tasomuodostelmaan, ja näihin kohtiin lisätään ylimääräinen magneettikenttää vaimentava maanalainen rakenne. Rakenne asennetaan varmuuden vuoksi, eikä sitä laskennallisesti vaadita viranomaisten määrittämien raja-arvojen alittamiseksi.

Kysymykset koskien Vantaan Rajakylää

K: Onko hankkeelle löydettävissä tarkempia suunnitelmakuvia ja aluekohtaista aikataulua? Itseäni kiinnostaa Rajakylän pohjoislaidan sulku, kun ei pääse enää koiraa käyttämään luontoon vaan vain pihateille.

V: Kaapelireitti löytyy Fingridin verkkokartalta (linkki). Keväällä ja kesällä 2024 Rajakylässä rakennetaan kaapelireittiä, ja kaapeli asennetaan vuoden 2025 aikana. Kaapelin asentamisen aikataulu tarkentuu myöhemmin. Tiedotamme työmaa-alueiden kulkemisrajoitusten purkamisesta heti kun aikataulu tarkentuu.

K: Aamulenkillä huomasin ikäväkseni Rajakylän Lahdentien vastaisen ulkoilutien suljetuksi. Äskettäin vasta valmistunut ja ihana metsäinen reitti. Onko tämä todellakin suljettu vuoteen 2026 vai kenties pysyvästi? Alueella on vain vähän metsäreittejä ja tämäkin sitten 'vihreän siirtymän' nimissä suljettu. Toinen huomio: Jousitien vastaisen metsikön läpi pääsee monia polkuja ulkoilutielle edelleen, oletteko huomioineet tämän, lapset juoksevat varmasti läpi varsinkin kevään koittaessa.

V: Kaapelireitti on jaettu rakennuslohkoihin. Urakoitsija GRK Suomi Oy jakaa aina tiedotteet lähialueen asukkaille alueella suoritettavista töistä ja rajoitteista. Keväällä ja kesällä 2024 Rajakylässä rakennetaan kaapelireittiä. Kaapeli asennetaan vuoden 2025 aikana. Kaapelin asentamisen aikataulu tarkentuu myöhemmin, ja tiedotamme työmaa-alueiden kulkemisrajoitusten purkamisesta heti kun aikataulu tarkentuu. Työmaat ja kaivannot rajataan aina erityyppisillä aidoilla. Projektin jälkeen vuonna 2026 alueet ennallistetaan ulkoilukäyttöön.

K: Säilyykö Rajakylässä sijaitseva Leijonanharjan pulkkamäki alueen lasten käytössä?

V: Kaapelireitin rakentamisen aikana keväällä ja kesällä 2024 sekä kaapelin asentamisen aikana 2025 pulkkamäkialue on suljettu. Urakoitsijat jakavat aina tiedotteet lähialueen asukkaille alueella suoritettavista töistä ja rajoitteista. Rakentamisen jälkeen pulkkamäkeä voi taas käyttää.

K: Mitkä ovat hankkeen vaikutukset Vantaan Rajakylän Rimapuiston koira-aitauksen käyttöön?

V: Koirapuiston aitaa siirretään Vantaan kaupungin kanssa sovittuun paikkaan ja koirapuisto pysyy käytössä vähän pienempänä.

Yleissuunnittelun aikana suunniteltiin 400 kV kaapeliyhteyden reitti- ja rakentamissuunnitelma, 400 kV kaapelireitin käyttöoikeuden lunastamissuunnitelma, Länsisalmen sähköaseman laajennus, Vanhankaupungin sähköasema sekä muuntajakuljetuksen reittiselvitys.

400 kilovoltin kaapeliyhteys 

Yleissuunnittelussa selvitettiin noin 12 kilometriä pitkän kaapeliyhteyden rakentaminen Länsisalmen sähköaseman ja Vanhankaupungin sähköaseman välille. Kaapeliyhteyden siirtokapasiteetti on noin 1000 MW ja hankkeessa varaudutaan toteuttamaan rakenteellinen varaus toiselle kaapeliyhteydelle.

Selvitysten ja viranomaisneuvottelujen pohjalta suunnittelijat pitivät parhaimpana vaihtoehtona reittiä, joka kulkee kaupunkien omistamien alueiden alla Viikinrannan energiakorttelista Viikin peltojen, Hallainvuoren, Kehä I:n ja Kivikon ulkoilupuiston kautta Länsisalmeen. Lopullinen reitti tarkentui rakennussuunnittelun aikana. Kaapelireitin käyttöoikeus hankitaan lunastusmenettelyn kautta.

Lisätietoja:
Raportti maakaapelin reittisuunnitelmasta

Kaapeli asennetaan maan alle kaapelikaivantoon. Alla on esitetty esimerkkinä yksi reittisuunnittelussa käytetyistä peruspoikkileikkauksista. 

Länsisalmen sähköasema 

Yleissuunnittelussa selvitettiin Vantaalla sijaitsevan Länsisalmen sähköaseman nykyisen GIS-laitoksen (alla olevissa kuvissa) laajennus vähintään yhdellä kytkinkentällä. Laajennettavan kentän lisäksi kytkinlaitoksessa on jo tilavaraus toista kaapeliyhteyttä varten.

