Helsingin kaapeli

Fingrid Oyj kehittää pääkaupunkiseudun sähköverkkoa yhteistyössä alueen sähköntuotanto- ja jakeluverkkoyhtiöiden kanssa.  Sähkönkulutuksen kasvaessa ja paikallisen sähköntuotannon vähetessä Helsingin 110 kilovoltin suurjännitteisen jakeluverkon siirtokapasiteetti voi jäädä riittämättömäksi. Uusien avojohtojen rakentaminen Helsinkiin on hankalaa, joten riittävän siirtokyvyn varmistamiseksi Fingrid suunnittelee uutta 400 kilovoltin kaapeliyhteyttä Vantaan Länsisalmesta Helsingin Viikinmäkeen. Sähkömarkkinalain (588/2013) ja sen perustelujen mukaisesti yhteys on osa kantaverkkoa.

Verkkoselvitysten mukaan Fingrid ja Helen Sähköverkko Oy ovat arvioineet, että 400 kilovoltin kaapeliyhteys Länsisalmesta Viikinmäkeen tarvitaan vuoteen 2035 mennessä. Fingrid, Helen Sähköverkko ja Helsingin kaupunki selvittävät hankkeen aikaistamista noin kymmenellä vuodella vuoteen 2025. Helsingin kaupunki varautuu merkittävään asukasmäärän lisäykseen, mikä edellyttää maankäytön tehostamista ja aiheuttaa samalla kasvua sähkön kulutukseen ja siirtotarpeeseen. Osa maankäyttötarpeista sijoittuu 110 kilovoltin avojohdoille varatuille alueille ja Helen Sähköverkon on etsittävä niille korvaavia vaihtoehtoja. Sähkön siirtotarvetta kasvattaa myös tuotetun sähkön väheneminen Helsingissä, mikä liittyy ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. 

Arviolta 10 - 12 kilometrin pituisen alustavasti suunnitellun kaapeliyhteyden reittivaihtoehdot sijoittuvat monin paikoin nykyisille väylille, kaduille ja puistojen yhteyteen. Kaapelikaivannon syvyys on yleisesti noin kaksi metriä. Suunnittelussa huomioidaan kaapeliyhteyden kahdennus siten, että keskeytymätön sähkönsiirto on mahdollista myös toisen kaapeliyhteyden huoltokeskeytysten ja vikojen aikana. 

Kaapeliyhteyden ympäristövaikutusten arvioimiseksi on laadittu ympäristöselvitys, joka valmistui vuoden 2018 lopussa. Ympäristöselvityksen perusteella Uudenmaan ELY-keskus teki päätöksen, että hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista arviointimenettelyä. ELYn päätös ja ympäristöselvitys ovat tämän sivun oikealla palstalla.

Yleissuunnittelun aikana suunniteltiin 400 kV kaapeliyhteyden reitti- ja rakentamissuunnitelma, 400 kV kaapelireitin käyttöoikeuden lunastamissuunnitelma, Länsisalmen sähköaseman laajennus, Vanhankaupungin sähköasema sekä muuntajakuljetuksen reittiselvitys.

Ajankohtaista 2022

Fingrid teki joulukuussa 2022 kaapeliyhteyden rakentamisesta yli 100 miljoonan euron investointipäätöksen.

Energiavirasto on 16.5. myöntänyt Fingrid Oyj:lle hankeluvan 400 kV sähköjohdon rakentamiselle välille Helsinki-Vantaa (päätös Dnro 1222/040101/2022).

Kaapelin alustava reitti valittiin maaliskuussa 2022 yksityiskohtaisempaa rakennussuunnittelua varten. Selvitysten ja viranomaisneuvottelujen pohjalta suunnittelijat pitävät parhaimpana vaihtoehtona reittiä, joka kulkee kaupunkien omistamien alueiden alla Viikinrannan energiakorttelista Viikin peltojen, Hallainvuoren, Kehä I:n ja Kivikon ulkoilupuiston kautta Länsisalmeen. Maakaapelin lopullinen reitti tarkentuu tänä vuonna aloitettavan rakennussuunnittelun aikana. 
Lisätietoja: Raportti maakaapelihankkeen reittisuunnitelmasta,
Tiedote: "Helsinkiin rakennettavalle 400 kilovoltin maakaapelille on valittu alustava reitti".

