Kasvuston käsittely

Johdon käyttöturvallisuus varmistetaan raivaamalla johtoaukeat mekaanisesti 5–8 vuoden välein. Reunavyöhykkeen puusto käsitellään 10–25 vuoden välein.

Puuston käsittelyssä huomioidaan myös pihapuiden huolto sekä puutavaraa sisältävien varastojen asianmukainen sijoittaminen tarpeeksi etäälle verkosta. Erityistä varovaisuutta on noudatettava omatoimisessa puuston käsittelyssä voimajohtojen läheisyydessä.

Voimajohtoaukeiden raivaus

Voimajohtojen alla oleva johtoaukea raivataan keskimäärin 6 vuoden välein. Tällöin vuotuinen raivausmäärä on noin 6000 hehtaaria. Kaikki raivaukset tehdään mekaanisesti, joko koneellisesti tai raivaussahalla.

Johtoaukeat raivataan valikoivasti siten, että käyttövarmuutta vaarantamattomia matalakasvuisia puita ja pensaita voidaan jättää kasvamaan johtoaukealle.

Raivauksen yhteydessä johtoaukealta kaadetut puut ja vesat kuuluvat maanomistajille. Fingridillä on lunastuksen kautta oikeus käsitellä johtoaukealla olevaa kasvustoa. Raivaus ei vaadi maanomistajilta toimenpiteitä.

Fingrid ilmoittaa keväisin kuluvan vuoden johtoaukeiden raivauksista maanomistajille kirjeitse. Kunkin vuoden raivauskohteet on myös esitetty kartalla karttapalaute-osiossa. Raivauksiin liittyvä palaute toivotaan annettavan karttapalautteena.

Lisätietoa voimajohtoalueiden raivauksista:

Voimajohtoalueiden raivaukset

Pihapuut

Piha-alueiden puuston käsittely on tärkeä tehtävä, josta Fingrid haluaa huolehtia mahdollisimman hyvin ja niiden käsittely on tärkeää myös asukkaiden turvallisuuden kannalta.

Fingridin voimajohdot on alun perin rakennettu etäälle asutuksesta, mutta talojen ja kesämökkien pihapiirien laajentuessa vuosikymmenien mittaan pihoja on levittäytynyt voimajohtojen reuna-alueille tai jopa johdon alle. Piha-alueiden osuus Fingridin hoitovastuulla olevasta, kaikkiaan noin 52 000 hehtaarin johto alueesta on kuitenkin varsin vähäinen, vain parin pro sentin luokkaa.

Puutarha- ja pihaistutuksia tehtäessä kannattaa ottaa huomioon johtoalueen läheisyys. Valitsemalla matalakasvuisia puita ja pensaita voidaan raivaustarve välttää jopa kokonaan. Lisäksi puustoa hoitamalla, esim. säännöllisellä oksien ja latvan leikkaamisella, vältytään suuremmilta toimenpiteiltä.

Reunapuiden käsittely

Voimajohtojen reunavyöhykepuut käsitellään 10–25 vuoden välein. Mikäli reunapuut joudutaan kaatamaan, Fingrid pyrkii järjestämään korjattaville puille yhteishakkuun ja -myynnin. On muistettava, että sähköjohdon lähellä tehtävä hakkuu vaatii erityistä ammattitaitoa, eikä sitä pitäisi tehdä omatoimisesti metsänomistajatyönä.

Ylipitkät puut kaadetaan tai puiden latvoja katkaistaan 2–4 metriä helikopterisahauksella. Latvasahattuja puita ei tarvitse korjata heti. Latvotun puun lahoaminen etenee niin hitaasti, että lahovauriot eivät ehdi alentaa puiden arvoa, kunhan niiden hakkuu liitetään jonkin läheisen metsäkuvion hakkuuseen lähivuosina.

Myös latvomattomat reunavyöhykepuut kannattaa hakata samalla kertaa. Fingrid ilmoittaa reunavyöhykkeiden puustonkäsittelystä maanomistajille kirjeitse.

Jos suurin osa reunavyöhykepuista on ylipitkiä, on yleensä järkevintä käsitellä reunavyöhyke kokonaisvaltaisesti niin, että vyöhykkeeltä hakataan pois kaikki puut. Maanomistajalta pyydetään valtakirjalla suostumus yhteismyyntiin osallistumisesta. Yhteismyynnillä saadaan puusta kilpailukykyinen hinta, kun samalla kertaa myyntiin tulee suurempi erä. Halutessaan maanomistaja voi sopia myös toisenlaisista korjuuvaihtoehdoista.

Reunavyöhykkeiden metsänhoito

Reunavyöhykkeiden metsänhoitoon liittyy monia erityispiirteitä, jotka tulisi ottaa huomioon reunametsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteistä päätettäessä.

Kehittääkseen näiden erityiskohteiden metsänhoitoa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on laatinut metsänhoitosuositukset reunavyöhykkeille. Nämä suositukset on esitetty niin sanotussa metsänhoitokortissa, joka on voit ladata koneellesi sivun oikeassa laidassa olevasta linkistä.

Puutavaran varastointi

Turvallisuussyistä puutavaraa ei saa varastoida voimajohdon alle eikä sivusuuntaan mitattuna seuraavassa taulukossa esitettyjä etäisyyksiä lähemmäksi johdon lähintä virtajohdinta.

Turvallisuussyistä puutavaraa ei saa varastoida 110kV-400kV kantaverkon voimajohdon alle eikä sivusuuntaan mitattuna 10 metriä lähemmäksi johdon lähintä virtajohdinta.

Puiden kaato

Voimajohdon läheisyydessä puita ei saa kaataa johtoon päin. Kaada ensin kauempana johdosta olevat puut ja etene kaatotyössä siten, että kaadat viimeksi lähimpänä johtoa olevat puut. Käytä työköyttä, joka on kaadettavaa puuta selvästi pitempi, tai käytä muuta kaatosuunnan varmistustapaa. Jos olet epävarma kaatotyön onnistumisesta tai haluat lisätietoja puiden kaadosta, ota yhteyttä Fingridiin.

Jos puu kuitenkin alkaa kaatua voimajohtoon päin, toimi näin:

  • Keskeytä työskentelysi välittömästi.
  • Loiki vain toinen jalka kerrallaan maata koskettaen mahdollisimman nopeasti vähintään 20 metrin etäisyyteen puusta.
  • Jos kaatuva puu osuu johtoon tai jää kiinni johtimiin, ilmoita siitä heti Fingridin verkkokeskukseen, p. 030 395 4300, tai yleiseen hätänumeroon 112.
  • Johtimia koskettavaa puuta ei saa mennä irrottamaan.