Koria-Orimattila

	Hankkeen tiedot
	Hankkeen tyyppi:	Voimajohto
	Hankkeen tila:	YVA-menettely
	Pituus:	noin 50 kilometriä riippuen reittivaihtoehdosta

Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj suunnittelee uutta 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteyttä Kouvolan Korian ja Orimattilan sähköasemien välille. Tarkasteltavat johtoreitit sijoittuvat Kouvolan ja Orimattilan kaupunkeihin sekä Iitin kuntaan sekä Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntiin.

Voimajohdolle on kaksi vaihtoehtoista reittiä: toinen vaihtoehto (eteläinen) sijoittuu pääosin nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle ja toinen (pohjoinen) täysin uuteen maastokäytävään. Kaikkia tarkasteltavia reittivaihtoehtoja on yhteensä noin 111 kilometriä, mutta niistä toteutetaan vain valittava, noin 50 kilometrin pituinen voimajohtoyhteys. Suunniteltu voimajohtoyhteys päättyy lännessä Orimattilan sähköasemalla ja idässä Kouvolassa sijaitsevalle Korian sähköasemalle. Voimajohdon reittivaihtoehdot sijoittuvat Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntiin.

Korian ja Orimattilan välinen 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteys on suunniteltu toteutettavaksi harustetuilla portaalipylväillä. Suorilla pelto-osuuksilla voidaan haittavaikutusten lieventämiseksi käyttää haruksetonta peltopylvästyyppiä. Korian sähköaseman läheisyydessä käytetään vapaasti seisovaa 2x400 kilovoltin voimajohtopylvästä yhdessä Harjulinjan jatkon voimajohdon kanssa.

Reittivaihtoehdot Orimattilasta Korialle

Orimattila-Pakkasuo (Q-P): yhtenäinen reittiosuus, jossa suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle sen pohjoispuolelle. Voimajohtoalue levenee nykyisestä noin 45 metriä. Reittiosuuden kokonaispituus on noin kolme kilometriä.

Eteläinen vaihtoehto, osuus Pakkasuo-Jaakkola (P-O): suunniteltu voimajohto sijoittuu nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle sen pohjoispuolelle. Voimajohtoalue levenee nykyisestä noin 45 metriä. Reittiosuuden kokonaispituus on noin 15 kilometriä.

Eteläinen vaihtoehto, osuus Jaakkola-Linnamäki (O-N): suunniteltu voimajohto sijoittuu kahden nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle niiden etelä- tai pohjoispuolelle. Voimajohtoalue levenee nykyisestä noin 35 metriä. Reittiosuuden kokonaispituus on noin 27 kilometriä.

Pohjoinen reittivaihtoehto Pakkasuo-Linnamäki (P-N): pohjoinen reittivaihtoehto, jossa suunniteltu voimajohto sijoittuu kokonaan uuteen noin 62 metrin levyiseen maastokäytävään. Reittiosuuden kokonaispituus on noin 43 kilometriä.

Linnamäki-Ruohomäki (N-M): yhtenäinen reittiosuus, jossa suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu kahden nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle niiden etelä- tai pohjoispuolelle. Voimajohtoalue levenee nykyisestä noin 35 metriä. Reittiosuuden kokonaispituus on noin kaksi kilometriä.

Korian alueen voimajohdon tekniset reittivaihtoehdot osuudella Ruohomäki-Koria (M-K)

Tekninen vaihtoehto 1, Ruohomäki-Hevossuo-Karjusuo-Koria (M-L-A-K): suunniteltu voimajohto sijoittuu osuudella Ruohomäki-Hevossuo-Karjusuo (M-L-K) kahden nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle niiden eteläpuolelle. Voimajohtoalue levenee nykyisestä noin 35 metriä. Reittiosuuden kokonaispituus on noin kolme kilometriä. Osuudella Karjusuo-Koria (A-K) suunniteltu voimajohto sijoittuu uuteen noin 56 metriä leveään maastokäytävään Fingridin toisen suunnitellun voimajohdon (Harjulinjan jatko) kanssa samoihin 2x400 kilovoltin yhteispylväisiin. Reittiosuuden kokonaispituus on noin kaksi kilometriä.

Tekninen vaihtoehto 2, Ruohomäki-Hevossuo-Koria pohjoinen (M-L-E-F-G-K): suunniteltu voimajohto sijoittuu osuudella Ruohomäki-Hevossuo (M-L) kahden nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle niiden eteläpuolelle. Voimajohtoalue levenee nykyisestä noin 35 metriä. Reittiosuuden kokonaispituus on noin kaksi kilometriä. Osuudella Hevossuo-Koria (L-E-F-K) suunniteltu voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään kahdella kolmesta osuudesta. Osuudella Hevossuo-Töyrylä (L-E) uuden voimajohtoalueen leveys on noin 62 metriä ja osuudella Töyrylä-Suurisaari (E-F) uuden voimajohtoalueen leveys on noin 56 metriä. Osuudella Suurisaari-Kuusela-Koria (F-G-K) on kolme vaihtoehtoa: suunniteltu voimajohto sijoittuu joko nykyisen Kymenlaakson Sähkö Verkko Oy:n 110 kilovoltin voimajohdon itä- tai länsipuolelle (F-G-K), jolloin nykyinen voimajohtoalue levenee noin 35 metriä, tai nykyisten Fingridin 400 kilovoltin voimajohtojen rinnalle niiden länsipuolelle (F-K), jolloin nykyinen voimajohtoalue levenee noin 31 metriä. Fingridin toinen suunnitteilla oleva voimajohto, Harjulinjan jatko, sijoittuu suunnitellun Koria-Orimattila voimajohdon kanssa 2x400 kilovoltin yhteispylväisiin osuudella Töyrylä-Koria (E-F-G-K). Reittiosuuden kokonaispituus on noin viisi kilometriä.

