;
3.3.2021 14.38
Ajankohtaista, Sähköjärjestelmä

Verkkosääntö velvoittaa 24 tunnin toimintakykyyn ja alitaajuussuojaukseen – valmista oltava joulukuussa 2022

Fingridin tekemän kyselyn mukaan eurooppalaisen verkkosäännön edellyttämä alitaajuussuojauksen toteutus etenee hyvää vauhtia alan toimijoilla. Sen sijaan 24 tunnin toimintakyvyn vaatimuksen toteuttamisessa osalla toimijoista on vielä kirittävää. Jälkimmäinen vaatimus koskee erityisesti isoja jakeluverkonhaltijoita ja voimalaitoksia sekä nimettyjä kantaverkon ja jakeluverkon sähköasemia.

Sähköverkon hätätilaa ja käytönpalautusta koskevan verkkosäännön (Network Code for Emergency and Restoration = NC ER) tavoitteena on ehkäistä häiriötilanteiden laajeneminen, pysäyttää eteneminen suurhäiriöön sekä varmistaa järjestelmän nopea palauttaminen normaalitilaan.

Verkkosäännön toimeenpanossa on työn alla vielä kaksi merkittävää ja laajasti eri osapuolia koskevaa uudistusta: alitaajuussuojausjärjestelmä sekä 24 tunnin toimintakyvyn toteuttaminen suurhäiriössä. Uudistusten tulee olla toteutettuina viimeistään joulukuussa 2022. Jotta varmistamme aikataulussa pysymisen ja resurssien optimaalisen käytön, viimeistenkin osapuolten tulisi nyt käynnistää toteutuksen toimeenpano.   

Alitaajuussuojausjärjestelmä

Alitaajuussuojausjärjestelmä on viimeinen oljenkorsi, jolla taajuuden laskiessa ja suurhäiriön uhatessa pyritään pelastamaan suurin osa sähköjärjestelmästä kytkemällä irti osa Suomen sähkönkulutuksesta, enintään 30 %. Alitaajuussuojauksen toteutukseen osallistuvat järjestelmän varautumissuunnitelman kannalta merkittäviksi nimetyt osapuolet eli

  • jakeluverkonhaltijat (jakeluverkon ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijat Suomessa) sekä
  • kantaverkkoon liittyneet sähkönkuluttajat.

Kukin mainittu osapuoli on velvollinen toteuttamaan taajuusreleistyksen, jolla osapuolen verkosta tai  verkkoon liittyneestä keskimääräisestä sähkönkulutuksesta irtikytketään 30 % taajuusalueella 48,0...48,8 Hz. Irtikytkentä suoritetaan 1...5 portaassa. 

On äärimmäisen harvinaista, että taajuus laskee niin alas, että alitaajuussuojaus aktivoituu - tehonvajaussuojauksen nimellä tunnettu alitaajuussuojausjärjestelmän edeltäjä ei ole olemassaolonsa aikana aktivoitunut yhtään kertaa. Mutta silloin kun näin käy, sähköjärjestelmän pelastamiseksi vaaditaan äärimmäisen nopeita automaattisia toimenpiteitä.

Fingrid pyysi viime vuonna osapuolilta alustavat alitaajuussuojauksen toteutussuunnitelmat. Suunnitelmat saatiin lähes kaikilta osapuolilta ja niiden perusteella alitaajuussuojausjärjestelmän toteutus  etenee hyvää vauhtia.

24 h toimintakyky

24 tunnin toimintakyvyllä tarkoitetaan Fingridin sekä käytönpalautussuunnitelman kannalta merkittävien osapuolien kykyä toimia ja suorittaa suurhäiriön jälkeisessä käytönpalautuksessa tarvittavia toimenpiteitä vähintään 24 tunnin ajan tilanteessa, jossa sähköt ovat katkenneet.

