Harjulinja (Murtoperä-Kauppila)

Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj suunnittelee uutta Harjulinjaksi nimettyä 2 x 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteyttä Pyhäjärven Murtoperälle rakennettavan uuden sähköaseman ja Kangasniemen Kauppilaan rakennettavan uuden sähköaseman välille. Tarkasteltavalle voimajohtoreitille sijoittuvat kunnat ja kaupungit ovat Pyhäjärven kaupunki, Kiuruveden kaupunki, Pielaveden kunta, Keiteleen kunta, Pihtiputaan kunta, Viitasaaren kaupunki, Vesannon kunta, Rautalammin kunta, Konneveden kunta, Suonenjoen kaupunki, Laukaan kunta, Pieksämäen kaupunki, Hankasalmen kunta ja Kangasniemen kunta. Hanke sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakuntiin. Hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt ja arviointiohjelma on toimitettu YVA-yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle marraskuussa 2025.

Nyt YVA-menettelyssä oleva hanke on osa Pyhäjärveltä Kouvolaan suunniteltua suurempaa hankekokonaisuutta. Kangasniemen ja Kouvolan väliselle voimajohtoyhteydelle tehdään erillinen YVA-menettely myöhemmin.

Katso hanke kartalla

YVA-menettelyssä tarkasteltavia voimajohtoreittejä on yhteensä noin 413 kilometriä, mistä uuteen maastokäytävään sijoittuu noin 314 kilometriä ja nykyisten voimajohtojen rinnalle noin 99 kilometriä. Toteutuessaan voimajohto on noin 181–196 kilometriä pitkä.

Uudessa maastokäytävässä johtoalueen leveys on noin 96 metriä. Nykyisen voimajohdon rinnalle rakennettaessa voimajohtoalue levenee nykyisestä tyypillisimmin noin 74 metriä. Tarkasteltavista voimajohtoreiteistä on muodostettu viisi vaihtoehtoa, joista yksi toteutetaan. Vaihtoehdot tarkentuvat YVA-menettelyn aikana tehtävien luontoselvitysten ja saatavan palautteen perusteella.

Pyhäjärven Murtoperän ja Kangasniemen Kauppilan välinen voimajohtoyhteys tarvitaan kantaverkolle asetetun käyttövarmuusvaatimuksen turvaamiseksi, kun sähkönsiirto kasvaa Suomen tavoitellessa hiilineutraaliutta vuonna 2035. Uudella voimajohtoyhteydellä turvataan kantaverkolle asetettu käyttövarmuusvaatimus ja pystytään säilyttämään sähkön hinta yhtenäisenä koko Suomessa, mitkä ovat Fingridin lakisääteisiä tehtäviä.

Energiamurros ja vihreä siirtymä aiheuttavat merkittäviä vahvistustarpeita kantaverkolle. Eteläisemmässä Suomessa luovutaan fossiilisesta sähkön- ja lämmöntuotannosta ja samalla sähkön käyttö lisääntyy merkittävästi teollisuudessa, jossa puhtaasti tuotetulla sähköllä korvataan fossiilisten raaka-aineiden käyttöön perustuvia prosesseja. Etelä-Suomen sähkötehon huippukulutuksen ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä, samalla kun merkittävä määrä nykyistä sähköntuotantoa poistuu. Paikallisen sähköntuotannon poistuessa ja sähkönkulutuksen kasvaessa Etelä-Suomen sähköverkon riippuvuus käyttövarmoista kantaverkon sähkönsiirtoyhteyksistä korostuu entisestään. Samaan aikaan tuotanto keskittyy Länsi- ja Pohjois-Suomeen, jolloin sähkön siirtotarve kantaverkossa pohjois-eteläsuunnassa kasvaa. Lisäksi voimajohtoyhteys parantaa energiatehokkuutta vähentämällä sähkönsiirron energiahäviöitä.

Pyhäjärvellä Murtoperän ja Salmelanperän välille rakennetaan kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulee noin 96 metriä.

