Fingrid-konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2015
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Taloudellinen kehitys tammi-kesäkuussa 2015 • Konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 293,1 (305,3) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto oli 82,1 (99,0) miljoonaa euroa • Konsernin tammi-kesäkuun voitto oli 52,3 (76,2) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 45,6 (97,2) miljoonaa euroa • Korollinen nettovelka oli 1 067,2 (1 056,2) miljoonaa euroa • Investoinnit olivat 67,8 (57,5) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste oli 31,8 (29,8) prosenttia • Osakekohtainen tulos oli 15 744 (22 906) euroa Taloudellinen kehitys huhti-kesäkuussa 2015 • Konsernin liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 113,2 (114,1) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto huhti-kesäkuussa oli 9,3 (19,7) miljoonaa euroa • Konsernin voitto huhti-kesäkuussa oli -3,0 (13,8) miljoonaa euroa
|
AVAINLUVUT
|
|
1-6/15
|
1-6/14
|
muutos %
|
4-6/15
|
4-6/14
|
muutos %
|
1-12/14
|
|
Liikevaihto
|
M€
|
293,1
|
305,3
|
-4,0
|
113,2
|
114,1
|
-0,7
|
567,2
|
|
Investoinnit, brutto
|
M€
|
67,8
|
57,5
|
18,0
|
43,8
|
25,9
|
69,2
|
129,5
|
|
– investoinnit liikevaihdosta
|
%
|
23,1
|
18,8
|
|
38,7
|
22,7
|
|
22,8
|
|
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
|
M€
|
0,8
|
0,9
|
-6,6
|
0,4
|
0,5
|
-14,1
|
1,7
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
0,3
|
0,3
|
|
0,4
|
0,4
|
|
0,3
|
|
Henkilöstö keskimäärin
|
|
319
|
297
|
7,4
|
325
|
306
|
6,2
|
305
|
|
Henkilöstö kauden lopussa
|
|
332
|
317
|
4,7
|
332
|
317
|
4,7
|
313
|
|
Palkat ja palkkiot yhteensä
|
M€
|
11,2
|
10,4
|
7,6
|
5,7
|
5,2
|
8,9
|
20,5
|
|
Liikevoitto
|
M€
|
82,1
|
99,0
|
-17,0
|
9,3
|
19,7
|
-52,7
|
142,8
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
28,0
|
32,4
|
|
8,2
|
17,2
|
|
25,2
|
|
Voitto ennen veroja
|
M€
|
65,4
|
95,0
|
-31,1
|
-3,7
|
17,2
|
-121,6
|
132,9
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
22,3
|
31,1
|
|
-3,3
|
15,1
|
|
23,4
|
|
Kauden voitto
|
M€
|
52,3
|
76,2
|
-31,3
|
-3,0
|
13,8
|
-121,9
|
106,5
|
|
Kauden laaja tulos
|
M€
|
55,4
|
75,8
|
-26,9
|
-1,6
|
13,9
|
-111,6
|
106,1
|
|
Omavaraisuusaste
|
%
|
31,8
|
29,8
|
|
31,8
|
29,8
|
|
31,0
|
|
Korolliset nettolainat
|
M€
|
1 067,2
|
1 056,2
|
1,0
|
1 067,2
|
1 056,2
|
|
1 046,1
|
|
Nettovelkaantuminen
|
|
1,6
|
1,7
|
|
1,6
|
1,7
|
|
1,6
|
|
Tulos/osake
|
€
|
15 744,04
|
22 905,58
|
-31,3
|
-911,57
|
4 161,49
|
-121,9
|
32 027,89
|
|
Osinko/A-osake
|
€
|
|
|
|
|
|
|
21 655,44
|
|
Osinko/B-osake
|
€
|
|
|
|
|
|
|
16 038,49
|
|
Oma pääoma/osake
|
€
|
197 687
|
191 459
|
3,3
|
|
|
|
200 568
|
|
Osinko/tulos A-osake
|
%
|
|
|
|
|
|
|
67,6
|
|
Osinko/tulos B-osake
|
%
|
|
|
|
|
|
|
50,1
|
|
Osakkeiden lukumäärä
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– A-sarjan osakkeet
|
kpl
|
2 078
|
2 078
|
|
2 078
|
2 078
|
|
2 078
|
|
– B-sarjan osakkeet
|
kpl
|
1 247
|
1 247
|
|
1 247
|
1 247
|
|
1 247
|
|
Yhteensä
|
kpl
|
3 325
|
3 325
|
|
3 325
|
3 325
|
|
3 325
|
"Pohjoismaista on edelleen tuotu Suomeen edullista sähköä, minkä johdosta sähkön tukkumarkkinoiden Suomen aluehinta laski 25 prosenttia toisella vuosineljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kesäkuussa sähkön tukkuhinta Suomessa oli alhaisin viiteentoista vuoteen. Sähkön siirtokapasiteetti Suomen ja Ruotsin välillä on ollut koko alkuvuoden lähes täydessä käytössä. Eurooppalaisen markkinamekanismin ohjaamana Pohjoismaista Suomeen tuotua edullista sähköä on viety runsaasti Viroon. Vienti Suomesta Viroon kasvoi toisella vuosineljänneksellä peräti 75 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Fingridin taloudessa markkinatilanne näkyy toisaalta merkittävinä pullonkaulatuloina, toisaalta kasvaneina siirtohäviöinä. Suomen kantaverkon käyttövarmuus on ollut erinomainen vuoden ensimmäisellä puolivuotisjaksolla.