Kaapeliyhteys tuottaa varausloistehoa, mikä vähentää kaapelin sekä sähköasemien primäärilaitteiden siirtokykyä sekä lisää niiden jännite- ja energiahäviöitä. Kaapelin tuottamaa loistehoa tullaan alustavasti kompensoimaan Länsisalmen sähköasemalla kaapeliin kytketyllä 400 kV reaktorilla sekä muuntajien tertiääreihin kytketyillä 20 kV reaktoreilla.

Vanhankaupungin sähköasema 

Yleissuunnittelussa selvitettiin Helsingissä sijaitsevaan Viikinrannan energiakortteliin tulevan Vanhankaupungin uuden 400/110/20 kV muuntoaseman rakentaminen.

Kytkinlaitos toteutetaan kaasueristeisenä GIS-laitoksena ja rakenteeltaan kyseessä on duplex-rakenne. Kytkinlaitoksen suunnittelussa varaudutaan toisen kaapeliyhteyden rakentamiseen. GIS-laitoksen lisäksi sähköasemalle hankitaan vähintään yksi uusi päämuuntaja.

Alla olevaan kuvaan on havainnollistettu Vanhankaupungin muuntoaseman sijoittuminen Lahdenväylän ja Vanhankaupunginkosken läheisyyteen. Asema tulee sijaitsemaan Helen Sähköverkon nykyisen Viikinmäen sähköaseman vieressä.

Muuntajakuljetuksen reittiselvitys

Yleissuunnittelussa varmistettiin Vanhankaupungin uuden muuntoaseman päämuuntajan lopullinen kuljetusreitti. Muuntaja tullaan kuljettamaan Vuosaaren satamasta maateitse Viikinrannan energiakortteliin. Alustavasta kuljetusreitistä on saatu ELY-keskuksen ennakkopäätös. 

Muuntajan maantiekuljetukseen tullaan käyttämään lavettia. Alla on esitetty havainnollistava esimerkkikuva muuntajasta lavetilla.

Fingrid Oyj kehittää pääkaupunkiseudun sähköverkkoa yhteistyössä alueen sähköntuotanto- ja jakeluverkkoyhtiöiden kanssa.  Sähkönkulutuksen kasvaessa ja paikallisen sähköntuotannon vähetessä Helsingin 110 kilovoltin suurjännitteisen jakeluverkon siirtokapasiteetti voi jäädä riittämättömäksi. Uusien avojohtojen rakentaminen Helsinkiin on hankalaa, joten riittävän siirtokyvyn varmistamiseksi Fingrid suunnittelee uutta 400 kilovoltin kaapeliyhteyttä Vantaan Länsisalmesta Helsingin Viikinmäkeen. Sähkömarkkinalain (588/2013) ja sen perustelujen mukaisesti yhteys on osa kantaverkkoa.

Verkkoselvitysten mukaan Fingrid ja Helen Sähköverkko Oy ovat arvioineet, että 400 kilovoltin kaapeliyhteys Länsisalmesta Viikinmäkeen tarvitaan vuoteen 2035 mennessä. Fingrid, Helen Sähköverkko ja Helsingin kaupunki selvittävät hankkeen aikaistamista noin kymmenellä vuodella vuoteen 2025. Helsingin kaupunki varautuu merkittävään asukasmäärän lisäykseen, mikä edellyttää maankäytön tehostamista ja aiheuttaa samalla kasvua sähkön kulutukseen ja siirtotarpeeseen. Osa maankäyttötarpeista sijoittuu 110 kilovoltin avojohdoille varatuille alueille ja Helen Sähköverkon on etsittävä niille korvaavia vaihtoehtoja. Sähkön siirtotarvetta kasvattaa myös tuotetun sähkön väheneminen Helsingissä, mikä liittyy ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. 

Arviolta 10 - 12 kilometrin pituisen alustavasti suunnitellun kaapeliyhteyden reittivaihtoehdot sijoittuvat monin paikoin nykyisille väylille, kaduille ja puistojen yhteyteen. Kaapelikaivannon syvyys on yleisesti noin kaksi metriä. Suunnittelussa huomioidaan kaapeliyhteyden kahdennus siten, että keskeytymätön sähkönsiirto on mahdollista myös toisen kaapeliyhteyden huoltokeskeytysten ja vikojen aikana. 

Kaapeliyhteyden ympäristövaikutusten arvioimiseksi on laadittu ympäristöselvitys, joka valmistui vuoden 2018 lopussa. Ympäristöselvityksen perusteella Uudenmaan ELY-keskus teki päätöksen, että hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista arviointimenettelyä. ELYn päätös ja ympäristöselvitys ovat tämän sivun oikealla palstalla.

Rakennuttaja Fingrid Oyj

Risto Ryynänen

projektijohtaja
puh. 030 395 5219

Jussi Rantanen

projektipäällikkö (kaapeliyhteys)
puh. 030 395 5274

Jarmo Henttinen

projektipäällikkö (sähköasemat)
puh. 030 395 4280

Joonas Hurtta

projekti-insinööri
puh. 030 395 4297

Hanna-Kaisa Liikanen

viestintä
puh. 030 395 5191

sähköpostiosoitteet muodossa etunimi.sukunimi(at)fingrid.fi

Kaapeliyhteyden yleissuunnittelu ja rakennuttajakonsultti Ramboll Finland Oy

Timo Savallampi

projektipäällikkö
puh. 044 727 2873

Jari Heikkilä

rakennuttajakonsultti
puh. 040 725 2673