Kysymyksiä ja vastauksia sähköpulasta

Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Suomi kuuluu samaan sähköjärjestelmään Ruotsin, Norjan ja Itä-Tanskan kanssa. Tällä alueella on pidettävä sama tehotasapaino yllä. Sähköpulassa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkön kulutusta. Tällöin sähkön kulutusta joudutaan rajoittamaan, jotta sähköjärjestelmä ei kaadu. Fingrid vastaa Suomen sähköjärjestelmän tasapainosta ja yhteistyön koordinoinnista muiden Pohjoismaiden kanssa.

Sähköpulatilanteessa sähkönsiirtoa katkotaan alueellisesti, jotta saadaan varmistettua sähköjen pysyminen päällä koko sähköjärjestelmässä. Jos kulutuksen ja sähköntuotannon tai tuonnin välistä tasapainoa ei pystytä pitämään yllä, riskinä on koko Suomen sähköjärjestelmän kaatuminen. Tällöin syntyisi ”black out” -tilanne, josta palautuminen veisi vähintäänkin useita tunteja ja jonka aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut katkot ovat keino estää tämä tilanne mahdollisissa ääritilanteissa. Näillä lyhyillä, vain osaa kuluttajia vuorollaan koskettavilla sähkökatkoilla, pystytään sähkön niukkuustilanteissa varmistamaan koko sähköjärjestelmän toiminta.

Sähköpulassa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkön kulutusta. Sähköpulatilanne voi syntyä usealla eri tavalla:

• pitkäkestoisen kylmän pakkasjakson seurauksena. Suomessa sähkönkulutus on voimakkaasti riippuvainen lämpötilasta, yksi pakkasaste lisää sähkönkulutusta arviolta 150 megawattia.
• äkillisten yhtäaikaisten häiriöiden seurauksena, jolloin merkittävä voimalaitos tai sähkön siirtoyhteys ei ole käytössä.
• edellisten yhdistelmänä, jolloin kylmällä pakkasjaksolla tapahtuu voimalaitoksen tai siirtoyhteyden äkillinen vikaantuminen.

Sähköpulan riskiä laskee leuto ja tuulinen talvi sekä sähkön käytön väheneminen teollisuudessa ja kotitalouksissa. Teollisuuden ja kuluttajien vähentäessä sähkönkulutusta (kulutusjousto) voidaan helpottaa sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitoa. Pienilläkin suuren joukon yksittäisillä sähkönvähennystoimenpiteillä voidaan vaikuttaa myönteisesti koko sähköjärjestelmän tilaan.

Sähköpulan aikaiset irtikytkentäsuunnitelmat on tehty ennakkoon, jotta kriittisemmät kuluttajat, kuten sairaalat, eivät joudu irtikytkennän kohteeksi. Kotitalouksille sähköpula tarkoittaisi parin tunnin sähkökatkoja silloin tällöin. Katko voi toistua myöhemmin uudelleen.

Katkot toteutetaan kierrättämällä katkoja eri puolilla Suomea. Fingrid antaa jakeluverkonhaltijoille asiakaskohtaisesti tiedoksi irti kytkettävän tehon määrän. Paikallinen verkonhaltija toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina.

Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty.

• Sähköpula mahdollinen (1): Ennusteiden perusteella nähtävissä, että lähitulevaisuudessa Fingrid ei kykene ylläpitämään mitoittavaa vikaa vastaavaa määrää nopeaa häiriöreserviä ja kotimainen tuotanto ja tuonti ei riitä kattamaan sähkökulutusta. Fingrid tiedottaa asiasta omilla verkkosivuillaan. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa kansalaisia sähköpulan mahdollisuudesta.
  
  
• Sähköpulan riski suuri (2): Kaikki Suomesta saatavilla oleva sähköntuotanto on käytössä, eikä naapurimaista saada sähköä lisää. Fingrid tiedottaa asiasta omilla verkkosivuillaan. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa kansalaisia sähköpulan mahdollisuudesta.

• Sähköpula (3): Sähköntuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta ja Fingrid joutuu irti kytkemään sähkönkulutusta järjestelmävastaavan oikeuksin. Fingrid tiedottaa asiasta omilla verkkosivuillaan. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa kansalaisia sähköpulan alkamisesta.

Sähköpula päättyy, kun sähkön tuotanto ja tuonti riittävät kattamaan sähkön kulutuksen. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättymisestä. Sähköpulatilanne voi toistua, jolloin kantaverkkoyhtiö Fingrid ryhtyy toteuttamaan uudelleen sähköpulaohjeita.