Fingridin pitkän tähtäimen investointiohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Kuluvan vuoden aikana yhtiö investoi kantaverkkoon 150 miljoonaa euroa. Investointiohjelman painopistealueet ovat kantaverkon uudistaminen Pohjanmaalla ja itä-länsisuuntaisen verkon modernisointi Etelä-Suomessa. Suomen hallituksen uudessa hallitusohjelmassa esitetään tuulivoiman syöttötariffijärjestelmään muutoksia, jotka lisäävät tuulivoimatuottajien riskejä. Hallitusohjelman muutokset ovat kiihdyttäneet nykyisiä tuulivoimahankkeita, joilla on myös merkittävä rooli Fingridin investointiohjelmassa. Syöttötariffijärjestelmän muutokset saattavat vaikuttaa sellaisiin suunniteltuihin Fingridin investointeihin, jotka perustuvat tuulivoiman liittämiseen Suomen kantaverkkoon."
FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2015
Laskentaperiaatteet
Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2014.
Taloudellinen tulos
Konsernin toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 113,2 (114,1) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot olivat toisella neljänneksellä 60,3 (61,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,1 (0,5) miljoonaa euroa. Toisen vuosineljänneksen kulut olivat 101,5 (105,8) miljoonaa euroa.
Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 293,1 (305,3) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot laskivat alkuvuoden aikana 175,7 (185,2) miljoonaan euroon alhaisemman sähkön kulutuksen ja vuoden alussa toteutetun kahden prosentin kantaverkkohinnoittelun alennuksen seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,9 (1,7) miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun kulut olivat 205,4 (211,3) miljoonaa euroa.
Tammi-kesäkuussa sähkön kulutus oli 42,3 (42,9) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 69,7 (76,6) miljoonaa euroa. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä kasvoivat 24,3 (23,9) miljoonaan euroon. Pullonkaulatulojen kasvu johtui markkinatilanteesta, jossa Suomi on tuonut merkittävästi sähköä Ruotsista. Lisäksi Suomen ja Ruotsin aluehintojen erot ovat olleet edellisvuotta suuremmat, mikä johtuu erittäin alhaisesta sähkön tukkuhinnasta Pohjoismaissa. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 7,1 (4,1) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta Venäjän tuonnin kasvusta, jonka taustalla on ruplan heikkeneminen. Pullonkaulatuotot Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä kasvoivat 3,2 (0,6) miljoonaan euroon pullonkaulatuntien merkittävän kasvun seurauksena. Läpisiirtotuotot olivat edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tasolla.
Tasesähkön kulut laskivat viimevuotisesta tasosta 47,9 (51,5) miljoonaan euroon. Häviösähkökulut laskivat 30,9 (33,9) miljoonaan euroon vertailukautta alhaisemman hankintahinnan ja pienemmän Suomen aluehinnan ja systeemihinnan hintaeron johdosta. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2015 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 96 (96) prosenttia oli suojattu keskihintaan 39,9 (42,4) euroa megawattitunnilta.
Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut kasvoivat 29,4 (28,1) miljoonaan euroon taajuusohjattujen häiriöreservien markkinahintojen kasvettua runsaiden kevättulvien seurauksena. Poistot olivat 46,2 (45,6) miljoonaa euroa. Kunnonhallintakulut olivat 7,1 (6,8) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat hiukan henkilöstömäärän kasvun seurauksena 13,5 (12,4) miljoonaan euroon.
|
Liikevaihto ja muut tuotot (milj. €)
|
1-6/15
|
1-6/14
|
muutos %
|
4-6/15
|
4-6/14
|
muutos %
|
|
Kantaverkkotuotot
|
176
|
185
|
-5,1
|
60
|
61
|
-1,2
|
|
Tasesähkön myynti
|
70
|
77
|
-9,0
|
30
|
35
|
-16,3
|
|
Läpisiirtotuotot
|
7
|
7
|
0,7
|
3
|
3
|
-4,7
|
|
Rajasiirtotuotot
|
7
|
4
|
73,9
|
1
|
2
|
-8,7
|
|
Suomi-Viro pullonkaulatuotot
|
3
|
1
|
454,1
|
3
|
0
|
1 709,5
|
|
Tehoreservituotot*
|
4
|
4
|
0,3
|
2
|
2
|
-0,3
|
|
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot
|
24
|
24
|
1,9
|
13
|
9
|
50,1
|
|
Muu liikevaihto
|
2
|
4
|
-47,4
|
1
|
2
|
-54,5
|
|
Liiketoiminnan muut tuotot
|
2
|
2
|
11,0
|
1
|
1
|
114,9
|
|
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
|
295
|
307
|
-3,9
|
114
|
115
|
-0,2
|
|
Kulut (milj. €)
|
1-6/15
|
1-6/14
|
muutos %
|
4-6/15
|
4-6/14
|
muutos %
|
|
Tasesähkön osto
|
48
|
52
|
-7,0
|
20
|
24
|
-17,3
|
|
Häviösähkökulut
|
31
|
34
|
-8,9
|
15
|
16
|
-4,7
|
|
Poistot
|
46
|
46
|
1,3
|
23
|
24
|
-1,0
|
|
Reservikulut
|
29
|
28
|
4,7
|
17
|
15
|
13,6
|
|
Henkilöstökulut
|
13
|
12
|
8,5
|
7
|
6
|
11,6
|
|
Tehoreservikulut*
|
4
|
4
|
0,2
|
2
|
2
|
3,4
|
|
Kunnonhallintakulut
|
7
|
7
|
3,3
|
4
|
4
|
8,2
|
|
Läpisiirtokulut
|
5
|
5
|
-11,0
|
1
|
2
|
-46,5
|
|
Muut kulut
|
22
|
24
|
-8,1
|
11
|
12
|
-9,9
|
|
Kulut yhteensä
|
205
|
211
|
-2,8
|
101
|
106
|
-4,1
|
|
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
|
90
|
96
|
-6,4
|
13
|
9
|
46,6
|
|
Konsernin liikevoitto, IFRS
|
82
|
99
|
-17,0
|
9
|
20
|
-52,7
|
* Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.
Konsernin toisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 9,3 (19,7) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli -3,7 (17,2) miljoonaa euroa. Katsauskauden voitto oli -3,0 (13,8) miljoonaa euroa ja laaja tulos -1,6 (13,9) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli katsauskaudella -6,8 (24,0) miljoonaa euroa. Katsauskaudella toteutettu osakkuusyhtiö Porvoon Alueverkko Oy:n osakkeiden myynnillä ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen tai rahavirtaan.
Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 82,1 (99,0) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 65,4 (95,0) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 52,3 (76,2) miljoonaa euroa ja laaja tulos 55,4 (75,8) miljoonaa euroa. Suurimmat negatiiviset erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät johdannaisten markkina-arvon muutoksilla (-22,9 miljoonaa euroa) ja alhaisemmilla kantaverkkotuotoilla (-9,5 miljoonaa euroa). Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 45,6 (97,2) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 31,8 (29,8) prosenttia.
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.
Investoinnit ja kunnossapito
Fingridin investointiohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Investointiohjelman mukaisissa suurhankkeissa Pohjanmaan sähkönsiirtoverkon kehittämisessä ja vanhan Itä-Suomen ja Länsi-Suomen yhdistävän siirtoyhteyden uudistamisessa työt ovat edenneet suunnitellusti.
Yhtiö teki investointipäätöksen Alajärven 400 kilovoltin kytkinaseman uudistamisesta. Alajärven muuntoasema on yksi keskeisimmistä päävoimansiirtoverkon sähköasemista. Kytkinaseman käyttövarmuuden turvaamiseksi aseman ikääntynyt pääkiskojärjestelmä uusitaan nykyaikaiseksi. Hankkeen investointikustannukset ovat noin 17 miljoona euroa ja toteutusvuosi 2017.