Salmelanperällä reitti jakautuu kahteen vaihtoehtoon. Läntisellä reitillä Pyhäjärven Salmelanperän ja Viitasaaren Kolkun välille rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa uuden maastokäytävän osuuksilla, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä. Nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle sijoittuvalla osuudella Pyhäjärven Vuohtomäeltä Kaakkomäelle rakennettaisiin kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa, jolloin johtoalue levenisi erikoiskohteita lukuun ottamatta noin 74 metriä.

Itäisellä reitillä Pyhäjärven Salmelanperän ja Keiteleen Kummunkylän välille rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa uuden maastokäytävän osuudella, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä. Nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle sijoittuvalla osuudella Keiteleen Rauhanmäeltä Kummunkylään rakennettaisiin kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa, jolloin nykyinen johtoalue levenisi erikoiskohteita lukuun ottamatta noin 74 metriä.

Läntisellä reitillä Kolkun alueella reitti jakautuu taas kahteen vaihtoehtoon. Viitasaaren Kolkun ja Vesannon Ahvenisen välillä sekä Kolkun ja Keiteleen Kummunkylän välillä rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa, jotka sijoittuisivat uuteen maastokäytävään. Johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä molemmilla johto-osuuksilla.

Itäisellä reitillä Kummunkylän alueella reitti jakautuu kahteen vaihtoehtoon. Keiteleen Kummunkylän ja Vesannon Ahvenisen välille rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle, jolloin johtoalue levenee erikoiskohteita lukuun ottamatta noin 74 metriä. Keiteleen Kummunkylän ja Kangasniemen Kauppilan välillä rakennettaisiin Kummunkylästä Rautalammin Suurisuolle kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa, jotka sijoittuvat uuteen maastokäytävään. Johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä. Rautalammilla Suurisuolta Kangasniemen Kauppilaan rakennettaisiin kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa. Rautalammin Suurisuolta Vehkamurtoon kaksi 400+110 kilovoltin voimajohtoa sijoittuisivat nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle, jolloin johtoalue levenisi noin 74 metriä. Rautalammin Vehkamurrolta Kangasniemen Kauppilaan kaksi 400+110 voimajohtoa sijoittuisi uuteen maastokäytävään, jolloin johtoalueen leveydeksi tulisi noin 96 metriä. 

Läntisellä reitillä Vesannon Ahvenisen ja Kangasniemen Kauppilan välille rakennettaisiin kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa, jotka sijoittuisivat osin nykyisten voimajohtojen rinnalle ja osin uuteen maastokäytävään. Voimajohdot sijoittuisivat nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rinnalle Vesannon Ahvenisesta Konneveden Varuskuntaan, jolloin johtoalue levenisi erikoiskohteita lukuun ottamatta noin 74 metriä. Voimajohdot sijoittuisivat nykyisten 400 kilovoltin ja 110 kilovoltin voimajohtojen rinnalle Hankasalmen Virranvuorilta Kangasniemen Kauppilaan, jolloin johtoalue levenisi erikoiskohteita lukuun ottamatta noin 74 metriä.

Edellä kuvatuilla johto-osuuksilla on myös muutamia haasteellisia suunnittelutilanteita, joissa johtoalueen kaventamiseksi on alustavasti suunniteltu käytettävän yhteispylväsrakenteita (T-pylväitä), jotka mahdollistavat kahden 400 kilovoltin voimajohdon sijoittamisen yhteen pylvääseen. Yhteispylväsrakennetta käyttämällä uudessa maastokäytävässä johtoalueen leveys on noin 56 metriä ja nykyisen voimajohdon rinnalle sijoittuessa johtoalue levenee noin 35 metriä. Lopulliset pylväsrakenteet valitaan hankkeen jatkosuunnittelussa.

Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei ole mahdollista, koska sähkönsiirtoa ei voida hoitaa nykyisellä kantaverkolla ja jo päätetyillä verkkoinvestoinneilla ilman haitallisia siirtokapasiteettirajoituksia tai vaarantamatta käyttövarmuutta. Hankkeen toteuttamatta jättäminen estäisi lisäksi alueelle suunniteltujen teollisten hankkeiden liittämisen sähköverkkoon.

Fingrid tekee päätöksen hankkeen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta YVA-menettelyn (2025-2026) jälkeen. Alustavan aikataulun mukaan voimajohdon rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2028–2030. Hankkeen rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2030–2032.