28.10.2014 11.30
Pörssitiedotteet

Fingrid-konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2014

Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Taloudellinen kehitys tammi-syyskuussa 2014 • Konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 419 (388)miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto oli 116 (79) miljoonaa euroa • Konsernin katsauskauden voitto oli 87 (43) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 92 (-7) miljoonaa euroa • Korolliset nettolainat olivat 1 070 (1 029) miljoonaa euroa • Investoinnit olivat 87 (130) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste oli 30,4 (28,6) prosenttia • Osakekohtainen tulos oli 26 288 (12 991) euroa Taloudellinen kehitys heinä-syyskuussa 2014 • Konsernin liikevaihto heinä-syyskuussa oli 114 (108) miljoonaa euroa • Konsernin kolmannen neljänneksen liikevoitto oli 17 (10) miljoonaa euroa • Konsernin katsauskauden voitto heinä-syyskuussa oli 11 (3) miljoonaa euroa

 

AVAINLUVUT
 
1-9/14
1-9/13
muutos %
7-9/14
7-9/13
muutos %
1-12/
2013
Liikevaihto
M€
419,0
388,0
8,0
113,6
107,8
5,4
543,1
Investoinnit, brutto
M€
87,1
130,5
-33,2
29,6
66,9
-55,7
225,3
– investoinnit liikevaihdosta
%
20,8
33,6
 
26,1
62,1
 
41,5
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
M€
1,2
1,2
3,1
0,3
0,3
6,6
1,8
– liikevaihdosta
%
0,3
0,3
 
0,3
0,3
 
0,3
Henkilöstö keskimäärin
 
302
278
8,6
314
289
8,7
277
Henkilöstö tilikauden lopussa
 
314
286
9,8
314
   
287
Palkat ja palkkiot yhteensä
M€
15,0
13,5
10,7
4,6
4,1
11,9
19,0
Liikevoitto
M€
116,3
78,8
47,5
17,3
9,9
75,1
115,3
– liikevaihdosta
%
27,8
20,3
 
15,2
9,2
 
21,2
Voitto ennen veroja
M€
109,1
56,9
91,7
14,1
4,2
233,1
87,3
– liikevaihdosta
%
26,0
14,7
 
12,4
3,9
 
16,1
Tilikauden voitto
M€
87,4
43,2
102,4
11,2
3,3
237,9
90,7
Tilikauden laaja tulos
M€
87,6
42,6
105,4
11,8
7,0
68,1
86,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
%
           
6,3
Oman pääoman tuotto (ROE)
%
           
15,0
Omavaraisuusaste
%
30,4
28,6
       
29,5
Korolliset nettolainat
M€
1 069,6
1 028,7
4,0
     
1 076,7
Nettovelkaantuminen
 
1,6
1,7
       
1,7
Tulos/osake
26 288,4
12 991,5
102,4
3 382,8
1 001,2
237,9
27 277,9
Osinko/A-osake
           
29 788,3
Osinko/B-osake
           
16 038,5
Oma pääoma/osake
194 997
180 231
8,2
     
193 293
Osinko/tulos A-osake
%
           
109,2
Osinko/tulos B-osake
%
           
58,8
Osakkeiden lukumäärä
               
– A-sarjan osakkeet
kpl
2 078
2 078
       
2 078
– B-sarjan osakkeet
kpl
1 247
1 247
       
1 247
Yhteensä
kpl
3 325
3 325
       
3 325

 

 

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: "Markkinoiden heilahtelu näkyy kantaverkkohinnoittelussa"

Viime vuosiin nähden poikkeuksellisen suuri sähkön tuonti Pohjoismaista yhdistettynä sähkön lisääntyneeseen vientiin Baltian maihin koko alkuvuoden ajan ovat lisänneet Fingridin saamia pullonkaulatuloja ja toisaalta lisänneet kustannuksia, jotka aiheutuvat sähkönsiirron häviöiden kattamisesta. Sähköjärjestelmän tarvitsemien reservien markkinahinnat ovat olleet aiempaa edullisempia. Venäjän tuontiin liittyvät rajasiirtotulot ovat olleet alhaisella tasolla pienistä tuontimääristä johtuen.

