Tutkimus- ja kehitystyö

Teemme kantaverkon maankäyttö- ja ympäristövaikutuksiin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Tutkimuksia teetetään tarpeiden mukaan sekä opinnäytetöinä että konsulttiselvityksinä. Lisäksi teemme tutkimuksia yhteistyössä eri tutkimuslaitosten kanssa.

Luonnon monimuotoisuus

Monet tehdyistä tutkimuksista ovat keskittyneet luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Esimerkiksi niittyjen, paahdeympäristöjen ja soiden väheneminen on tunnistettu Suomessa ongelmaksi, joka aiheuttaa sopivien elinympäristöjen vähenemistä tietylle lajistolle. Tutkimuksissa voimajohtojen on todettu toimivan tärkeänä korvaavana elinympäristönä kyseisille lajeille.

Olemme tehneet paljon yhteistyötä muun muassa ornitologi Pertti Koskimiehen kanssa erilaisten linnustoon liittyvien tutkimushankkeiden parissa. Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa voimajohtojen aiheuttamaa suhteellista törmäysriskiä.

Voimajohtojen tarjoamia ekosysteemipalveluita selvitettiin vuonna 2016 ja näiden pohjalta olemme kehittäneet voimajohtoalueiden hyötykäyttömahdollisuuksia. 

Ympäristöystävälliset kemikaalit

Yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa Fingrid on selvittänyt mahdollisuutta käyttää purppuranahakas-sientä biologisessa vesakon torjunnassa. Biologisella vesakontorjunnalla tarkoitetaan vesakoiden kasvun rajoittamista luonnon menetelmin ilman teollisten torjuntakemikaalien käyttöä. Biologinen vesakontorjuntakäsittely ei korvaa mekaanista, vaan täydentää sitä estämällä/hidastamalla tiettyjen lehtipuiden uudelleenvesottumista.

Opinnäytetöissä ”Esteriöljyjen käytön vaikutukset suurjännitemuuntajien aiheuttamien ympäristöriskien hallintaan” sekä ”Esteriöljyjen tekninen soveltuvuus kantaverkon suurjännitemuuntajiin” selvitimme paloturvallisten ja biohajoavien muuntajaöljyjen (esteriöljyt) käyttömahdollisuuksia tehomuuntajissa. Esteriöljyt pienentävät muuntajiin liittyviä ympäristöriskejä (muuntajapalo ja öljyvuoto) ja helpottavat niiden hallintaa. Niiden soveltuvuus Suomen ilmastoon vaatii kuitenkin vielä lisäselvitystä öljyjen korkean viskositeetin ja jähmettymispisteen vuoksi.

Olemme selvittäneet myös kunnossapidon huoltotöissä käytettävien kemikaalien ja kasvinsuojeluaineiden ympäristö- ja työturvallisuusominaisuuksia sekä etsineet käytössä oleville kemikaaleille korvaavia, turvallisempia vaihtoehtoja.

Maankäyttö

Opinnäytetyössä ”Voimalinjan vaikutus haja-asutusalueilla olevien asuin- ja lomatonttien hintoihin” tarkasteltiin voimajohtojen vaikutusta kiinteistöjen hintoihin.

Muita kantaverkon maankäyttö- ja ympäristövaikutuksiin liittyviä selvityksiä

• Idänkeulankärjen ja kangasajuruohon esiintyminen ja merkitys uhanalaisille perhosille paahdeympäristöissä –  tapaustutkimus Kontiolahti-Viinijärvi voimajohtoaukea ja Kontiolahden sähköasema
• Hirvien ravinnonkäyttö voimajohtoaukeilla
• Koneellisen raivauksen soveltuvuusselvitys
• Selvitys lintujen törmäysriskistä voimajohtoihin Pernajanlahdella
• Selvitys voimajohtopylväiden sopivuudesta tuulihaukkojen pesäpaikoiksi
• Voimajohdon vaikutukset kiinteistöjen arvoon, väitöskirja
• Voimajohtojen maisemahaitan arviointi, kirjallisuusselvitys
• Selvitys maatalousmaiseman arvosta ja voimajohtojen vaikutuksesta siihen
• Voimajohtoaukeiden pesimälinnusto Etelä-Suomessa
• Voimajohtojen merkitys ojitettujen ja ojittamattomien soiden maaperäselkärangattomille, lopputyö
• Voimajohtoaukeat perhosten leviämisreitteinä, lopputyö
• Voimajohtoaluiden aluskasvillisuuden raivaus- ja hoito-opas.
• Voimajohtoalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia Nokian Luodon saari, Hätilännotko ja Tampereen Pohtola.