Huolimatta omasta sähkösopimuksesta, jokaisen on syytä säästää sähköä. Sähkönsäästötoimet voivat ehkäistä ajautumisen sähköpulaan.

Sähköpula on lyhyt, väliaikainen tilanne, jolloin tuotanto on riittämätöntä kattamaan kulutus. Tehotasapaino saadaan aikaan kiertävillä sähkökatkoilla. Valmiuslain mukainen poikkeusoloissa tehdyssä sähkön käytön rajoittamisessa taas kielletään sähkön käyttö tietyissä käyttötarkoituksissa, kiintiösäännöstelyllä tai jakelun keskeytyksillä.

Sähköpulaan liittyvät irtikytkentäsuunnitelmat ovat tehty ennakkoon, jotta kriittisemmät kuluttajat, kuten sairaalat eivät joutuisi irtikytkennän kohteeksi. Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty. On mahdollista, että joitakin kriittisiä sähkönkuluttajia voi joutua irtikytkennän kohteiksi, jos sähköpula kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on suuri.

Osa kriittisistä toimijoista on varautuneet omilla varavoimakoneilla, jotka käynnistyvät, jos sähköä ei ole saatavilla jakeluverkosta.

Fingrid antaa jakeluverkonhaltijoille asiakaskohtaisesti tiedoksi irti kytkettävän tehon määrän. Verkonhaltija toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina.

Rajoitus pyydetään alkamaan välittömästi ja rajoituksen ilmoitetaan olevan voimassa toistaiseksi. Verkonhaltija kierrättää kulutuksen irtikytkentää kahden tunnin kiertävinä katkoina jakeluverkossaan.

Lähtökohtaisesti sähköpulan mahdollisesti aiheuttamia vahinkoja tuskin korvaisi kukaan. Sähköpulatilanteisiin liittyvistä vahingonkorvauksista ei ole säädetty erikseen, vaan asiaa tulisi tarkastella yleisten vahingonkorvausta koskevien säädösten ja oppien mukaan. Koska sähköpulatilanteessa on kyse yleisestä markkinantoimintaa koskevasta poikkeustilanteesta, voi käytännössä olla mahdotonta osoittaa yhtä vastuutahoa sen aiheuttajaksi.

Sähkökatkoja voi syntyä myös yllättäen esimerkiksi myrskyjen tai asuinkorttelissa tehtävien sähkötöiden takia, joten ennakoimattomiin sähkökatkoihin kannattaa varautua sähköpulatilanteen ulkopuolellakin. Sähkökatkoihin varautuminen lähtee ajatuksesta, että myös sähkönkäyttäjillä on keskeinen vastuu oman sähköhuoltonsa järjestämisestä. Sähkönkäyttäjien tulee suunnitella omaa toimintaansa ja huolehtia muun muassa tarvittavista varavoimajärjestelyistä, jos häiriötön sähkönsaanti on tärkeää. Sähkökatkoista aiheutuvia laiterikkoja tapahtuu harvoin, sillä laitteet on suunniteltu kestämään katkoksia. Jos laite hajoaa, syynä on yleisesti laitteen vanha ikä tai sen tekniset ominaisuudet.

Ei saa. Kuluttajalla on sähkömarkkinalain perusteella oikeus sähkönjakelussa olevan virheen perusteella hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen. Sähköpulatilanteeseen perustuvat sähkökatkoissa kyse ei ole sähkönjakelussa olevasta virheestä, eivätkä edellä mainitut virhevastuuseen perustuvat korvaukset tule maksettavaksi. Vastaavasti, koska kyse on jakeluverkonhaltijan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta seikasta, ei myöskään sähkömarkkinalain mukaiset sähkönjakelun keskeytykseen perustuvat vakiokorvaukset tule sovellettavaksi.

Kuluttajan kannattaa varautua sähköpulaan varmistamalla, että kotivaraan liittyvät perusasiat ovat hankittu etukäteen. Kuluttajan kannattaa seurata sähkönsäästöön liittyvää tiedottamista ja viranomaisten antamia toimintaohjeita. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa ensisijaisesti kansalaisia sähköpulan mahdollisuudesta, mutta myös Fingrid, paikalliset jakeluverkkoyhtiöt ja media tiedottavat sähköpulasta ja toimintaohjeista.