Markkinaehtoisten tuottojen ja kulujen suuri vaihtelu näkyy kantaverkkohinnoittelussa. Fingrid päätti alentaa kantaverkkomaksuja ensi vuodelle keskimäärin kaksi prosenttia. Lisäksi kantaverkkomaksuihin tulee noin 50 prosentin alennus tämän vuoden joulukuussa. Markkinatilanteen perusnäkymä säilyy samanlaisena siihen asti, kun Olkiluodon kolmas yksikkö käynnistyy. Siirtotilannetta voi muuttaa muutokset Venäjällä käytössä olevassa kapasiteettimaksujärjes-telmässä.

Fingridin investointiohjelma on edennyt aikataulu- ja kustannussuunnitelmien mukaisesti. Voimajohtohanke Hikiän ja Forssan välillä eteni suunnitellusti kesäkuukausina. Pohjanmaalla Kokkolan ja Oulun välinen hanke aloitettiin syyskuussa. Ulvilan ja Kristiinan välinen hankekokonaisuus on edennyt suunnitelman mukaisesti ja kokonaisuus valmistuu tämän syksyn aikana.

Fingrid-konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2014

Laskentaperiaatteet

Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2013, pois lukien sähköjohdannaisten suojauslaskenta, joka on lopetettu vuoden 2014 alusta, minkä johdosta kyseisten johdannaisten koko arvonmuutos on kirjattu ja kirjataan jatkossakin tuloslaskelmaan. Taseessa oleva suojausrahasto puretaan tulosvaikutteisesti, tulosta 11,6 miljoonaa euroa vähentävästi, tasaerissä vuosien 2015 ja 2016 aikana.

Taloudellinen tulos

Konsernin kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 114 (108) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot olivat kolmannella vuosineljänneksellä 58 (54) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0 (1) miljoonaa euroa. Kolmannen vuosineljänneksen kulut olivat 105 (108) miljoonaa euroa.

Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 419 (388) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat alkuvuoden aikana 244 (228) miljoonaan euroon, pääosin vuoden alusta toteutetun kahdeksan prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2 (3) miljoonaa euroa. Tammi-syyskuun kulut olivat 316 (318) miljoonaa euroa.

Tammi-syyskuussa sähkön kulutus oli 60,8 (61,8) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 110 (113) miljoonaa euroa. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä kasvoivat huomattavasti 36 (12) miljoonaan euroon. Pullonkaulatulojen kasvu johtui markkinatilanteesta, jossa Suomi on tuonut merkittävästi sähköä Ruotsista. Rajasiirtotuotot laskivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 6 (10) miljoonaan euroon. Tämä on seurasta Venäjän tuonnin vähenemisestä. Pullonkaulatuotot Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä laskivat ja läpisiirtotuotot nousivat edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tasosta.

Tasesähkön myynti oli 110 (113) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut laskivat viimevuotisesta 76 (89) miljoonaan euroon. Tasepalvelun hintoja laskettiin 1.8.2014 alkaen. Häviösähkökulut nousivat 49 (43) miljoonaan euroon vertailukautta suuremman Suomen aluehinnan ja systeemihinnan hintaeron ja isompien häviöiden seurauksena. Syyskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2014 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 97 (99) prosenttia oli suojattu keskihintaan 43,5 (47,5) euroa megawattitunnilta.

Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 46 (49) miljoonaan euroon reservien markkinahintojen laskun ja hyvän markkinatilanteen seurauksena. Poistot olivat 68 (60) miljoonaa euroa. Kunnonhallintakulut laskivat 11 (15) miljoonaan euroon, koska edellisvuoden kuluja nosti Fenno-Skan 1 -tasasähköyhteyden vikakorjauksen kulut. Henkilöstökulut olivat 18 (17) miljoonaa euroa.

