Fingrid-konsernin johdon katsaus 1.1.−31.3.2021

Fingrid noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta johdon katsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista ja muuta kehitystä kuvaavia keskeisiä tietoja.

Johdon katsauksessa esitetyt tiedot koskevat Fingrid-konsernin kehitystä tammi-maaliskuussa 2021 ja vastaavalla jaksolla 2020, ellei toisin ole mainittu. Tässä esitetyt luvut ovat laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Johdon katsaus ei ole IAS 34 –standardin mukainen osavuosikatsaus. Luvut ovat tilintarkastamattomat.

• Tammi-maaliskuu on ollut lämpötilan osalta pitkän aikavälin keskiarvojen mukainen. Lisääntynyt Venäjän rajasiirto ja pitkien pakkasjaksojen nostama sähkönkulutus ovat parantaneet yhtiön liikevaihtoa sekä tulosta suhteessa edellisen katsauskauden vastaavaan ajanjaksoon.
• Katsauskauden liikevaihto oli 277,9 (199,6) miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta 85,6 (65,2) miljoonaa euroa.
• Yhtiön kannattavuus ja maksuvalmius ovat pysyneet hyvinä.
  
  

Toimitusjohtajan katsaus: ”Verkkovisio viitoittaa tietä kahden miljardin euron investoinneille kantaverkkoon tällä vuosikymmenellä”

Säätila on ollut alkuvuoden aikana normaali. Pitkät pakkasjaksot ovat lisänneet sähkönkulutusta ja myös pohjoismainen vesitilanne on viimevuotisen runsauden jälkeen palautunut lähemmäs normaalia. Sähkön kulutus kasvoi katsauskaudella verrattuna edellisen vuoden poikkeuksellisen lämpimään vastaavaan ajanjaksoon. Tämän seurauksena yhtiön liikevaihto ja tulos paranivat suhteessa edelliseen katsauskauteen. Liikevaihdon kasvu tuli volyymin kautta, sillä pidämme kantaverkkopalvelumaksut vuonna 2021 edellisen vuoden tasolla.

Kohonnut sähkönkulutus yhdessä siirtorajoitusten kanssa aiheutti merkittäviä sähkön aluehintaeroja Pohjoismaissa. Sähköntuonti Ruotsista Suomeen oli runsasta ja usein päiväsaikaan maksimitasolla. Tämä aiheutti merkittävää sähkönhinnan eroa Suomen ja etenkin pohjoisen Ruotsin välille. Hintaeron seurauksena Fingrid sai merkittävästi pullonkaulatuottoja, jotka käytämme markkinoiden toimintaa parantaviin investointeihin. Sähkön tuonti Venäjältä kasvoi Suomen kohonneiden sähkönhintojen seurauksena, mikä lisäsi rajasiirron tuottoja.

Rakennamme voimajohtoja ja sähköasemia kymmenillä eri työmailla. Tekemämme pitkän aikavälin verkkovision pohjalta arvioimme, että tämän vuosikymmenen aikana kantaverkko tarvitsee vähintään kahden miljardin euron investoinnit, jotta Suomen sähköistymisen vaatimat sähkön kulutuksen ja tuotannon valtavat lisäinvestoinnit voidaan toteuttaa. Tämän rinnalla kehitämme sähkömarkkinoita ja käyttötoimintaamme vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Avainluvut

• Liikevoitto ilman operatiiviseen toimintaan liittyvien johdannaisten käyvän arvon muutosta oli 85,6 (65,2) miljoonaa euroa. Liikevoiton parannus johtuu lisääntyneistä kantaverkko- ja rajasiirtotuotoista.
• Rajasiirtoyhteyksiltä saadut pullonkaulatuotot olivat 25,6 (24,6) miljoonaa euroa. Nämä tulot käytetään lähivuosina täysimääräisesti investointeihin, joiden tarkoitus on parantaa siirtoyhteyksiä niin, ettei pullonkauloja pääse syntymään.
• Liiketoiminnan nettorahavirta on vahvistunut pääosin parantuneen tuloksen johdosta.
  
  

Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat

• Tammi-maaliskuun aikana Fingridin kantaverkon käyttövarmuus oli erittäin hyvällä tasolla eikä kantaverkossa ollut merkittäviä markkinoiden toimintaan vaikuttavia häiriöitä.
• Suomessa kulutettiin sähköä tammi-maaliskuussa 24,7 (23,2) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 19,4 (18,4) terawattituntia, mikä oli 73,7 (73,9) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 17,8 (16,6) terawattituntia, mikä oli 71,9 (71,6) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta.
• Sähkönkulutuksen kulutushuippu saavutettiin 18.2.2021. Sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi tuolloin 14 267 megawattiin kello 9–10. Suomessa tuotettiin 11 191 megawatin keskiteholla sähköä ja loput 3 076 megawatin keskiteho tuotiin Ruotsista, Venäjältä ja Virosta. Sähkön riittävyys ei ollut huippukulutustilanteessa vaarassa.
• Fingrid julkaisi vision kantaverkon pitkän ajan kehittämistarpeista ja ratkaisuista. Verkkovisio perustuu sähkön tuotanto- ja kulutusrakennetta kuvaaviin skenaarioihin. Verkkovisio osoittaa, että Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää miljardiluokan investointeja kantaverkkoon seuraavan kymmenen vuoden aikana.
• Fingridillä oli rakenteilla 36 sähköasemahanketta ja 580 kilometriä voimajohtoa. Valkeuden sähköaseman rakentamisesta Pohjois-Pohjanmaalle tehtiin investointipäätös. Sähköaseman rakentaminen edesauttaa tuulivoimainvestointien toteutumista. Vuonna 2023 valmistuvan aseman arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa.
• Fingridin toiminta sujui suunnitelmien mukaisesti koronapandemiasta huolimatta.
• Fingrid haki poikkeusta 15 minuutin taseselvitysjakson käyttöönotolle 22.5.2023 saakka minkä Energiavirasto vahvisti.
  
  

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 7.4.2021 vuoden 2020 tilinpäätöksen ja teki päätöksen osingosta. Osingon ensimmäinen erä, yhteensä 89 980 000,00 euroa osinkoa maksettiin 12.4.2021. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Juhani Järvi ja hallituksen varapuheenjohtajana Päivi Nerg. Muut hallituksen jäsenet ovat Hannu Linna, Sanna Syri ja Esko Torsti.

Yhtiö ei ole muuttanut tulosohjeistustaan tilinpäätöstiedotteessa 5.3.2021 annetusta.

Lisätietoja:

Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj, toimitusjohtaja
+358 30 395 5140 tai +358 40 593 8428

Jan Montell, Fingrid Oyj, talous- ja rahoitusjohtaja
+358 30 395 5213 tai +358 40 592 4419