25.10.2022 11.45
Ajankohtaista, Pörssitiedotteet

Fingrid-konsernin johdon katsaus 1.1.−30.9.2022

 

Fingrid noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta johdon katsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista ja muuta kehitystä kuvaavia keskeisiä tietoja.

Johdon katsauksessa esitetyt tiedot koskevat Fingrid-konsernin kehitystä tammi-syyskuussa 2022 ja vastaavalla jaksolla 2021, ellei toisin ole mainittu. Tässä esitetyt luvut ovat laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Johdon katsaus ei ole IAS 34 –standardin mukainen osavuosikatsaus. Luvut ovat tilintarkastamattomat.

  • Korkean säätösähköhinnan seurauksena yhtiön liikevaihto nousi ennätyksellisen korkeaksi 1 243,4 (690,8) miljoonaan euroon. Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta oli 86,5 (114,3) miljoonaa euroa. Kertyneet kantaverkkotuotot olivat lähes viime vuoden tasolla. Venäjän sähkön tuonnin loppuminen alensi merkittävästi rajasiirtotuottojen määrää verrattuna edelliseen vuoteen. Kauden voittoa nosti merkittävästi häviösähkön hankintaa suojaavien sähköjohdannaisten markkina-arvon muutos.
  • Markkinaehtoisten kustannusten voimakas kasvu jatkui kolmannella neljänneksellä kulujen ollessa merkittävästi korkeammalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.
  • Tulokseen kirjattiin 119,7 (0,0) miljoonaa euroa Fingridille Suomen rajayhteyksiltä sähkön aluehintaeroista kertyneitä pullonkaulatuottoja. Pullonkaulatuotoilla kompensoitiin voimakasta kustannusnousua eikä kantaverkkomaksuja tarvinnut korottaa.
  • Yhtiön maksuvalmius on pysynyt vahvana.

Toimitusjohtajan katsaus: ”Fingridin katse energiakriisin hoidossa ja päästöttömässä tulevaisuudessa”

Energiamarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne on jatkunut Euroopassa käytävän sodan vuoksi. Korkea kaasun hinta on pitänyt sähkön hinnan korkeana kaikkialla Euroopassa. Pohjoisin osa Eurooppaa on kuitenkin hyötynyt puhtaasta sähkön tuotannosta, ja Suomessakin sähkön hinta on pysytellyt eteläisempää Eurooppaa edullisempana. Fingridin taloudessa poikkeustilanne näkyy markkinaehtoisten kustannusten merkittävänä kasvuna verrattuna normaalitilanteeseen sekä lisääntyneenä epävarmuutena kustannuksista. Suuret erot sähkömarkkinoiden aluehinnoissa heijastuvat kasvaneina pullonkaulatuottoina, joita yhtiö on käyttänyt rajajohtoinvestointeihin ja kasvaneiden markkinaehtoisten kulujen kompensointiin. 

Energiakriisi on lisännyt sähkön saatavuuteen liittyviä epävarmuuksia tulevana talvena. Julkaisimme ensimmäisen arvion sähkön riittävyydestä elokuussa. Arviota päivitettiin lokakuun alussa. Viesti on selvä: suurten epävarmuuksien seurauksena suomalaisten on syytä varautua tulevana talvena mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin. Suomalaiset ovat lähteneet hyvin mukaan sähkön säästötalkoisiin: sähkön käyttö on vähentynyt syyskuussa keskimäärin seitsemän prosenttia edellisestä vuodesta. Tämä helpottaa osaltaan talven tehotilannetta ja parantaa sähkön riittävyyttä. Poikkeuksellisen energiamarkkinatilanteen ja säätösähkön hinnan voimakkaan kasvun myötä markkinatoimijoiden huoli tasevastaavien nousevista vakuusvaateista on kasvanut. Fingrid pyrkii yhdessä viranomaisten ja markkinatoimijoiden kanssa löytämään ratkaisuja esitettyyn huoleen ja tilanteeseen tulevana talvena.