 

Liikevaihto ja muut tuotot (milj. €)
1-9/14
1-9/13
muutos %
7-9/14
7-9/13
muutos %
Kantaverkkotuotot
244
228
7,0
58
54
7,2
Tasesähkön myynti
110
113
-2,6
34
38
-12,0
Läpisiirtotuotot
8
6
37,3
2
1
105,2
Rajasiirtotuotot
6
10
-38,8
2
2
-11,6
Suomi-Viro pullonkaulatuotot*
2
3
-32,3
1
1
131,7
Tehoreservituotot**
6
12
-48,5
2
2
-14,9
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot
36
12
188,3
12
8
53,5
Muu liikevaihto
7
5
62,9
3
2
81,2
Liiketoiminnan muut tuotot
2
3
-36,6
0
1
-34,8
             
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
421
391
7,6
114
108
5,2

 

 
Kulut (milj. €)
1-9/14
1-9/13
muutos %
7-9/14
7-9/13
muutos %
Tasesähkön osto
76
89
-14,9
24
31
-20,8
Häviösähkökulut
49
43
13,3
15
16
-7,0
Poistot
68
60
14,1
23
20
13,3
Estlink verkkovuokrat*
0
3
-100,0
 
1
-100,0
Reservikulut
46
49
-7,5
18
17
2,5
Henkilöstökulut
18
17
7,4
5
5
6,1
Tehoreservikulut**
6
11
-49,3
2
2
-17,0
Kunnonhallintakulut
11
15
-22,2
5
5
-11,7
Läpisiirtokulut
8
9
-5,1
3
4
-22,1
Muut kulut
35
22
56,8
11
7
55,5
             
Kulut yhteensä
316
318
-0,4
105
108
-2,3
             
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
105
74
42,1
9
1
1 003,0
Konsernin liikevoitto, IFRS
116
79
47,5
17
10
75,1

 

 

 * Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 1,9 miljoonaa euroa. Kuluja (Suomi-Viro verkkovuokrat) ei katsauskaudella syntynyt, koska Estlink yhteys on ollut Fingridin omistuksessa 30.12.2013 alkaen. Ennen omistuksen siirtymistä Suomen ja Viron väliset pullonkaulatulot maksettiin verkkovuokrina yhteyden omistajille.
** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.

 

Konsernin kolmannen vuosineljänneksen liikevoitto oli 17 (10) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 14 (4) miljoonaa euroa. Katsauskauden voitto oli 11 (3) miljoonaa euroa ja laaja tulos 12 (7) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli -5 (-46) miljoonaa euroa negatiivinen.

Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 116 (79) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 109 (57) miljoonaa euroa. Suurimmat positiiviset erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät johdannaisten käyvän arvon muutoksilla (23 miljoonaa euroa) ja pohjoismaisilla pullonkaulatuotoilla (23 miljoonaa euroa).  Tilikauden voitto oli 87 (43) miljoonaa euroa ja laaja tulos 88 (43) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 92 (-7) miljoonaa euroa positiivinen. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 30,4 (28,6) prosenttia.

Syyskuussa Fingrid päätti alentaa joulukuun kantaverkkomaksuja noin 50 prosenttia, koska konserni asettaa kantaverkkomaksunsa vuosittain pyrkien sääntelyn sallimaan kohtuulliseen tuottoon. Katsauskaudella päätettiin Fingridin vuoden 2015 hinnoittelusta. Ensi vuoden kantaverkkopalvelun hintoja alennetaan keskimäärin kaksi prosenttia kuluvan vuoden nykyisiin yksikköhintoihin verrattuna.

Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.

Investoinnit ja kunnossapito

Fingrid teki syyskuun lopussa hankintapäätökset sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapidosta vuosille 2015 – 2017. Koko Suomen kattavat kantaverkon peruskunnossapitosopimukset kilpailutettiin sekä sähköasemien että voimajohtojen osalta työalueittain. Sähköasemien peruskunnossapidon hankinta-arvo on noin 14 miljoonaa euroa ja voimajohtojen peruskunnossapidon arvo noin 6 miljoonaa euroa.

Katsauskaudella Fingrid solmi Hirvisuon ja Kuolajärven sähköasemien rakentamisesta sopimukset ABB Oy:n kanssa. Kokkolassa sijaitsevan Hirvisuon mittava 400/110/20 kilovoltin sähköasema on osa strategista hankintakokonaisuutta, jolla vahvistetaan ikääntynyttä ja siirtokyvyltään alimittaista Pohjanmaan 220 kilovoltin verkkoa. Urakka on arvoltaan noin 10 miljoonaa euroa.

Fingridin investointiohjelma on edistynyt suunnitelman mukaisesti. Suurhanke Hikiän ja Forssan välillä eteni kesäkuukausina aikataulussaan. Uuden rakentamisen ohella puretaan osa historiallisesta Rautarouva-voimajohdosta.
 