Sähköpulassa sähkönkäyttäjä ei voi itse vaikuttaa siihen, katkeavatko sähköt omassa sähkönkäyttöpaikassa. Paikalliset jakeluverkkoyhtiöt rajoittavat sähkönkäyttöä toiminta-alueellaan Fingridin antamien ohjeiden mukaisesti. Fingrid ei voi vaikuttaa yksittäisten sähkönkäyttöpaikkojen jättämiseen rajoitusten ulkopuolelle.

"Kotivara"-nimellä tunnettu kotona oleva varasto ruokaa ja juomaa poikkeuspäivän varalle on osa omatoimista varautumista.  72 tunnin varautumissuosituksella tarkoitetaan sitä, että jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta. Kotivarasta voi lukea tarkemmin esimerkiksi Marttojen sivuilta.

Sähkökatkot ovat aina mahdollisia ja voivat olla kestoltaan huomattavasti pidempiä kuin sähköpulan aikana mahdollisesti toteutettavat sähkökatkot. Jokaisen on hyvä varautua sähkökatkon riskiin huomioimalla oma sähkön käyttö ja tarve.

Kaupungin kattavassa kaukolämpöverkossa pyritään pitämään vesi liikkeellä kaikissa tilanteissa, jolloin vesi kiertää kaikkialla putkistossa eikä jäähtymistä tai jäätymistä pääsisi tapahtumaan. Luonnollisesti jos kiinteistössä ei ole sähköä, niin kiinteistön sisäinen lämminvesikierto ei tällöin toimi ja jäätymisriski voi olla olemassa.

Jos sähköä joudutaan säännöstelemään katkomalla sähköjä, niin se tapahtuu kierrättämällä sähkökatkoja.  Sähkökatkoja kierrätetään katkaisemalla ja kytkemällä sähköjä etukäteen suunnitelluissa ryhmissä eri puolilla Suomea. Sähkökatko voi kestää per kiinteistö kaksi tuntia, jonka jälkeen sähköt palautetaan. Toimintatavalla pyritään estämään kiinteistöjen liiallinen jäähtyminen ja vaurioiden syntyminen (esim. putkien jäätyminen). 

Tapauskohtaisesti arvioidaan katkojen pituudet ja huomioidaan kulloiset vallitsevat sääolosuhteet. 

Sähkön ajankohtaista hintaa voit seurata ilmaisesta Tuntihinta-sovelluksesta. Jos sähkön hinta on korkealla, sähkön saatavuus ja siten riittävyys on vähäisempää. Korkean hinnan aikana kannattaa jättää saunominen ja pyykinpesu odottamaan, vaikka oma sähkösopimus olisikin kiinteähintainen tai muuten edullinen.

Astetta alemmas -kampanja, joka haastaa kuluttajat mukaan valtakunnallisiin energiansäästötalkoisiin, on voimassa edelleen. Sen keskiössä ovat konkreettiset ja nopeavaikutteiset toimintaohjeet energiansäästöön suomalaisille kuluttajille, kotitalouksille ja taloyhtiöille (lähde: Motiva). https://www.astettaalemmas.fi/

Tällaisissa tapauksissa on hyvä varautua sähkönsyötön häiriöihin myös normaalitilanteissa, katkos voi tapahtua talous- tai aluekohtaisesti myös ilman sähköpulaa. Mahdolliset suunnitellut katkokset ovat kestoltaan 1-2 tuntia. Suunnittelemattomat häiriötilanteet voivat kuitenkin vaatia korjaustoimenpiteitä, jotka voivat olla huomattavasti tätä pitkäkestoisempia. Jos sähkö on kriittistä, varautumissuunnitelma on hyvä olla olemassa.

Hinta reagoi voimakkaasti tuulivoiman määrään. Tuulisella säällä myös talvella voi todennäköisesti olla halvempia hetkiä.

Kuluttajat voivat itse rajoittaa kulutustaan, mutta varsinaisessa sähköpulatilanteessa joudutaan tekemään isompia rajoituksia nopeasti ja myös kuluttajat ovat näiden rajoitusten piirissä.

Monet teollisuusyhtiöt hankkivat sähkönsä suoraan sähkömarkkinoilta ja joustavat hankinnassaan hinnan mukaan. Fingrid hyödyntää ensin sähköntuottajien ja sähkön suurkuluttajien, kuten teollisuuslaitosten markkinaehtoiset toimenpiteet.  Sähkönjakelun rajoitustoimenpiteisiin joudutaan siirtymään vasta sen jälkeen, kun kaikki markkinaehtoiset toimenpiteet on toteutettu ja häiriöihin varatut varavoimalaitokset ovat käytössä.