Hankkeen maastotutkimukset aloitettiin maanantaina 28.3.2022 Viikinrannan energiakorttelin suunnasta ja ne kestävät alustavasti kesäkuun loppuun 2022.

2021

Maanmittauslaitos on 25.11.2021 myöntänyt Fingrid Oyj:lle tutkimusluvan Helsingin kaupungin ja Vantaan kaupungin alueella tehtäviä tutkimuksia varten (päätös MML 72172/03). Tutkimuslupa koskee kaikkia vaihtoehtoisia kaapelireittilinjauksia.

Viikinrannan energiakorttelin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävissä Helsingin kaupungin sivuilla 18.6.2021 saakka.

Kaapeliyhteyden yleissuunnittelun konsulttiyhtiöksi on valittu Ramboll Finland Oy toukokuussa 2021.

Sähköasemien arkkitehti- ja rakennesuunnitteluun on valittu Parviainen Arkkitehdit Oy huhtikuussa 2021.

Keräämme tälle sivulle vastauksia palautelomakkeelle tulleisiin kysymyksiin. Palautetta voi yhä jättää hankkeen yleissuunnitteluvaiheesta. Päivitämme sivua aina kun uusia kysymyksiä ilmenee. Sivu on päivitetty viimeksi 10.6.2022.  

Kysymykset koskien Kivikon kaupunginosaa

Puiden mahdollinen kaataminen metsäalueelta

K: Maakaapelia rakennettaessa tulee huolehtia siitä, että metsää ei kaadeta kaapelin tieltä. Metsää kaatuu nyt luvattoman paljon sellaistenkin hankkeiden alta, jotka olisivat helposti toteutettavissa muulla tavalla. Miten voidaan taata metsän säilyminen nykyisellään kaapelin vedon ja sen työmaan aikana?

V: Puiden poistaminen minimoidaan poikkileikkaus- sekä linjaussuunnittelulla ja reitin varrelle tehdään tarvittaessa korvaavia istutuksia. Valitettavasti puiden kaatamista ei voida hankkeessa täysin välttää. Kaapelireittivaihtoehto Kivikon ulkoilupuistossa noudattaa ulkoilureittien linjauksia, joka vähentää kaadettavien puiden määrää merkittävästi. Jos kyseinen linjaus valitaan, puistoraitti ennallistetaan rakentamisen jälkeen.

Myös luonnonsuojelualueet on otettu huomioon kaapelihankkeen yleissuunnittelussa. Suunnitellusta luonnonsuojelualueesta ja sen rajauksista sekä niihin liittyvistä reunaehdoista ja yhteensovituksesta on keskusteltu Helsingin kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa viranomaisneuvotteluissa loppuvuonna 2021.

Helsingin maakaapeli on erittäin tärkeä hanke, sillä se mahdollistaa pääkaupunkiseudun kasvavan sähkönkulutuksen ja maa-alan vapauttamisen Läntisen Bulevardikaupungin rakentamiseen. Uusi kaapeliyhteys tukee Helsingin ja Helenin hiilineutraaliustavoitteita. 

K: Kaapelireitin leveydeksi Fingrid arvioi seitsemän metriä, mutta koska puiden juuret eivät saa ulottua kaapelin varoalueelle, todellinen puuton alue jää leveämmäksi ja on todennäköisesti lähempänä 10 metriä kuin seitsemää. Jos arvioimme työmaa-alueen leveydeksi 10 m ja ulkoilureitin molemmin puolin tarvittavaksi puuttomaksi kaadettavaksi alueeksi 3 m, tarkoittaisi tämä pinta-alassa yhteensä noin hehtaarin kokoista aluetta. Voisitteko antaa oman arvionne kaadettavan metsäalueen pinta-alasta eri vaihtoehdoissa?