Tekninen vaihtoehto 3 Ruohomäki-Hevossuo-Koria eteläinen (M-L-B-D-F-G-K): suunniteltu voimajohto sijoittuu osuudella Ruohomäki-Hevossuo (M-L) kahden nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle niiden eteläpuolelle. Voimajohtoalue levenee nykyisestä noin 35 metriä. Reittiosuuden kokonaispituus on noin kaksi kilometriä. Osuudella Hevossuo-Koria (L-K) suunniteltu voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään kahdella kolmesta osuudesta. Osuudella Hevossuo-Saarimäki (L-B) uuden voimajohtoalueen leveys on noin 62 metriä ja osuudella Saarimäki-Askela (B-D) uuden voimajohtoalueen leveys on noin 56 metriä. Osuudella Askela-Koria (D-K) on kolme vaihtoehtoa: suunniteltu voimajohto sijoittuu joko nykyisen Kymenlaakson Sähkö Verkko Oy:n 110 kilovoltin voimajohdon itä- tai länsipuolelle (D-F-G-K), jolloin nykyinen voimajohtoalue levenee noin 35 metriä, tai nykyisten Fingridin 400 kilovoltin voimajohtojen rinnalle niiden länsipuolelle (D-K), jolloin nykyinen voimajohtoalue levenee noin 31 metriä. Fingridin toinen suunnitteilla oleva voimajohto, Harjulinjan jatko, sijoittuu suunnitellun Koria-Orimattila voimajohdon kanssa 2x400 kilovoltin yhteispylväisiin osuudella Saarimäki-Koria . Reittiosuuden kokonaispituus on noin viisi kilometriä.

Tekninen vaihtoehto 4 Ruohomäki-Koria (M-C-D-F-G-K): suunniteltu voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään kahdella kolmesta osuudesta. Osuudella Ruohomäki-Marttila (M-C) uuden voimajohtoalueen leveys on noin 62 metriä ja osuudella Marttila-Askela (C-D) uuden voimajohtoalueen leveys on noin 56 metriä. Osuus Askela-Koria (D-K) on kolme vaihtoehtoa: suunniteltu voimajohto sijoittuu joko nykyisen Kymenlaakson Sähkö Verkko Oy:n 110 kilovoltin voimajohdon itä- tai länsipuolelle (D-F-G-K), jolloin nykyinen voimajohtoalue levenee noin 35 metriä, tai nykyisten Fingridin 400 kilovoltin voimajohtojen rinnalle niiden länsipuolelle (D-K), jolloin nykyinen voimajohtoalue levenee noin 31 metriä. Fingridin toinen suunnitteilla oleva voimajohto, Harjulinjan jatko, sijoittuu suunnitellun Koria-Orimattila voimajohdon kanssa 2x400 kilovoltin yhteispylväisiin osuudella Marttila-Koria. Reittiosuuden kokonaispituus on noin seitsemän kilometriä.

Kouvolan Korialla suunnitellun voimajohdon tekniset reittivaihtoehdot ovat yhteisiä Fingridin Harjulinjan jatkoksi nimetyn suunnitellun sähkönsiirtoyhteyden kanssa. Harjulinjan jatkon voimajohtohankkeen voimajohtoreittejä sijoittuu myös Iitin kunnan alueelle, missä ne eivät sijoitu Koria-Orimattilan suunnitellun voimajohdon yhteyteen.

Miksi voimajohtoyhteys rakennetaan?

Fingrid Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jolla on sähkömarkkinalakiin (588/2013) perustuvat velvoitteet järjestelmävastuusta ja kantaverkon kehittämisestä. Suunniteltu Koria-Orimattila 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteys tarvitaan kantaverkolle asetetun käyttövarmuusvaatimuksen turvaamiseksi. Suunnitellulla sähkönsiirtoyhteydellä mahdollistetaan puhtaan sähkön hyödyntäminen Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueen teollisuudessa, lämmityksessä, liikenteessä ja uusissa sähköintensiivisissä investoinneissa, joissa sähköllä voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden käyttöä. Samalla Korian ja Orimattilan välinen voimajohtoyhteys turvaa sähköjärjestelmän käyttövarmuutta ja resilienssiä sekä auttaa säilyttämään Suomen yhtenä sähkömarkkinan tarjousalueena. Nämä ovat Fingridin lakisääteisiä tehtäviä. Hankkeen toteuttamatta jättäminen estäisi lisäksi alueelle suunniteltujen teollisten hankkeiden liittämisen sähköverkkoon.

Lisäksi voimajohtoyhteys parantaa energiaomavaraisuutta ja sähköverkon energiatehokkuutta vähentämällä sähkönsiirron energiahäviöitä sekä tukee Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Hankkeen alustava aikataulu

Fingrid tekee päätöksen hankkeen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta YVA-menettelyn (2026–2027) jälkeen. Alustavan aikataulun mukaan voimajohtorakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2028–2029. Voimajohtoyhteyden rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2030–2032.

Vaihekohtaiset tiedot