Luonto tarjoaa mahdollisuuksia voimajohtoalueiden hyödyntämiseen - selvitys ekosysteemipalveluiden tuomista hyödyistä johtoaukeiden monimuotoisuuteen valmistunut
Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon tuottamia hyötyjä ihmiselle, yhteiskunnalle ja muulle luonnolle. Hyödyt voivat olla joko aineettomia tai aineellisia. Ekosysteemipalveluajattelun avulla tuodaan esille voimajohtoalueiden konkreettisia hyötyjä, joista tuttuja esimerkkejä ovat marjastus, sienestys, metsästys, viljely ja laidunnus.Kantaverkon voimajohtojen ympäristövaikutukset tunnetaan hyvin. Ekosysteemipalveluiden näkökulmaa voidaan edelleen hyödyntää kantaverkon voimajohtoalueiden luonnon monimuotoisuuden lisäämisen ja hyötykäyttömahdollisuuksien tutkimisessa. Voimajohtoalueet luovat valoisia ja avoimia elinympäristöjä, jotka ovat tiettyjen kasvi- tai eläinlajien säilymiselle tärkeitä, mutta muutoin käymässä vähiin. Niityt ja kedot ovat tärkeitä myös pölyttäjähyönteisille, jotka ovat yksi esimerkki ekosysteemipalvelusta.
Fingridin tavoitteena on selvittää ekosysteemipalveluajattelun tuomia mahdollisuuksia voimajohtoalueiden hyödyntämisen lisäämiseksi ja Fingridin toimintatapojen kehittämiseksi. Työ on käynnistynyt perusselvityksellä, jota jatketaan tarkastelemalla kehittämismahdollisuuksia yhdessä sidosryhmien kanssa.
Hyötykäyttömahdollisuuksia maanomistajille ja kuntalaisille monin eri tavoin, sähköturvallisuus varmistaen
Fingridin yhtenä keskeisenä tavoitteena kantaverkon suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa on varmistaa, että ympäristövaikutukset ja maankäyttökysymykset otetaan pitkäjänteisesti huomioon.
Maanomistajat hyödyntävät kantaverkon voimajohtoalueita jo monin eri tavoin, sähköturvallisuutta unohtamatta. Ekosysteemipalveluiden selvityksen avulla kantaverkon voimajohtojen ympäristövaikutusten tietopohjaa pystytään kuitenkin laajentamaan edelleen hyödyntämällä ekosysteemipalveluiden näkökulmaa voimajohtoalueiden luonnon monimuotoisuuden ja hyötykäyttömahdollisuuksien lisäämiseksi.
Kuntaa voimajohtoalueen maanomistajana voivat kiinnostaa voimajohtoalueen kulttuuripalvelut, kuten se miten voimajohtoalue voi luoda uusia reittejä ja virkistystoimintoja esimerkiksi ulkoiluun ja ympäristökasvatukseen. Maanomistaja voi myös innostua maisemoimaan voimajohtoaluetta hyödyksi tai iloksi silmälle.
Lue Voimajohtoalueiden ekosysteemipalvelut -selvitys täältä.
Lisätietoja:
erikoisasiantuntija Tiina Seppänen puh. 030 395 5164
kehityspäällikkö Satu Vuorikoski puh. 030 395 5195
kehityspäällikkö Satu Vuorikoski puh. 030 395 5195
Fingridin omistamaan sähkönsiirron kantaverkkoon kuuluu voimajohtoja yhteensä noin 14 200 kilometriä. Johtoalueita on yhteensä noin 63 000 hehtaaria, josta metsää on noin 52 000 hehtaaria, peltoja noin 10 000 hehtaaria ja vesistöjä noin 1 000 hehtaaria. Voimajohto on naapuri, joka ei halua häiritä muita eikä myöskään tulla itse häirityksi. Voimajohdon omistajana Fingridin on pidettävä voimajohdot sähköturvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa. Voimajohtojen alla oleva maa kuuluu maanomistajalle, joka voi päättää sen käytöstä, kunhan sähköturvallisuus varmistetaan.