V: Kaapelireitin leveys on nykyisissä suunnitelmissa lähempänä kymmentä kuin seitsemää metriä. Herkillä alueilla puiden poistaminen käsitellään tapauskohtaisesti, jopa puukohtaisesti. Puiden säästettävyyteen vaikuttaa useita eri asioita. Näistä selkein on puiden sijainti lopulliseen reittiin nähden, jonka lisäksi tulee huomioida mm. juurien tarkka sijainti maan alla, maaston muodot ja maaperän rakenne.

Kaapelireitti ja Kivikon ulkoilureittien puuttoman alueen leveys tarkentuu vasta rakennussuunnittelun aikana.

Metsäalueen virkistyskäyttö ja alueella liikkuminen

K: Metsä on lukemattomien eläin- ja kasvilajien elinympäristön lisäksi todella tärkeä rauhoittumis- ja liikuntapaikka suurelle määrälle ihmisiä, jotka saavat lähimetsästään ainutlaatuisia luontokokemuksia. Vaikka yhteys on suunniteltu ulkoilureittien varteen, nakertaa se silti jälleen asukkaille äärimmäisen tärkeää virkistysaluetta. Lisäksi rakennusprojekti hankaloittaa monen vuoden ajan alueella liikkumista.

V: Kaapeliyhteyden toteuttamisen ympäristövaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäiset ja keskittyvät kaapelin rakentamisvaiheeseen. Valmistuttuaan kaapeliyhteys ei estä Kivikon tai muiden virkistysalueiden ja -reittien käyttöä. Rakentamisvaiheen aikana pyritään siihen, ettei käytössä olevia virkistysreittejä katkaista ja käytössä olisi tarvittaessa korvaavat reitit.

K: Ympäristöselvityksessä todetaan, että maakaapelin lämpö voi heikentää kaapeliojan alueen käyttämistä hiihtolatuna, mutta väitetään virheellisesti, etteivät suunnitellut reitit sijoitu nykyisten hiihtoreittien yhteyteen. Kivikon ulkoilureitillä on kuitenkin kulkenut koneellisesti tehty latu ainakin 20 vuotta. Ulkoilureitti olisi rakennustöiden takia myös katkonainen 2–3 vuotta. Kuinka monta astetta maa lämpenee?

V: Kevään 2022 latukartan mukaan kaapelireitti ja hiihtolatu kulkevat osan matkaa samaa ulkoilureittiä. Kaapelien aiheuttama lämpenemä arvioidaan tarkemmin rakennussuunnittelun aikana, kun kaapelireitti, kaapeliojan rakenne, kaapeleiden suojaus- ja täyttömateriaalit sekä kaapeleiden asennussyvyys on tarkemmin suunniteltu.

K: Voisitteko määritellä kaapeliojan etäisyyden METSO 1 ja 2 luokan metsistä sekä suunnitellusta luonnonsuojelualueesta eri vaihtoehdoissa, kuten ympäristöselvityksessä monen muun luontokohteen osalta on tehty. Karttojen perusteella Kivikon itäisin linjaus näyttää kulkevan vain noin 10 m päästä METSO I –luokan metsästä?

V: Lopullinen kaapelireitti tarkentuu rakennussuunnittelun aikana, jonka jälkeen etäisyydet voidaan määritellä tarkasti. Kaapelireitin reunaehtoja Kivikon alueen luontokohteisiin ja kulttuuriympäristöön liittyen on tarkennettu ja tullaan tarkentamaan mm. Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa.  