Sähkön kulutus nousee joka aamu ihmisten aloittaessa päivänsä, ja lisääntyvä kulutus näkyy siten hinnassa.

Arkisin kulutus on korkealla etenkin aamulla klo 8-10, iltapäivällä 16-17 ja illalla 18.30-20 välillä. Olisi hyvä pyrkiä tasaamaan sähkönkäyttöä arki-iltaisin ja siirtää suuritehoisten laitteiden käyttöä näiden aikojen ulkopuolelle.

Sähkökatkoista tiedotetaan jakeluyhtiökohtaisesti. Käytettyjä keinoja ovat esimerkiksi tekstiviestit ja sähköposti-ilmoitukset. Myös media uutisoi sivuillaan aiheesta.

Suunnitelmalliset sähkökatkot ovat viimeisimpiä toimenpiteitä sähköpulassa. Sitä ennen on jo tehty joukko muita toimenpiteitä, kuten lisäsäätötarjousten pyytämiset sekä häiriöihin varattujen varavoimalaitosten käynnistäminen.

Fingrid pyrkii hyödyntämään ensin sähkömarkkinoilla toimivien sähköntuottajien ja -kuluttajien vapaaehtoiset toimenpiteet. Vasta, kun kaikki markkinaehtoiset toimenpiteet on toteutettu ja häiriöihin varatut varavoimalaitokset ovat käytössä, joudutaan siirtymään sähköpulan sähkönjakelun rajoitustoimenpiteitä.

 Sähköpulaan liittyvät sähkönjakelun irtikytkentäsuunnitelmat ovat tehty ennakkoon, jotta kriittisemmät sähkönkuluttajat, kuten sairaalat eivät joutuisi sähkönjakelun keskeytyksen kohteeksi. Sairaaloilla on käytössään omia varavoimakoneita. Varavoima merkitsee sairaalan toiminnan häiriöttömän jatkuvuuden mahdollistamista.

Todennäköisesti sähkönhinta on sähköpulatilanteessa erittäin korkea.

Sähköpulassa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkön kulutusta. Tällöin sähkön kulutusta joudutaan rajoittamaan, jotta sähköjärjestelmä ei kaadu. Sähköntarve on normaalioloissa suurimmillaan arkipäivisin aamun tunteina, jolloin yhteiskunta alkaa toimia. Sähköpulatilanteessa sähkönkulutuksen rajoitustoimenpiteet on kohdennettava niille tunneille, jolloin sähköntuotanto ja -tuonti eivät riitä kattamaan sähkönkulutusta.

Sähkön huippukulutustilanteessa Suomi on nykyhetkellä riippuvainen tuonnista, toisin sanoen Suomessa sijaitsevilla sähkön tuotantolaitoksilla ei pystytä tällä hetkellä tuottamaan arvioitua suurinta sähkön kulutuspiikkiä.

Suomen sähköistäminen etenee hyvää vauhtia. Suomesta tulee lähivuosina pääosin omavarainen sähköntuotannossa. Viime vuosien aikana noin 80-85 % sähköstä on tuotettu Suomessa.

Varavoimalaitoksille tehdään säännöllisesti koeajot, joilla niiden toiminta varmennetaan.

Hintakaton käyttöönotto voisi johtaa sähköpulaan, sillä sähköpörssin kautta vaihdettava sähkö, josta Suomi on vielä toistaiseksi osin riippuvainen, myytäisiin tällöin kalliimpaa hintaa tarjoaville maille. Valtioneuvoston Sähkön hinta -työryhmässä on kuitenkin katsottu, että Suomen tulisi tehdä komissiolle aloite sähköpörssin tarjousten alentamisesta maltillisesti EU:ssa siten, että enimmäishinta ei sulkisi markkinoilta pois merkittävästi tuotantokapasiteettia tai kulutusjoustoa.

Toistaiseksi Suomessa ei ole tarvetta alueellisiin tarkasteluihin, vahva kantaverkko mahdollistaa tilanteen hallinnan koko Suomen tasolla.

Suomessa teollisuus kuluttaa noin puolet sähköstä, palvelut neljänneksen samoin kuin kotitaloudet ja maatalous yhdessä.