;

Käyttösäännöt

Käyttösääntöjen tavoitteena on saavuttaa yhteen liitettyjen sähköjärjestelmien korkea käyttövarmuus sekä luoda edellytykset varavoimaresurssien tehokkaalle jakamiselle yli maiden rajojen. 

Transmission System Operator, SO

Verkon käyttösäännöt koskevat kaikkia EU-alueen kantaverkkoyhtiöitä. Soveltamisalueen ulkopuolelle jäävät ainoastaan saaret, jotka eivät ole synkronisesti yhteydessä mantereeseen. Säännöt asettavat vaatimuksia kaikille olemassa oleville ja uusille kantaverkkoon liittyneille osapuolille ja HVDC-järjestelmille sekä sellaisille kulutuskohteille, suljetuille jakeluverkoille ja osapuolille, jotka tarjoavat kulutuksen joustoja tai reservipalveluita kantaverkkoyhtiöille.

Käyttösääntöjen myötä kantaverkkoyhtiöt tulevat tekemään entistä koordinoidumpaa yhteistyötä päättäessään erilaisista korjaavista toimista sähköjärjestelmän tasapainon säilyttämiseksi. Yhteistyötä tehdään myös jakeluverkonhaltijoiden ja muiden verkkoon liittyjien kanssa.

Käyttösäännöt antavat verkkoon liittyneille osapuolille oikeuden saada aikaisempaa laajemmin tietoa liittymistään. Toisaalta liittyjillä on myös velvollisuus toimittaa verkonhaltijoille entistä täsmällisempää tietoa laitoksistaan.

Monet käyttösääntöjen tuomat velvoitteet ovat olleet sisäänrakennettuina olemassa jo nykyisissä toimintatavoissa Suomessa. Sähkömarkkinoiden kannalta yksi merkittävimmistä uusista asioista on sähkömarkkinoihin vaikuttavien sekä käyttövarmuuden kannalta merkittävien siirtokeskeytysten aikataulutuksen muuttuminen. Lisäksi siirtokapasiteetti- ja käyttövarmuuslaskentaa varten tehdään yhteinen eurooppalainen verkkomalli.

Käyttösäännöt muuttavat reserveille asetettavia vaatimuksia. Reserviä ylläpitävien yksiköiden on esimerkiksi jatkossa kyettävä reagoimaan entistä pienempiin taajuusmuutoksiin. Hyväksyntätestit reserviä ylläpitäville yksiköille on puolestaan tehtävä vähintään viiden vuoden välein, kun nykyinen testausväli on kymmenen vuotta. Reservien mitoituksessa kantaverkkoyhtiöiden on jatkossa varauduttava myös ylitaajuustilanteisiin, mikä lisää reservien tarvetta.

Taajuuden laadun ja käyttövarmuuden varmistamiseksi kantaverkkoyhtiöllä on oikeus määrittää sekä tuotannolle että kulutukselle suurimmat sallitut tehonmuutosnopeudet. Jakeluverkkoyhtiöllä puolestaan on mahdollisuus teknisiin syihin perustuen rajoittaa verkkoonsa liitetyn reserviä tuottavan yksikön säätömahdollisuuksia.

Tutustu verkkosääntöön EUR Lex -sivustolla

Key Organisational Requirements, Roles and Responsibilities, KORRR

Asiakirja määrittelee EU-alueen laajuiset tiedonvaihdon vaatimukset, roolit ja vastuut kantaverkkoyhtiöille, jakeluverkkoyhtiöille, suljetuille jakeluverkkoyhtiöille, sähkön tuotannolle ja sähkön kulutukselle. Asiakirja perustuu Transmission System Operation -verkkosääntöön ja asiakirja on kaikkien EU-alueen sääntelyviranomaisten vahvistama.

Network Code for Emergency and Restoration, NC ER

Sähköverkon hätätilaa ja käytönpalautusta koskevan verkkosäännön (Network Code for Emergency and Restoration, NC ER) tavoitteena on ehkäistä häiriötilanteiden laajeneminen, pysäyttää eteneminen suurhäiriöön sekä varmistaa järjestelmän nopea palauttaminen normaalitilaan.

Verkkosääntö keskittyy kantaverkkoyhtiöiden väliseen yhteistyöhön, mutta velvoittaa myös lukuisia muita sähköjärjestelmän ja sähkömarkkinoiden osapuolia. Erityisesti verkkosääntö velvoittaa kantaverkkoyhtiön nimeämiä järjestelmän varautumissuunnitelman ja käytönpalautussuunnitelman kannalta merkittäviä yhtiöitä, voimalaitoksia ja sähköasemia.

Järjestelmän varautumissuunnitelman kannalta merkittäviksi osapuoliksi on Suomessa nimetty ne osapuolet, jotka kykenevät auttamaan sähköjärjestelmän hätätilassa, kun pyritään välttämään suurhäiriö:

  • kaikki jakeluverkonhaltijat ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijat,
  • kantaverkkoon liittyvät sähkönkuluttajat ja kantaverkkoon liittyvät suljetut jakeluverkot sekä
  • olemassa olevista ja uusista tyypin C ja D voimalaitoksista ne, joiden nimellisteho on yli 10 MW.

Merkittävin järjestelmän varautumissuunnitelman kannalta merkittäviä osapuolia koskeva uusi vaatimus on alitaajuussuojausjärjestelmä, jolla viime kädessä pyritään pelastamaan suurin osa Suomen sähköjärjestelmästä. Alitaajuussuojausjärjestelmällä kytketään automaattisesti portaittain irti 5…30 % Suomen sähkönkulutuksesta, kun sähköjärjestelmän taajuus alittaa 48,8 Hz.

Alitaajuussuojausjärjestelmän toteutukseen jakeluverkonhaltijat ja kantaverkkoon liittyneet sähkönkuluttajat.

Käytönpalautussuunnitelman kannalta merkittäviksi osapuoliksi on nimetty ne osapuolet, joiden kansa Fingrid käytännössä koordinoi suurhäiriön jälkeisen käytönpalautuksen:

  • isot jakeluverkonhaltijat (verkkoon liittynyt keskikulutus yli 30 MW),
  • isot voimalaitokset (nimellisteho yli 30 MW) sekä niiden omistajat sekä
  • joukko nimettyjä kantaverkon ja jakeluverkkojen sähköasemia.

Merkittävin käytönpalautussuunnitelman kannalta merkittäviä osapuolia koskeva uusi vaatimus on 24 tunnin toimintakyvyn toteuttaminen suurhäiriössä. Nimetyt osapuolet ovat velvollisia varmistamaan valvomonsa sekä nimettyjen voimalaitosten ja sähköasemien toimintakyvyn vähintään 24 tunnin ajan sähkökatkossa.

Sekä alitaajuussuojausjärjestelmä että 24 h toimintakyky tulee olla toteutettu 18.12.2022 mennessä.

Tutustu verkkosääntöön EUR Lex -sivustolla

Lisätietoja:

NC ER toimeenpano ja 24 h toimintakyvyn toteuttaminen
Jari Siltala, jari.siltala(at)fingrid.fi

Alitaajuussuojauksen toteutusta koskevat tekniset kysymykset
Harri Kuisti, harri.kuisti(at)fingrid.fi

24 h toimintakyvyn tiedonvaihdon tekninen toteutus
Juha Korpio, juha.korpio(at)fingrid.fi

KoVa-palvelut
Pekka Tynkkynen, Suomen Erillisverkot Oy
pekka.tynkkynen(at)erillisverkot.fi