Fingridin ilmastovaikutukset

Fingrid osallistuu ilmastonmuutoksen hillintään rakentamalla ja ylläpitämällä kantaverkkoa, edistämällä sähkömarkkinoita sekä kehittämällä uusia joustomarkkinaratkaisuja.  Fingridin liiketoiminta aikaansaa myönteistä järjestelmätason ilmastovaikutusta, ilmastohyötyä, kun puhtaan sähköntuotannon ja -kulutuksen liittäminen kantaverkkoon mahdollistuu, ja teollisuuden prosesseja ja energiantuotantoa voidaan Suomessa sähköistää. Oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöille Fingrid tavoittelee merkittäviä, tieteenmukaisia vähennyksiä seuraavien viiden vuoden aikana osana yhtiötason ESG-vastuullisuustavoitteitaan. Fingridin toiminnan kielteiset hiilijalanjälkivaikutukset jäävät huomattavasti pienemmiksi kuin yhtiön järjestelmätasolla aikaansaama epäsuora ilmastohyöty.

Kestävän kehityksen näkökulmasta Fingridin ilmastotyössä vaikuttavinta on yhtiön liiketoiminnallaan aikaansaama myönteinen vaikutus, ilmastohyöty. Myös kestävän rahoituksen EU-taksonomiassa sähkönsiirto on määritelty mahdollistavaksi toiminnoksi, jonka avulla voidaan merkittävästi vähentää muiden sektoreiden kasvihuonekaasupäästöjä. Toiminnallaan Fingrid mahdollistaa vihreää siirtymää ja tukee Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteutumista. Mittavan investointiohjelman toteuttamisen lisäksi yhtiö edistää monin tavoin nykyisen kantaverkon mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä, mikä vähentää uusien voimajohtojen rakentamistarvetta. Fingridin kantaverkon pitkän aikavälin sähköjärjestelmävisio pohjautuu Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja eri teollisuudenalojen vähähiilisyystiekarttoihin.

Vuosittain Fingridin kantaverkkoon liitetään tuuli- ja aurinkovoimatuotantoa ja tehdään uusia liittymissopimuksia tuuli- ja aurinkovoimatuotannon liittämiseksi. Kun puhdasta energiantuotantoa liitetään verkkoon, vältetään tulevaisuudessa epäsuorasti merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä johtuu siitä, että Suomen sähköjärjestelmään sisältyy yhä myös kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavia tuotantomuotoja, joita puhdas tuotanto korvaa. Fingridin roolia puhtaan siirtymän mahdollistajana ja myönteistä ilmastovaikutusta kuvaa Suomessa kulutetun sähkön reaaliaikainen päästökerroin, jolle olemme asettaneet tavoitetason 17 g CO2/kWh vuoteen 2030 mennessä osana yhtiötason ESG-vastuullisuustavoitteita. Tätä tavoittelemme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Vuonna 2024 Suomessa kulutetun sähkön reaaliaikainen päästökerroin oli keskimäärin 33 g CO2/kWh. Päästökertoimen kehitystä voi seurata Fingridin avoimen datan sivulla.

Kun teemme kantaverkkoinvestointeja puhtaaseen sähköjärjestelmään siirtymisen mahdollistamiseksi, aiheutamme kuitenkin samalla kasvihuonekaasupäästöjä. Fingridin kasvihuonekaasupäästöt (scope 1–3) vuonna 2024 olivat yhteensä noin 249 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Fingridin kantaverkon kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti* suhteutettuna siirretyn sähkön määrään on viime vuosina laskenut merkittävästi ollen vuonna 2024 alle puolet vuoden 2020 tasosta.

Keskeisimmät päästölähteemme ovat verkon rakentamisessa tarvittavien materiaalien ja laitteiden epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt. Erityisesti teräksen ja alumiinin tuotanto kasvattavat materiaali- ja tuotevaiheen hiilijalanjälkeä. Verkonrakennusmateriaaleista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt muodostavat hankkeiden valmistumisajankohtaan niin sanotun hiilipiikin, vaikka kantaverkon rakenteet kestävät käytössä useita kymmeniä vuosia. Muita epäsuoria päästöjä aiheutuu mm. hankinnoista, jätteistä sekä työ- ja liikematkustuksesta.

Yhtiön hiilijalanjäljestä huomattavan osan muodostavat myös päästöt, jotka aiheutuvat sähkömarkkinoilta hankitun sähkön tuottamisesta, kun korvataan sähkönsiirrossa syntyvät energiahäviöt. Sähköjärjestelmän puhdistuessa kuitenkin myös kantaverkon sähkönsiirrossa tapahtuvien energiahäviöiden hiilijalanjälki pienenee.

Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu sähköjärjestelmän vakavissa häiriötilanteissa käynnistettävistä varavoimalaitoksista sekä sähköasemalaitteiden voimakkaasta kasvihuonekaasusta, rikkiheksafluoridista (SF6). Pitkän aikavälin vuosittainen SF6-vuototaso on ollut hyvin alhainen, keskimäärin alle 0,2 prosenttia.

Fingrid on sitoutunut merkittäviin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin ja saanut tavoitteilleen Science Based Targets (SBTi) -aloitteen** hyväksynnän. Tieteenmukaisilla lyhyen aikavälin tavoitteilla sitoudumme vähentämään absoluuttisia suoria kasvihuonekaasupäästöjään (päästöluokka scope 1) 42 prosentilla perusvuoden 2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Epäsuorien luokan scope 2 kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite on 53 prosenttia. Nämä tavoitteet ovat linjassa sen päästövähennysvauhdin kanssa, jonka on todettu olevan riittävä globaalin lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Muita epäsuoria luokan scope 3 päästöjä Fingrid on sitoutunut vähentämään 25 prosenttia vuoden 2022 tasosta vuoteen 2030.

Päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa keskeisiä toimenpiteitä ovat fossiilivapaalla sähköllä tuotettujen alumiinijohtimien hankinta ja selvitettävänä oleva uusiutuvaan dieseliin siirtyminen varavoiman tuotannossa. Fingrid on laatinut SF6-vapaan teknologian tiekartan, jossa linjataan periaatteet ja tavoitteet SF6-vapaan teknologian käyttöönottoon Fingridin sähköasemilla. Kaikki kasvihuonekaasupäästöjä vähentävät toimenpiteet kootaan yhtiötasoiseen toimenpideohjelmaan. Päästövähennystoimenpiteiden onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillintään sitoutuneiden urakoitsijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa.

Yhtiötasolla raportoimme hiilijalanjäljestämme, päästövähennystoimenpiteiden edistymisestä sekä epäsuorista ilmastohyödyistä lakisääteisessä kestävyysraportissamme.

Hanketasolla Fingridin voimajohtoinvestointien ilmastovaikutukset arvioidaan osana lakisääteistä ympäristövaikutusten arviointia. Merkittävimpiä arvioitavia vaikutuksia ovat tällöin voimajohdon rakentamisessa tarvittavat materiaalit sekä voimajohtoalueen puuston poiston sekä johtoaukean raivauksen vaikutus hiilivarastoihin ja -nieluihin.

* Fingridin suorat (scope 1) ja epäsuorat (scope 2) päästöt yhteensä jaettuna kantaverkossa siirretyn sähkön määrällä.

** Science Based Targets on CDP:n, YK:n Global Compactin, World Resources Institute (WRI) ja World Wide Fund for Nature (WWF) yhteistyöaloite. Aloite määrittelee ja edistää parhaita käytäntöjä tieteenmukaisten tavoitteiden asettamisessa ja arvioi itsenäisesti yritysten tavoitteita.