Pohjanmaan verkon siirtokykyä vahvistava ja uusien sähköntuottajien verkkoon liittämisen mahdollistava Hirvisuo-Pyhänselkä hanke on alkanut syyskuussa perustustöillä. Ulvila-Kristinestad suurhankekokonaisuus on edennyt suunnitelman mukaisesti ja kokonaisuus valmistuu tämän syksyn aikana.

Voimajärjestelmä

Suomessa kulutettiin sähköä heinä-syyskuussa 18,0 (18,2) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 15,6 (15,2) terawattituntia, mikä oli 86,7 prosenttia Suomen kulutuksesta.

Tammi-syyskuussa Suomen sähkönkulutus oli 60,8 (61,7) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 49,6 (47,7) terawattituntia, mikä oli 81,6 prosenttia Suomen kulutuksesta.

Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli erittäin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen heinä - syyskuun aikana 4,7 (4,3) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,03 (0,04) terawattituntia. Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 14,0 (9,1) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 (0,7) terawattituntia. Siirtokapasiteetti maiden välillä on ollut ajoittain rajoitettuna Suomen ja Ruotsin välisillä tasasähköyhteyksillä tapahtuneiden häiriöiden vuoksi. Fenno-Skan 1 kaapelille suoritettujen teknisten tutkimusten perusteella on todettu, että kaapelilla ei voida siirtää täydellä teholla sähköä. Kaapelin maksimisiirtoteho pienennettiin 1.7.2014 alkaen pysyvästi maksimissaan 400 megawattiin.

Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa valitseva siirtosuunta on ollut vientiä Suomesta Viroon. Uusi EstLink 2 yhteys on lisännyt selvästi sähkön siirtoa Suomen ja Viron välillä. Sähköä tuotiin Virosta heinä-syyskuussa 0,01 (0,1) terawattituntia ja vietiin Viroon 0,6 (0,3) terawattituntia. Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 0,04 (0,4) terawattituntia ja vietiin Viroon 2,9 (0,9) terawattituntia. Siirtokapasiteetti on ollut ajoittain rajoitettuna Suomen ja Viron välisillä tasasähköyhteyksillä tapahtuneiden häiriöiden vuoksi.

Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen heinä-syyskuussa 0,6 (0,7) terawattituntia ja tammi-syyskuussa 1,9 (3,4) terawattituntia. Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen on ollut täysimääräisesti käytettävissä, lukuun ottamatta Venäjän verkossa heinäkuun aikana tehtyjä vuosittaisia huoltotöitä. Huoltotöiden aikana siirtokapasiteetti oli normaalia pienempi, mutta kuitenkin riittävä markkinoiden tarpeeseen. Sähkön tuonti Venäjältä on ollut pientä edellisvuoden tapaan. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnissa on kuitenkin suurta.

Fingrid oli voimatalouspoolin jäsenenä mukana järjestämässä sähköyhtiöiden ja viranomaisten VALVE 2014 (Valot verkkoon 2014) -häiriöharjoitusta Rovaniemellä 23.9.2014. Suurhäiriöharjoituksessa testattiin kansallista sähkönpalautusta suurhäiriötilanteessa.

Kesän aikana kantaverkossa tapahtui lukumääräisesti normaalia enemmän häiriöitä. Ukkonen aiheutti pääosan häiriöistä, mutta osa häiriöistä oli myös laite- ja suunnitteluvirheistä johtuvia.
 
Voimajärjestelmän käyttö
1-9/14
1-9/13
7-9/14
7-9/13
Sähkön kulutus Suomessa TWh
60,8
61,8
18,0
18,2
Fingridin siirtovolyymi TWh
49,6
47,7
15,6
15,2
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
0,9
0,8
0,3
0,3
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
       
vienti Ruotsiin TWh
0,1
0,7
0,03
0,04
tuonti Ruotsista TWh
14,0
9,1
4,7
4,3
Sähkön siirto Suomi-Viro
       
vienti Viroon TWh
2,9
0,9
0,6
0,3
tuonti Virosta TWh
0,04
0,4
0,01
0,1
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
       
tuonti Venäjältä TWh
1,9
3,4
0,6
0,7

 

Sähkömarkkinat

Vuoden kolmannella neljänneksellä sähkön pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli heinä-syyskuussa 31,80 (35,85) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 37,83 (42,70) euroa megawattitunnilta. Tammi-syyskuussa pohjoismaisten spot-markkinoiden keskihinta oli 29,23 (38,85) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 35,88 (41,58) euroa megawattitunnilta.