Kesäkuussa otettiin käyttöön 117 kilometriä pitkä Huutokoski-Kontiolahti 110 kilovoltin siirtoyhteys. Noin 15 miljoonaa euroa maksaneen hankkeen toteuttivat TLT Building Oy ja Eltel Networks Oy.
Yhtiö on tehnyt useita uusia hankintapäätöksiä. Pohjanmaan Hirvisuo-Pyhänselkä siirtoyhteyden vahvistamiseen liittyvän Kalajoen Jylkän uuden 400/110/20 kilovoltin sähköaseman toteuttaa Infratek Oy. Hankkeen arvo on noin 11,5 miljoonaa euroa ja sähköasema valmistuu syksyllä 2016. Hirvisuon rakenteilla olevalle sähköasemalle rakennetaan kaksi 400 kilovoltin sarjakondensaattoria. Kondensaattorit toimittaa Siemens Osakeyhtiö. Urakan hinta on noin 7 miljoonaa euroa ja urakka valmistuu vuoden 2016 lopulla.
Yhtiö jatkaa merkittävää panostusta työturvallisuuden kehittämiseen. Alkuvuonna tapaturmia sattui kuitenkin hieman enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Katsauskaudella tapaturmien määrä on saatu laskemaan ja työturvallisuuden kehitystyö jatkuu edelleen. Fingridin työntekijälle sattui vakava sähkötapaturma Nikuvikenin sähköasemalla toukokuussa. Tapaturmaan johtaneet syyt on selvitetty ja Fingrid on tehnyt onnettomuusraportin pohjalta toimintasuunnitelman vastaavien tapaturmien välttämiseksi tulevaisuudessa.
Fingrid sijoittui kansainvälisessä kantaverkkoyhtiöiden ITAMS (International Transmission Asset Management Study) vertailussa kärkeen. ITAMS on laadullinen vertailu, jossa haetaan hyviä toimintamalleja kantaverkkoyhtiöiden omaisuuden hallintaan.
Voimajärjestelmä
Suomessa kulutettiin sähköä huhti-kesäkuussa 18,8 (18,9) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 1,6 (0,9) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 20,4 (19,8) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 15,9 (15,8) terawattituntia, mikä oli 78,0 (79,9) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 14,4 (14,9) terawattituntia, mikä oli 76,2 (79,0) prosenttia Suomen kulutuksesta.
Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus oli 42,3 (42,9) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 2,9 (2,2) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 45,1 (45,0) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 33,9 (34,0) terawattituntia, mikä oli 75,0 (75,6) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 31,0 (31,8) terawattituntia, mikä oli 73,3 (74,1) prosenttia Suomen kulutuksesta.
Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen huhti-kesäkuun aikana 4,1 (4,2) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 (0,0) terawattituntia. Tammi-kesäkuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 8,3 (9,3) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 (0,07) terawattituntia.
Sähköä vietiin Viroon huhti-kesäkuussa 1,4 (0,8) terawattituntia. Tammi-kesäkuussa sähköä vietiin Viroon 2,6 (2,0) terawattituntia. Estlink 2 tasasähköyhteys oli poissa käytöstä kaksi viikkoa toukokuun alussa vian korjauksen takia.
Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen huhti-kesäkuussa 0,5 (0,5) terawattituntia ja tammi-kesäkuussa 2,6 (1,3) terawattituntia. Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen oli katsauskauden aikana täysimääräisesti käytettävissä, lukuun ottamatta Venäjän verkossa huhtikuussa tehtyjä huoltotöitä. Huoltotöiden aikana siirtokapasiteetti oli normaalia pienempi, mutta kuitenkin riittävä markkinoiden tarpeisiin. Sähkön tuonti Venäjältä on ollut pientä edellisvuoden tapaan. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnissa on kuitenkin suurta.
