Lieto-Raisio

Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj suunnittelee uutta 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteyttä Liedossa sijaitsevan Liedon sähköaseman ja Raisioon rakennettavan uuden Raision sähköaseman välille. Tarkasteltavalle voimajohtoreitille sijoittuvat kunnat ja kaupungit ovat Lieto, Turku, Rusko, Raisio, Masku ja Naantali. Hanke sijoittuu kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen maakuntaan. Hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt ja arviointiohjelma on toimitettu YVA-yhteysviranomaisena toimivalle Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lokakuussa 2025.

Katso hanke kartalla

YVA-menettelyssä tarkasteltavia voimajohtoreittejä on yhteensä noin 33 kilometriä, joista 21 kilometriä sijoittuu uuteen maastokäytävään ja 12 kilometriä nykyisten voimajohtojen rinnalle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan Liedon ja Raision sähköasemien välistä 400+110 kilovoltin voimajohtoa, Raision uutta sähköasemaa sekä Raisio–Haanvuori 2x110 kilovoltin ja Raisio–Vatsela 2x2x110 kilovoltin voimajohtoja.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan 400+110 kilovoltin voimajohtoreitin itäosissa kahdessa kohdassa kahta teknistä vaihtoehtoa. Eteläiset vaihtoehdot ovat Pekkala itäinen ja Pekkala läntinen. Pohjoisemmat ovat Karhunorko itäinen ja Karhunorko läntinen. Raision sähköasemalta Haanvuoreen ja Vatselaan suuntautuville voimajohtoyhteyksille ei ole reittivaihtoehtoja.

Uuteen maastokäytävään sijoittuvan 400+110 kilovoltin voimajohtoalueen leveys on noin 62 metriä, ja nykyisen johdon rinnalle sijoittuessaan johtoalue levenee noin 39–41 metriä. Raisio–Haanvuori 2x110 kilovoltin voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään, jossa johtoalueen leveys on noin 46 metriä. Raisio–Vatsela 2x 2x110 kilovoltin voimajohtoyhteys sijoittuu uuteen maastokäytävään, jossa johtoalueen leveys on noin 63 metriä.

Liedon ja Raision välinen voimajohtoyhteys tarvitaan kantaverkolle asetetun käyttövarmuusvaatimuksen turvaamiseksi, kun sähkönsiirto kasvaa Suomen tavoitellessa hiilineutraaliutta vuonna 2035. Uudella voimajohtoyhteydellä turvataan kantaverkolle asetettu käyttövarmuusvaatimus ja pystytään säilyttämään sähkön hinta yhtenäisenä koko Suomessa, mitkä ovat Fingridin lakisääteisiä tehtäviä. Hankkeella kasvatetaan sähkönsiirtokapasiteettia Turun, Raision ja Naantalin alueella sijaitsevalle kulutuksen kasvulle. Uuden kantaverkon sähkönsiirtoyhteyden avulla länsirannikolla sekä Pohjois-Suomessa tuotettua fossiilitonta sähköenergiaa voidaan siirtää korvaamaan Varsinais-Suomen fossiilista lämmöntuotantoa. Lisäksi voimajohtoyhteys parantaa energiatehokkuutta vähentämällä sähkönsiirron energiahäviöitä.

Tarkasteltava uusi 400+110 kilovoltin voimajohtoreitti sijoittuu Liedon sähköasemalta Raision luoteisosiin, Raision ja Naantalin rajalle rakennettavalle uudelle sähköasemalle. Raision sähköasemalta länteen suuntautuu Raisio-Haanvuori 2x110 kilovoltin voimajohto. Raision sähköasemalta suuntautuu etelään Vatsela–Raisio kaksi rinnakkaista 2x110 kilovoltin voimajohtoa.  Tarkasteltava voimajohtoreittiyhteys koostuu neljästä reittiosuudesta: Lieto-Kreivilä, Kreivilä-Raisio, Raisio-Haanvuori ja Raisio-Vatsela.

Reittiosuudella Lieto–Kreivilä suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu Liedon sähköasemalta ensin noin kilometrin matkalta nykyisen Lieto–Rauma 400 kilovoltin voimajohdon rinnalle sen eteläpuolella. Suunniteltu voimajohto sijoittuu Liedon Jännimäeltä lähtien Turun Kreivilään asti nykyisten Lieto–Rauma 400 kilovoltin ja Lieto–Uusikaupunki 110 kilovoltin voimajohtojen rinnalle niiden etelä- ja länsipuolelle. Nykyisten voimajohtojen rinnalle sijoittuessaan johtoalue levenee noin 41 metriä nykyisen maastokäytävän etelä- ja länsipuolelle. Reittiosuuden pituus on noin 12 kilometriä.

Kyseisellä reittiosuudella tarkastellaan teknisiä vaihtoehtoja Liedon Pekkalan alueella Aurajoen länsipuolella ja Karhunorkon alueella Liedon ja Turun rajalla. Pekkala itäinen sijoittuu nykyisten voimajohtojen rinnalle ja Pekkala läntinen erkanee nykyisestä voimajohdosta Vanhan Tampereentien länsipuolella Iso-Ketolan kohdalla ja sijoittuu nykyisen voimajohdon rinnalle Kullaanvuoren kohdalla Toijala-Turku junaradan eteläpuolella. Johtoalueen leveys uuteen maastokäytävään sijoittuvalla teknisellä vaihtoehdolla noin 62 metriä. Teknisen vaihtoehdon pituus on noin kaksi kilometriä.

Karhunorko itäinen sijoittuu nykyisten voimajohtojen rinnalle. Karhunorko läntinen erkanee nykyisten voimajohtojen rinnalta Tampereen Valtatien eteläpuolella ja sijoittuu nykyisten voimajohtojen rinnalle Turun Kailassuon alueella. Johtoalueen leveys noin 2,5 kilometrin pituisella uuteen maastokäytävään sijoittuvalla teknisellä vaihtoehdolla on noin 62 metriä.

Reittiosuudella Kreivilä–Raisio suunniteltu 400+110 kilovoltin voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään Turun Kreivilän ja Raision uuden sähköaseman välille. Johtoalueen leveys on noin 62 metriä. Osuus sijoittuu Turun, Ruskon, Raision ja Maskun kuntien alueelle. Reittiosuuden pituus on noin 16 kilometriä.

Reittiosuudella Raisio–Haanvuori suunniteltu 2x110 kilovoltin voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään Raision sähköaseman ja Naantalin Haanvuoren välille. Johtoalueen leveys on noin 46 metriä. Reittiosuuden pituus on noin 2 kilometriä.

Reittiosuudella Raisio–Vatsela Suunnitellut kaksi rinnakkaista 2x110 kilovoltin voimajohtoa sijoittuvat uuteen maastokäytävään. Uutta johtoaluetta muodostuu näille rinnakkaisille voimajohdoille noin 63 metriä. Reittiosuuden pituus on noin 3 kilometriä.

Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei ole mahdollista, koska sähkönsiirtoa ei voida hoitaa nykyisellä kantaverkolla ja jo päätetyillä verkkoinvestoinneilla ilman haitallisia siirtokapasiteettirajoituksia tai vaarantamatta käyttövarmuutta. Hankkeen toteuttamatta jättäminen estäisi lisäksi alueelle suunniteltujen teollisten hankkeiden liittämisen sähköverkkoon.

Fingrid tekee päätöksen hankkeen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta YVA-menettelyn (2025-2026) jälkeen. Alustavan aikataulun mukaan voimajohdon rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2027–2029. Voimajohdon rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2029–2031.