K: Ympäristöselvityksessä todetaan, että osa kaapelireiteistä sijoittuu rakentamisen kannalta haasteellisiksi arvioiduille kallioisille alueille. Yksi näistä osuu Kivikon metsän pohjoisosaan, Jakomäen linnoitusalue -nimiselle kohdalle, jonne on myös valmisteilla Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 mukaan rauhoitettava alue. Ympäristöselvityksessä todetaan, että “Reittivaihtoehtoja sijoittuu Jakomäen linnoitusalueen kasvikohteelle. Kallio joudutaan poistamaan/louhimaan yhteyden kohdalta. Kalliokasvillisuus häviää näiltä kohdin, heikentäen kasvikohteen yhtenäisyyttä.” Minkään muun kohteen osalta ei ole näin merkittäviä muutoksia mainittu. Miksi silti reittiä suunnitellaan tälle kohdin?

V: Joulukuussa 2018 valmistuneessa ympäristöselvityksessä arvioitiin kaapelihankkeen vaikutuksia mm. maankäyttöön, asutukseen, virkistyskäyttöön, maisemaan, kulttuuriperintöön ja luontoon. Ympäristöselvityksen tulosten pohjalta luotiin hankkeelle ympäristökohdeohjeet, joiden avulla tunnistetut arvokkaat ja herkät kohteet voidaan turvata koko kaapelin elinkaaren ajan. Ohjeissa määritellään toimintaohjeita ja rajoitteita, joiden puitteissa kaapelin suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito tulee tehdä.

Yleissuunnittelun aikana maakaapelihankkeen ympäristövaikutukset sekä suunnittelun reunaehdot ovat myös tarkentuneet, eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia ole edelleenkään tunnistettu.

Lopullinen kaapelireitti tarkentuu rakennussuunnittelun aikana. Kaapelireitin reunaehtoja Kivikon alueen luontokohteisiin ja kulttuuriympäristöön liittyen on tarkennettu ja tullaan tarkentamaan mm. Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa. 

K: Ympäristöselvityksessä ei ole huomioitu uhanalaista lahokaviosammalta, jota tietojemme mukaan esiintyy metsässä. Ympäristöselvitys perustuu osittain Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmään, joka ei ole ollut selvityksen tekemisen aikaan kaikilta osin ajantasainen. Kaapelireitin valinnassa päätöksen täytyisi perustua ajantasaiseen luontotietoon.

V: Yleissuunnittelun aikana maakaapelihankkeen ympäristövaikutukset sekä suunnittelun reunaehdot ovat tarkentuneet, eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia ole edelleenkään tunnistettu. Rakennussuunnittelun aikana tiedot vielä tarkistetaan ja tarpeen vaatiessa päivitetään.

K: Maankaivuutyöt ja puiden kaadot voivat muuttaa metsän reunakasvillisuuden heinikkoiseksi ja antaa mahdollisuuden myös vieraskasvilajien asettumiselle. Mielestämme kaapelin rakentamisen vaatimia toimenpiteitä ei pidä toteuttaa herkän kallioketokasvillisuutensa takia suojeltavan Jakomäen linnoitusalueen eikä monimuotoisuudeltaan arvokkaiksi luokiteltujen METSO-metsien välittömässä läheisyydessä.

V: Fingrid on tunnistanut vieraslajeihin liittyvän riskin. Vieraslajien leviämistä ennaltaehkäistään tunnistamalla ja välttämällä esiintymiä. Lisäksi Fingrid kouluttaa ja ohjeistaa omaa henkilöstöä ja urakoitsijoita vieraslajien tunnistamiseen ja leviämisen ennaltaehkäisyyn.

Kaapelireitin reunaehtoja Kivikon alueen luontokohteisiin ja kulttuuriympäristöön liittyen on tarkennettu yleissuunnittelussa ja tullaan tarkentamaan rakennussuunnittelun aikana mm. Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa. 

K: Liittyykö kaapeliyhteyden rakentamisvaiheeseen riski työkoneiden polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä mahdollisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa?

V: Fingridillä on kokemusta lukuisista voimajohto- ja sähköasematyömaista ja käytännöt kemikaalivahinkojen ennaltaehkäisyssä ja niihin varautumisessa ovat vakiintuneita. Vahinkoja ennaltaehkäistään esimerkiksi sopimusehtojen vaatimuksilla, ohjeistamalla, verkkokursseilla ja kouluttamalla Fingridin henkilöstöä ja urakoitsijoita sekä tekemällä työmaille turvallisuus- ja ympäristöauditointeja. Lisäksi vahinkojen torjuntaan varaudutaan esimerkiksi työmaiden toimintaohjeistuksella ja imeytysmateriaaleilla.