Osapuolet joita vaatimus koskee, ovat Fingridin lisäksi

  • isot jakeluverkonhaltijat (verkkoon liittynyt keskikulutus yli 30 MW),
  • isot voimalaitokset (nimellisteho yli 30 MW) sekä niiden omistajat ja
  • joukko nimettyjä kantaverkon ja jakeluverkkojen sähköasemia.

Kukin mainituista osapuolista on velvollinen varmistamaan valvomonsa sekä nimettyjen voimalaitosten ja sähköasemien toimintakyvyn 24 tunnin ajan sähkökatkossa. Valvomoiden toimintakykyyn sisältyy myös kyky kommunikoida Fingridin kantaverkkokeskuksen kanssa. Voimalaitosten ja sähköasemien osalta vaatimuksena on kyetä välittämään Fingridille tilannekuvaa, käytännössä määritelty joukko reaaliaikamittauksia ja tilatietoja sekä kyetä sähkökatkon aikana tekemään valmistelevia toimenpiteitä ja kytkentöjä, joilla mahdollistetaan voimalaitoksen käynnistäminen ja tahdistaminen verkkoon mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sähköt ovat palanneet.

Lähetimme tammikuussa tilannekyselyn 24 tunnin toimintakyvyn toteutuksesta niille alan toimijoille, joita tämä verkkosääntö erityisesti koskettaa. Jo saatujen vastausten perusteella toteutus on useilla osapuolilla jo hyvin käynnissä tai vähintäänkin suunnitteilla. Toteutukseen liittyvät vaatimukset eivät kuitenkaan näytä olevan vielä kaikille osapuolille täysin selkeitä, joten panostamme tänä vuonna asiasta viestimiseen jatkamalla webinaareja sekä kahdenkeskisiä keskusteluja. 

Valitettavasti kaikki eivät ole vielä vastanneet kyselyymme, joten olemme jatkaneet kyselyn vastausaikaa. Toivommekin, että jokainen kyselyn saanut vastaisi siihen pikimmiten. Linkki kyselyyn >

Osa eurooppalaista verkkosääntöpakettia

Sähköverkon hätätilaa ja käytönpalautusta koskeva verkkosääntö NC ER on osa eurooppalaista verkkosääntöpakettia, joka ohjaa tuotannon ja kulutuksen sähköjärjestelmään liittämistä, sähköjärjestelmän käyttöä sekä sähkömarkkinoita. Kuten nimi vihjaa, NC ER:n rooli tässä paketissa on ohjata toimintaa sähköjärjestelmää koskevissa vakavimmissa tilanteissa: hätätilassa jolloin suurhäiriön riski on merkittävä sekä suurhäiriötilassa.

Lainsäädännölliseltä statukseltaan verkkosäännöt ovat eurooppalaisia asetuksia eli ne ovat EU:n jäsenvaltioissa suoraan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Eurooppalaisena lainsäädäntönä verkkosäännöt menevät ristiriitatilanteissa hierarkiassa kansallisen lainsäädännön edelle. Verkkosääntöjen käyttöönotosta sekä niiden vaatimusten kansallisesta soveltamisesta vastaavat jäsenvaltiot. Suomessa Fingrid vastaa NC ER:n vaatimien käytännön toimenpiteiden määrittelystä ja niiden toteuttamisen seurannasta. Energiavirasto valvoo, että NC ER:ää noudatetaan asianmukaisesti. Kukin osapuoli vastaa itselleen määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamisesta.

NC ER -verkkosääntö astui voimaan 18.12.2017. Verkkosäännön 24 tunnin toimintakykyvaatimuksen ja alitaajuussuojausjärjestelmän toteuttamisen on oltava valmiina vuoden 2022 joulukuussa.

Lisätiedot:

Jari Siltala, Fingrid, jari.siltala@fingrid.fi

Lisätietoa myös kotisivuillamme > 

Huom! Fingrid lähettää NC ER:n toimeenpanoa koskevat yksityiskohtaiset materiaalit erikseen ainoastaan järjestelmän varautumissuunnitelman ja käytönpalautussuunnitelman kannalta merkittäville osapuolille.