Merkittävin kuluttajille haittaa aiheuttanut häiriö katsauskaudella oli 3.6.2015 myrskyn aiheuttama häiriö Fingridin asiakkaan johto-osuudella. Häiriö aiheutti muutaman minuutin sähkökatkon kantaverkossa Varkauden alueella ja pidemmän paikallisen sähkökatkon Varkauden ja Joensuun välisellä alueella.
|
Voimajärjestelmän käyttö
|
1-6/15
|
1-6/14
|
4-6/15
|
4-6/14
|
|
Suomen sähkönkulutus TWh
|
42,3
|
42,9
|
18,8
|
18,9
|
|
Sähkön läpisiirto Suomessa TWh
|
2,9
|
2,2
|
1,6
|
0,9
|
|
Sähkön siirto Suomessa TWh
|
45,1
|
45,0
|
20,4
|
19,8
|
|
Fingridin sähkönsiirtovolyymi TWh
|
33,9
|
34,0
|
15,9
|
15,8
|
|
Fingridin sähkönsiirto asiakkaille TWh
|
31,0
|
31,8
|
14,4
|
14,9
|
|
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
|
0,7
|
0,6
|
0,3
|
0,3
|
|
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
|
|
|
|
|
|
vienti Ruotsiin TWh
|
0,1
|
0,1
|
0,1
|
0,0
|
|
tuonti Ruotsista TWh
|
8,3
|
9,3
|
4,1
|
4,2
|
|
Sähkön siirto Suomi-Viro
|
|
|
|
|
|
vienti Viroon TWh
|
2,6
|
2,0
|
1,4
|
0,8
|
|
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
|
|
|
|
|
|
tuonti Venäjältä TWh
|
2,6
|
1,3
|
0,5
|
0,5
|
Vuoden toisella neljänneksellä sähkön vuorokausimarkkinoiden pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli huhti-kesäkuussa 20,71 (25,68) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 25,83 (34,55) euroa megawattitunnilta. Tammi-kesäkuussa pohjoismaisten vuorokausimarkkinoiden keskihinta oli 24,40 (27,92) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 28,95 (34,89) euroa megawattitunnilta.
Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatulot olivat 48,6 (47,7) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulojen nousuun vaikutti erityisesti Ruotsin aluehintojen laskemisesta seurannut Suomen ja Ruotsin välisen hintaeron kasvu. Syynä oli poikkeuksellisen alhainen markkinahinta Pohjoismaissa, joka johtui runsaasta vesivoimatuotannosta.
Suomesta vietiin sähköä Venäjälle kaupallisesti ensimmäisen kerran 7. kesäkuuta. Sähkön kaupallinen vienti Venäjälle tuli mahdolliseksi vuoden 2014 lopulla jolloin Fingrid ja venäläiset kantaverkko-osapuolet allekirjoittivat Suomen ja Venäjän välisen kaksisuuntaisen sähkökaupan mahdollistavat sopimukset.
Aiemmin sähkönsiirto 400 kilovoltin rajajohdoilla on onnistunut ainoastaan yksisuuntaisesti Venäjältä Suomeen. Fingrid otti 1.6.2015 alkaen käyttöön uuden siirtotariffin, jossa tariffimaksu riippuu Suomen ja Luoteis-Venäjän aluehintojen välisestä hintaerosta. Uuden tariffirakenteen tavoitteena on edistää sähkökauppaa Suomen ja Venäjän välillä erityisesti pienten hintaerojen aikana. Kesäkuun 2015 aikana sähköä vietiin Venäjälle enemmän kuin tuotiin. Siirtovolyymit olivat pieniä.
Fingrid käynnisti työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä selvityksen sähkömarkkinoiden keskitetystä tiedonvaihtoratkaisusta datahubista. Tavoitteena on koota kaikki tiedonvaihto yhteen palveluun. Datahubin käyttöönottoon arvioidaan kuluvan noin neljä vuotta. Tällöin tiedonvaihtoratkaisun käyttöönotto ajoittuu vuodelle 2019.
|
Sähkömarkkinat
|
1-6/15
|
1-6/14
|
4-6/15
|
4-6/14
|
|
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
|
24,40
|
27,92
|
20,71
|
25,68
|
|
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
|
28,95
|
34,89
|
25,83
|
34,55
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
|
48,6
|
47,7
|
26,6
|
17,7
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*
|
38,3
|
46,7
|
31,9
|
31,5
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
|
6,3
|
1,1
|
5,6
|
0,3
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*
|
18,4
|
6,9
|
30,1
|
2,4
|
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty tulososion taulukoissa.
Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 2,7 (6,5) miljoonaa euroa. Suurimmat kustannukset aiheutuivat Suomen ja Ruotsin välisen tasasähköyhteyden häiriöistä helmi- ja toukokuussa sekä Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen siirtokeskeytysten aikana käyttövarmuuden ylläpitämiseksi tehdyistä vastakaupoista maalis- ja huhtikuussa.
|
Vastakaupat
|
1-6/15
|
1-6/14
|
4-6/15
|
4-6/14
|
|
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€
|
0,5
|
4,6
|
0,3
|
1,7
|
|
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€
|
0,7
|
0,1
|
0,7
|
0,0
|
|
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M€
|
1,4
|
1,9
|
0,6
|
1,9
|
|
Vastakaupat yhteensä M€
|
2,7
|
6,5
|
1,7
|
3,7
|
Yhtiön rahoitusasema säilyi tyydyttävänä. Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Konsernin nettorahoituskulut huhti-kesäkuun aikana olivat 13,0 (2,7) miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 16,9 (4,6), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 6,9 miljoonaa euroa negatiivinen (5,3 miljoonaa euroa positiivinen). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat 30. kesäkuuta 2015 olivat 109,1 (203,4) miljoonaa euroa. Yhtiö on toisen vuosineljänneksen aikana suunnitellusti alentanut rahoitus- ja rahavarojen tasoa tehokkaamman pääomarakenteen saavuttamiseksi. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiö sopi pankkien kanssa yhteensä 50 miljoonan euron suuruisista ei-sitovista tililimiiteistä. Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton sitova valmiusluotto.
Korolliset lainat olivat 1 176,2 (1 259,7) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 951,5 (1 011,9) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 224,7 (247,8) miljoonaa euroa.
Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutokseen katsauskaudella sisältyy suojauslaskennan lopettamisesta johtuvaa suojausrahaston purkautumista 3,6 miljoonaa euroa konsernin tulosta pienentävänä eränä.
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 23 (33) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit olivat pääsääntöisesti täysin suojattu.
Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 319 (297), joista vakituisessa työsuhteessa oli 283 (271).
Muut asiat
Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.4.2015. Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2014, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Yhtiökokous valitsi vuodelle 2015 Fingrid Oyj:n hallituksen. Hallituksen jäseninä jatkavat Helena Walldén (puheenjohtaja), Juha Majanen (varapuheenjohtaja), Juhani Järvi ja Esko Torsti. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Sanna Syri. Hallituksen jäsenet on esitelty tarkemmin yhtiön verkkosivuilla. Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa kullekin A-sarjan osakkeelle 21.655,44 euroa ja B-sarjan osakkeelle 16.038,49 euroa yhteensä 65.000.001,35 euroa.
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö myivät 9.4.2015 toteutuneessa osakekaupassa Fingridistä omistamansa 97 kappaletta B-osakkeita Valtion Eläkerahastolle.
Suomen valtio luovutti 7.5.2015 toteutetulla osakevaihdolla yhteensä 443 kappaletta suoraan omistamaansa Fingridin A-osaketta Huoltovarmuuskeskukselle. Valtion yhteenlaskettu omistusosuus yhtiöstä ei muuttunut.
Fingrid myi 17.6.2015 toteutuneessa osakekaupassa Porvoon Energia Oy - Borgå Energi Ab - konserniin kuuluvalle Porvoon Sähköverkko Oy:lle omistamansa Porvoon Alueverkko Oy:n osakkeet. Kauppa käsitti Fingridin koko omistuksen, eli 1/3 Porvoon Alueverkko Oy:n osakkeista ja äänistä. Kaupalla on Fingridille vähäinen positiivinen tulosvaikutus toisen vuosineljänneksen tulokseen.
Fingrid valitti 21.1.2013 markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus koski verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien vahvistamista valvontajaksolle 2012-2015. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Fingridin valituksen päätöksessään 29.6.2015. Päätöksellä ei ole taloudellista vaikutusta Fingridin tulokseen valvontajaksolla.
Tilintarkastus
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Pohjola Vakuutus Oy luovutti 1.7.2015 toteutetulla järjestelyllä yhteensä 149 kappaletta omistamaansa Fingridin B-osaketta Aino Ky:lle. Valtion Eläkerahasto myi 1.7.2015 yhteensä 181 omistamaansa Fingridin B-osaketta Aino Ky:lle.
Fingrid-konsernin tilikauden 2015 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan edellisvuodesta. Koko vuoden tuloksen ennakoimista vaikeuttavat reservikuluihin, pullonkaulatuottoihin, häviösähkökuluihin ja Venäjän rajasiirtoihin liittyvät epävarmuustekijät. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.
Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1.-30.6.2015
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 030 395 5213 tai 040 592 4419