Vaihtoehtoiset kaapelireitit rakennetussa ympäristössä

K: Ulkoilureittien sijaan parempi kaapelireitti olisi teollisuusalueen läpi autotien alla, sillä teollisuusalue on sinänsä hiljainen ja autoliikennettä on marginaalisesti verrattuna ulkoilualueiden käyttövolyymiin. Teollisuusalueelle tästä rakentamisesta ei olisi niin paljoa haittaa kuin mitä alueen asukkaille ja urheilupuiston käyttäjille syntyy.

V: Kaapelireitin suunnittelussa arvioidaan rakentamisen aiheuttama haitta. Suunnittelussa huomioidaan muun muassa ulkoilualueiden käytölle aiheutuvat haitat, väylien liikenneturvallisuus ja tekninen toteutettavuus. Kaapeliyhteys tullaan suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että se ei aiheuta vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Kaapelireittialue ennallistetaan kaapeliyhteyden rakentamisen jälkeen siten, että alueen alkuperäiselle käyttötavalle aiheutunut haitta on mahdollisimman pieni.

Kaapelireitin suunnittelussa on kuultu ja kuullaan useita sidosryhmiä, osapuolia ja viranomaisia, joiden palautteen perusteella valitaan paras reittivaihtoehto rakennussuunnittelua varten keväällä 2022. Lopullinen päätös hankkeen toteutuksesta tehdään tämän vuoden lopussa ja päätöksen tekemiseen osallistuvat Fingrid, Helen Sähköverkko ja Helsingin kaupunki.

Sähkö- ja magneettikentät

K: Miten maakaapelin osalta otetaan huomioon sydäntahdistimien mahdollinen häiriintyminen johtojen läheisyydessä? Asiasta on tehty tutkimusta ilmajohtojen osalta ja häiriintyminen on mahdollista. Ilmajohtoja voi välttää mutta maakaapelia ei niinkään.

V: Kaapeliyhteys tullaan suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että se ei aiheuta vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Kaapelirakenteessa sähkökenttä jää kaapelirakenteen sisään, joten kaapelin sähköisien vaikutuksien määrittelyssä keskitytään vain magneettikentän aiheuttamiin vaikutuksiin. Kaapeliyhteyden 400 kilovoltin jännite ei vaikuta muodostuvaan magneettikenttään, eikä indusoituviin jännitteisiin, koska magneettikentän aiheuttaa kaapelissa liikkuva virta, ei jännite. Magneettikenttä vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa kaapeleihin nähden.

Yleissuunnittelussa arvioitiin karkealla tasolla kaapeliyhteyden vaikutuksia, eikä nykyisen reittilinjauksen mukainen reitti aiheuta ympäristöön sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1045/2018) 3 §:ssä määritellyn toimenpidetason raja-arvon ylittäviä magneettikentän voimakkuuksia.

Rakennuttaja Fingrid Oyj

Risto Ryynänen

projektijohtaja
puh. 030 395 5219

Jussi Rantanen

projektipäällikkö (kaapeliyhteys)
puh. 030 395 5274

Jarmo Henttinen

projektipäällikkö (sähköasemat)
puh. 030 395 4280

Joonas Hurtta

projekti-insinööri
puh. 030 395 4297

Lotta Hakanpää

viestintä
puh. 030 395 5365

sähköpostiosoitteet muodossa etunimi.sukunimi(at)fingrid.fi

Kaapeliyhteyden yleissuunnittelu Ramboll Finland Oy

Martti Maljanen

projektipäällikkö
puh. 050 361 7736

Arkkitehtisuunnittelu Parviainen Arkkitehdit Oy

Bratislav Toskovic

pääsuunnittelija
puh. 050 589 6913