Tammi-syyskuussa Fingridin vastakauppakustannukset olivat noin 8,6 (0,6) miljoonaa euroa.

 

Vastakaupat
1-9/14
1-9/13
7-9/14
7-9/13
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€
5,9
0,3
2,0
0,1
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€
0,6
0,0
0,4
0,0
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M€
2,1
0,2
0,2
0,0
Vastakaupat yhteensä M€
8,6
0,6
2,6
0,1

 

Vastakauppakulujen kasvuun merkittävimmin vaikuttivat maaliskuussa ja kesäkuussa Fenno-Skan 1 ja 2 yhteyksien häiriöt 2,9 milj.€, heinäkuussa 400 kV Petäjäskoski-Letsi rajajohdon vika 1,3 milj.€ ja alkukesästä paikallisten voimalaitosten ajot Pohjanmaan verkon käyttövarmuuden turvaamiseksi verkonrakennustöiden vaatimien keskeytysten aikana 1,2 milj.€.

 

Sähkömarkkinat
1-9/14
1-9/13
7-9/14
7-9/13
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
29,23
38,85
31,80
35,85
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
35,88
41,58
37,83
42,70
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
71,5
24,8
23,7
15,5
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*
49,1
16,6
53,8
31,0
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
3,7
5,5
2,6
1,1
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*
8,8
27,6
12,6
23,0

 
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa.

 

Fingrid käynnisti alkuvuodesta selvitysprojektin, jonka tavoitteena on määritellä sähkömarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisu vähintään kymmeneksi vuodeksi. Selvitys sisältää arvion tiedonvaihdon nykytilasta sekä tulevaisuuden tarpeista. Valintaan liittyviä asioita käytiin läpi syyskuussa keskustelutilaisuudessa yli 120 tiedonvaihdon asiantuntijan kanssa. Selvitystyön tuloksena Fingrid esittää sähkömarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuksi Datahubia. Lopullisen päätöksen datahubin toteuttamisesta tekee Työ- ja elinkeinoministeriö.

Rahoitus

Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Konsernin nettorahoituskulut heinä-syyskuun aikana olivat 3 (6) miljoonaa euroa. Tammi-syyskuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 8 (23) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 8 miljoonaa euroa positiivinen (9 miljoonaa euroa negatiivinen).

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat 30. syyskuuta 2014 olivat 180 (222) miljoonaa euroa. Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.

Korolliset lainat olivat 1 249 (1 250) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli
1 014 (1 042) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 235 (208) miljoonaa euroa.
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 47 (52) miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 302 (278), joista vakituisessa työsuhteessa oli 276 (264).

Tilintarkastus

Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys

Syyskuussa Fingrid päätti alentaa joulukuun kantaverkkomaksuja noin 50 prosenttia, koska yhtiö asettaa kantaverkkomaksunsa vuosittain pyrkien sääntelyn sallimaan kohtuulliseen tuottoon.

Konsernin koko vuoden 2014 tuloksen ennen veroja ja ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia arvioidaan olevan samalla tasolla kuin viime vuonna. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa reservikuluihin, pullonkaulatuottoihin, häviösähkökuluihin ja Venäjän rajasiirtoihin liittyvät epävarmuustekijät.

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) on 14.10.2014 laskenut Fingrid Oyj:n luottoluokituksen luokkaan "A+", näkymät vakaat (outlook stable). Luottoluokituksen lasku on suora seuraus Suomen valtion luottoluokituksen laskusta. Luokitukset S&P:lta ovat näin ollen "A+" (pitkäaikaisella globaalilla asteikolla, long-term global scale rating), aiemmin "AA-" ja "A-1" (lyhytaikaisella globaalilla asteikolla, short-term global scale rating), aiemmin "A-1+". Muuttumattomana säilyi luokitus "K1" (pohjoismaisella asteikolla, Nordic regional scale rating). Luottoluokituksen perustana oleva yhtiön oma luottoprofiili (Stand-Alone Credit Profile), joka ei ota huomioon valtion omistuksesta seuraavaa tukea, on edelleen tasolla "a".

Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 30.9.2014

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428