Samalla, kun hoidamme vallitsevaa kriisitilannetta, katsomme myös päättäväisesti tulevaisuuteen. Investointiohjelmamme on jatkunut haastavasta tilanteesta huolimatta suunnitelmien mukaisesti ja olemme pystyneet viemään eteenpäin vaativia voimajohto- ja sähköasemahankkeita aikataulussa ja budjetissa. Merkittävin valmistunut hanke oli syyskuun lopulla valmistunut Metsälinja, joka on yksi Fingridin neljästä pohjois-eteläsuuntaisesta 400 kilovoltin pääsiirtolinjasta. Metsälinjan rakentaminen aloitettiin vuonna 2019 osana Fingridin pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmaa. Yhteys vahvistaa Pohjois- ja Etelä-Suomen välistä sähkön siirtokykyä merkittävästi ja sen avulla pystytään siirtämään pohjoisen uusiutuvaa energiantuotantoa tehokkaasti sähkönkäyttäjille. Metsälinja mahdollistaa myös investoinnit meneillään olevan rajakapasiteetin laajentamiseen Ruotsin ja Suomen välillä.

Avainluvut

M€

1−9/22

1−9/21

muutos %

1−12/21

Liikevaihto

1 243,4

690,8

80,0

1 090,9

Liikevoitto*

86,5

114,3

-24,4

148,6

Voitto ennen veroja

376,9

139,3

170,6

187,6

Voitto ennen veroja **

75,5

106,7

-29,2

137,6

Kauden voitto

301,4

111,3

170,7

150,1

Investoinnit, brutto

194,4

142,2

36,7

213,4

Liiketoiminnan nettorahavirta***

630,6

155,0

306,8

242,2

Korollinen nettovelka

439,2

1 032,8

-57,5

938,5

Taseen loppusumma

3 312,5

2 348,3

41,1

2 559,5

Omavaraisuusaste %

24,6

25,9

 

25,3

* Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta

** Voitto ennen veroja ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta

*** Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen

  • Voitto ennen veroja ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta oli 75,5 (106,7) miljoonaa euroa. Liikevoiton lasku on seurausta sääntelyn mukaisen kohtuullisen tuottotason alenemisesta. Tätä on määrittänyt viime vuoden alhainen korkotaso. Poikkeuksellinen sähkömarkkinatilanne on kasvattanut merkittävästi pullonkaula-, voimajärjestelmän reservi- ja häviösähkökustannuksia sekä alentanut tasesähkön myyntikatetta.
  • Fingridin osuus Ruotsin ja Suomen sekä Viron ja Suomen välisiltä rajasiirtoyhteyksiltä kertyneistä pullonkaulatuotoista kasvoi merkittävästi 741,3 (129,3) miljoonaan euroon. Kertyneitä pullonkaulatuottoja on käytetty 93,3 miljoonan euron edestä valmistuneisiin rajasiirtokapasiteettia lisääviin investointihankkeisiin. Lisäksi pullonkaulatuottoja on kohdistettu liikevaihtoon ja liiketoiminnan muihin tuottoihin yhteensä 119,7 (0,0) miljoonaa euroa kompensoimaan markkinaehtoisten kulujen voimakasta kasvua.
  • Liiketoiminnan nettorahavirta on vahvistunut pääosin kasvaneiden pullonkaulatuottojen seurauksena.

Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat 

  • Tammi-syyskuun aikana muutamaa häiriötä lukuun ottamatta Fingridin kantaverkon käyttövarmuus oli hyvällä tasolla. Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli 99,99995 (99,99997) prosenttia. Merkittävän sähkön tuotantovajeen seurauksena Fingrid ajoi syyskuun 8. päivänä varavoimalaitoksia sähkön tasapainon ylläpitämiseksi. Lisäksi kantaverkossa tapahtui suuren tuotantolaitoksen käyttöönottotestausten yhteydessä taajuushäiriö 24.9.2022, jolloin taajuus kävi alimmillaan 49,43 hertsissä. Tilanteessa aktivoitiin voimajärjestelmän reservejä eikä taajuushäiriö vaarantanut sähköjärjestelmän vakautta.
  • Kuluvan vuoden aikana kantaverkkoon on liitetty tuulivoimakapasiteettia 1 182 megawattia. Tuulivoimaan perustuvan sähkön tuotantokapasiteetin määrä syyskuun lopussa oli 4 386 megawattia, joten kasvua on kaiken kaikkiaan 37 prosenttia viime vuodesta.
  • Suomessa kulutettiin sähköä tammi-syyskuussa 59,6 (62,9) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 52,6 (53,3) terawattituntia, mikä oli 80,0 (78,0) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 46,3 (47,8) terawattituntia, mikä oli 77,7 (75,9) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta.
  • Fingridillä oli toteutuksessa 58 sähköasemahanketta, rakenteilla 233 kilometriä voimajohtoja ja yleissuunnittelussa yhteensä 680 km voimajohtoja. Tarkastelujakson investoinnit olivat 194,4 (142,2) miljoonaa euroa. Kesän jälkeen yhtiö teki investointipäätökset Huittinen-Forssa 400 kilovoltin siirtoyhteyden investoinnista, Metsämaan 110 kilovoltin sähköasemasta ja Framnäsin 110 kilovoltin sähköasemahankkeesta. Kyseiset investoinnit tukevat käyttövarmuutta, mahdollistavat tuulivoiman lisäämistä sähköjärjestelmään Pohjanmaalla sekä liittävät Etelä-Suomessa merkittävää sähkön kulutusta kantaverkkoon. 
  • Sähköjärjestelmän toiminnan takaaminen häiriötilanteissa ja käyttövarmuuden ylläpito vaatii niin sähkön kulutus- kuin tuotantokapasiteettia, jolla voidaan häiriötilanteissa tasapainottaa sähköjärjestelmää. Merkittävästi kohonneiden voimajärjestelmän reservikustannusten sekä säätösähkön hankinnan kustannusnousun seurauksena tasepalvelun maksuja nostettiin 1.9.2022 alkaen. Tasepalvelumaksu on nykyisin tasolla 1,2 €/MWh ja maksu on yhtä suuri tasevastaaville niin sähkön tuotannon kuin kulutuksen osalta.
  • Fingrid julkaisi elokuussa arvion tulevan talven sähkön riittävyydestä ja varoitti sähköpulan aiheuttamista sähkökatkojen mahdollisuudesta. Varoituksen taustalla on sota Euroopassa ja energiamarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne, jotka ovat lisänneet sähkön saatavuuteen liittyviä epävarmuuksia.
  • Fingrid julkaisi luonnoksen Suomen sähköjärjestelmävisiosta. Visio sisältää neljä erilaista tulevaisuusskenaariota sähkön tuotannon ja kulutuksen kehittymisestä vuosille 2035 ja 2045. 

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Teollisuuden Voima Oyj:n (”TVO”) on 25.5.2022 jättänyt Energiavirastolle tutkintapyynnön liittyen TVO:n esittämiin väittämiin siitä, että Fingrid olisi laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa ja/tai muussa soveltuvassa lainsäädännössä asetettua verkon kehittämisvelvoitetta ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon oikeudettomia rajoituksia sekä siitä, että Fingrid olisi rikkonut julkishallinnollisen tehtävänsä hoitamiseen liittyviä hallinto-oikeudellisia velvoitteitaan. Fingridin näkemyksen mukaan TVO:n esittämät väitteet ovat perusteettomia. Fingrid on antanut 26.8.2022 Energiavirastolle vastineensa TVO:n tutkintapyynnössä esittämiin väittämiin.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Energiavirasto päättää Fingridin saamien pullonkaulatuottojen käytöstä EU-sääntelyn mukaisesti. Fingridin Energiavirastolta 5.10.2022 saama valvontakirje määrittää pullonkaulatuottojen käyttöä vuosina 2022 ja 2023. Päätös pullonkaulatuottojen käytöstä annetaan osana yhtiön valvontapäätöstä kunkin valvontajakson jälkeen.

  • Fingrid ilmoitti 12.10.2022 jättävänsä perimättä kantaverkkomaksut joulukuussa 2022 sekä vuoden 2023 tammikuun, helmikuun ja kesäkuun osalta. Tavoitteena on myös jatkossa käyttää pullonkaulatuottoja aktiivisesti rajasiirtokapasiteettia lisääviin investointeihin sekä kattaa niillä toiminnan kustannuksia Fingridin asiakkaiden hyödyksi.
  • Sähkömarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne lisää epävarmuutta yhtiön markkinaehtoisissa kustannuksissa. Aluehintaerot pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä tulevat kerryttämään myös Fingridin osuutta pullonkaulatuotoista tilikauden aikana.

Yhtiö ei ole muuttanut tulosohjeistustaan puolivuosikatsauksessa 27.7.2022 annetusta.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj, puh. 040 593 8428

Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Metsälä, Fingrid Oyj, puh 040 563 3756

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää.

Fingrid välittää. Varmasti.

www.fingrid.fi