23.4.2013 11.00
Pörssitiedotteet

Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2013

​Tammi-maaliskuu 2013: Tilikauden voitto parani • Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 171 (170 tammi-maaliskuussa 2012) miljoonaa euroa • Konsernin vuoden ensimmäisen neljänneksen liikevoitto oli 79 (54) miljoonaa euroa • Konsernin tilikauden voitto 55 (38) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 38 (57) miljoonaa euroa • Korolliset nettolainat 992,5 (970) miljoonaa euroa • Investoinnit 34 (19) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste 29,3 (26,4) % • Osakekohtainen tulos oli 16 550 (11 372) euroa

 
 
AVAINLUVUT
 
1–3/13
1–3/12
muutos %
1.-12.2012
Liikevaihto
M€
170,6
169,6
0,6
522,1
Investoinnit, brutto
M€
34,4
19,1
79,9
139,0
– investoinnit liikevaihdosta
%
20,2
11,3
 
26,6
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
M€
0,4
0,3
34,3
1,5
– liikevaihdosta
%
0,2
0,2
 
0,3
Henkilöstö keskimäärin
 
268
265
1,1
269
Henkilöstö tilikauden lopussa
 
 
276
269
2,6
275
Palkat ja palkkiot yhteensä
M€
4,57
4,42
3,4
18,21
Liikevoitto
M€
79,1
54,2
45,9
94,6
– liikevaihdosta
%
46,4
32,0
 
18,1
Voitto ennen veroja
M€
72,8
50,0
45,6
88,3
– liikevaihdosta
%
42,7
29,5
 
16,9
Tilikauden voitto
M€
55,0
37,8
45,5
67,0
Tilikauden laaja tulos
M€
50,3
40,0
25,6
73,2
Sijoitetun pääoman tuotto
%
 
 
 
5,6
Oman pääoman tuotto
%
 
 
 
12,4
Omavaraisuusaste
%
29,3
26,4
 
27,3
Korolliset nettolainat
M€
992,5
969,9
2,3
1030,3
Nettovelkaantumisaste
%
160,1
180,8
 
180,8
Tulos/osake
16 550,4
11 372,2
45,5
20 159,2
Osinko/A-osake
 
 
 
2 018,26*
Osinko/B-osake
 
 
 
2 018,26*
Oma pääoma/osake
186 478
161 368
15,6
171 365
Osinko/tulos A-osake
%
 
 
 
10,0*
Osinko/tulos B-osake
%
 
 
 
10,0*
Osakkeiden lukumäärä
 
 
 
 
 
– A-sarjan osakkeet
kpl
2 078
2 078
0
2 078
– B-sarjan osakkeet
kpl
1 247
1 247
0
1 247
Yhteensä
kpl
3 325
3 325
0
3 325
* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle 

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen osavuosikatsauksesta:
"Sähkön kulutus viime vuoden tasolla"

"Pitkittyneestä talvesta huolimatta alkuvuoden sähkön kulutus säilyi vuoden takaisella tasollaan. Ensimmäisen neljänneksen operatiivista tulosta paransivat kantaverkkotariffien vuodenalun korotukset sekä viime vuotista alhaisemmat häviösähkökulut. Suomen ja Ruotsin välisiin sähkön aluehintaeroihin liittyvät pullonkaulatuotot laskivat viime vuodesta, sillä alkuvuonna on Ruotsin siirtoyhteyksien kapasiteetti riittänyt viime vuotta paremmin markkinoiden tarpeisiin."
 

Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2013

Laskentaperiaatteet

Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2012.

Taloudellinen tulos

Konsernin ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 171 miljoonaa euroa (170 milj. euroa vastaavana aikana 2012). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa).

Kantaverkkotuotot kasvoivat 116 miljoonaan euroon (99 milj. euroa) vuoden alusta toteutetun 15 prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Sähkön kulutus säilyi vuoden takaisella tasolla ja oli 24,6 TWh (24,6 TWh). Tasesähkön myynti oli 40 miljoonaa euroa (46 milj. euroa). Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä pysyivät edellisen vuoden tasolla. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä olivat 1 miljoonaa euroa (8 milj. euroa).

Tasesähkön osto oli 32 miljoonaa euroa (42 milj. euroa). Häviösähkökulut laskivat 15 miljoonaan euroon (18 milj. euroa) alhaisemman häviösähkön hankintahinnan ja vähentyneiden häviöiden hankinnan seurauksena. Maaliskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2013 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 99 % oli suojattu keskihintaan 47,2 euroa megawattitunnilta.

Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut kasvoivat 6 miljoonalla eurolla tarkastelujaksolla reservien markkinahintojen nousun ja taajuuden laadun parantamiseksi hankittujen lisäreservien johdosta. Poistot olivat 19 miljoonaa euroa (19 milj. euroa). Kunnonhallintakustannukset olivat 4 miljoonaa euroa (3 milj. euroa), joiden kasvu johtui pääasiassa Fenno-Skan 1 tasasähköyhteyden vikakorjauksen aloittamisesta aiheutuneista kuluista. Henkilöstökulut  kasvoivat hiukan edellisen vuoden tasosta.
 
Liikevaihto ja muut tuotot
(milj. €)
1-3/13
1-3/12
muutos %
 
 
 
 
Kantaverkkotuotot
116
99
 16,9
Tasesähkön myynti
  40
46
-13,7
Läpisiirtotuotot
   3
  5
-38,7
Rajasiirtotuotot
   5
  5
  -1,8
Suomi-Viro pullonkaulatuotot*
   1
  1
-58,2
Tehoreservituotot**
   5
  5
  -0,1
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot
   1
  8
-91,2
Muu liikevaihto
   1
  1
 25,8
Liiketoiminnan muut tuotot
   1
  1
 81,2
 
 
 
 
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä        
172
170
 
0,9
 
 
Kulut (milj. €)
1-3/13
1-3/12
muutos %
 
 
 
 
Tasesähkön osto
32
42
-24,0
Häviösähkökulut
15
18
-17,2
Poistot
19
19
   4,5
Estlink verkkovuokrat*
  1
  1
-54,0
Reservikulut
12
  6
 87,0
Henkilöstökulut
  6
  5
   4,1
Tehoreservikulut**
  5
  5
  -0,7
Kunnonhallintakulut
  4
  3
 40,0
Läpisiirtokulut
  3
  3
-21,9
Muut kulut
  8
  6
 31,1
 
 
 
 
Kulut yhteensä
103
108
  -4,5
 
 
 
 
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
69
62
 10,2
Konsernin liikevoitto
79
54
 45,9
 * Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 0,5 milj. euroa. Kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) olivat 0,5 milj. euroa, jotka maksettiin yhteyden omistajille. Fingridin saama erotus 0,0 milj. euroa syntyy Estlink-yhteyden häiriötilanteessa (1-3 2013 yhteydellä ei sattunut häiriöitä).
** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävuuden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.

Konsernin liikevoitto oli 79 miljoonaa euroa (54 milj. euroa), joka sisältää hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia 11 miljoonaa euroa (-8 milj. euroa). Tulos ennen veroja oli 73 miljoonaa euroa (50 milj. euroa). Tilikauden voitto oli 55 milj. euroa (38 milj. euroa) ja laaja tulos 50 miljoonaa euroa (40 milj. euroa). Konsernin liiketoimintojen rahavirta investoinneilla vähennettynä oli 38 miljoonaa euroa positiivinen (57 milj. euroa).  Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 29,3 % (26,4 %).

Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten kolmen kuukauden tilikauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.

Investoinnit

Fingrid teki alkuvuodesta merkittäviä investointipäätöksiä sähköasemiin. Naantalinsalmeen rakennetaan uusi 110 kilovoltin sähköasema, joka korvaa ikääntyneen Naantalin voimalaitoksella sijaitsevan kytkinlaitoksen. Uusi sähköasema mahdollistaa myös Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välisen Kraftnät Ålandin HVDC-merikaapeliyhteyden liittämisen Suomen kantaverkkoon. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 8,8 miljoonaa euroa.

Petäjäskosken sähköasemauudistus puolestaan pitää sisällään ikääntyneen ja rakenteeltaan epätarkoituksenmukaisen 220 kilovoltin kytkinlaitoksen uusimisen ja lisäksi asemalle lisätään toinen 400/220 kilovoltin muuntaja. Investointi toteutetaan Lapin sähköverkon käyttövarmuuden parantamiseksi. Sähköaseman uudistamisen kokonaiskustannukset ovat noin 16 miljoonaa euroa.

Fingridin uusi varavoimalaitos vihittiin käyttöön Forssassa maaliskuun lopulla. Kyseessä on Suomen suurin varavoimalaitos, jolla varmistetaan maamme sähköjärjestelmän toimivuutta häiriötilanteissa. Laitos valmistui aikataulussa vuoden 2012 lopulla, ja Fingridillä on nyt käytössään yhteensä 1300 megawattia nopeata häiriöreserviä.

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat tammi-maaliskuussa 34,4 miljoonaa euroa (19,1 milj. euroa vastaavana aikana 2012). 

Voimajärjestelmä

Suomessa kulutettiin sähköä vuoden alusta maaliskuun loppuun 24,6  terawattituntia (24,6 TWh vuonna 2012). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 17,6 terawattituntia (17,5 TWh), mikä oli 72 prosenttia Suomen kulutuksesta.

Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät hyvin kattamaan talven kulutushuipun. Talven 2013 sähkökulutus oli Fingridin käytönvalvontamittausten mukaan suurimmillaan 14 043 megawattia. Sähkön tuotanto Suomessa oli alkuvuonna suurimmillaan noin 12 000 megawattia ja voimalaitokset toimivat pakkasjakson aikana ilman merkittäviä häiriöitä. Valtakunnallista 600 megawatin tehoreservikapasiteettia ei tarvinnut ottaa käyttöön.

Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli pääosin tuontia Ruotsista Suomeen. Tuontikapasiteettia on tarkastelukaudella rajoittanut Fenno-Skan 1 tasasähköyhteyden vikaantuminen. Yhteys oli poissa käytöstä tammikuun ajan korjaustöiden sekä uuden automaatiojärjestelmän käyttöönottotestausten vuoksi. Helmikuun 12. päivä Fenno-Skan 1 yhteyteen tuli kaapelivika. Yhteyden korjaustyö saatiin päätökseen huhtikuussa. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 2,3 terawattituntia (3,1 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,3 terawattituntia (0,1 TWh).

Tammi-maaliskuussa sähkön siirtokapasiteettiin Venäjän ja Viron rajoilla ei ole kohdistunut merkittäviä siirtorajoituksia. Tuonnin suuruus Venäjältä on ollut keskimäärin noin puolet käytettävissä olevasta kapasiteetista ja se on vaihdellut markkinatilanteen mukaan. Estlink -yhteydellä vallitseva siirtosuunta on vaihdellut vallitsevan markkinatilanteen mukaisesti. Sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 1,8 TWh (2,0 TWh) ja Virosta 0,2 TWh (0,1 TWh). Vienti Viroon oli 0,3 TWh (0,4 TWh).

Pohjoismaisen taajuuden laadun heikentymisen korjaamiseksi pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat ottaneet testikäyttöön uuden reservilajin, automaattisen taajuudenhallintareservin. Koeajaksolla reserviä ylläpidetään yhteensä 100 MW, josta Fingridin osuus on 23 MW.
 
Voimajärjestelmän käyttö
1-3/13
1-3/12
 
 
 
Sähkön kulutus Suomessa TWh
24,6
24,6
Fingridin siirtovolyymi TWh
17,6
17,5
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
  0,3
  0,3
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
 
 
vienti Ruotsiin TWh
  0,3
  0,1
tuonti Ruotsista TWh
  2,3
  3,1
Sähkön siirto Suomi-Viro
 
 
vienti Viroon TWh
  0,3
  0,4
tuonti Virosta TWh
  0,2
  0,1
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
 
 
tuonti Venäjältä TWh
  1,8
  2,0
 
 
Sähkömarkkinat

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli 42 €/MWh (38 €/MWh vastaavana aikana vuonna 2012) ja Suomen aluehinta oli 42 €/MWh (43 €/MWh).

Alkuvuonna Ruotsin siirtoyhteyksien kapasiteetti on riittänyt selvästi viime vuotta paremmin markkinoiden tarpeisiin huolimatta Fenno-Skan 1 -yhteyden vikaantumisesta. Vuoden alusta lähtien  Suomi on kuulunut Ruotsin pohjoisen tai Tukholman alueen kanssa samaan hinta-alueeseen 96 prosenttia ajasta, kun vastaavaan aikaan viime vuonna lukema oli 30 %.

Tilannetta on helpottanut merkittävästi pohjoismaisen vesitilanteen normalisoituminen. Lisäksi Fenno-Skan -vian vuoksi Fingrid teki toistamiseen päätöksen siirtää pohjoisen rajajohtoyhteyden keskeytystä markkinoiden kannalta sopivampaan ajankohtaan.

Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 0,1 miljoonaa euroa (1,8 milj. euroa vuonna 2012).

Hallitus antoi maaliskuussa eduskunnalle esityksen uudeksi sähkömarkkinalaiksi. Lakiesityksessä kantaverkkoa koskevat kantaverkon omistuksen eriyttäminen ja kantaverkon määrittelyn muutos. Laki asettaa verkonkehittämisen tavoitteeksi Suomen säilymisen yhtenä sähkökaupan tarjousalueena. Kantaverkonhaltijan vastuualueena on koko maa pois lukien Ahvenanmaan maakunta, jossa on oma kantaverkonhaltija.

Luoteis-Euroopan markkinaintegraatioprojekti eteni helmikuussa, kun hankkeen osapuolet asettivat tavoitteeksi  alueen markkinakytkennän marraskuun loppuun mennessä.  Kantaverkkoyhtiöiden ja sähköpörssien hanke optimoi siirtokapasiteetin hallintaa yli kahdellakymmenellä rajalla 13 maan välillä. Lopullisena tavoitteena on koko Euroopan laajuiset sähkömarkkinat
 
Sähkömarkkinat
1-3/13
1-3/12
 
 
 
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
42,03
38,48
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
42,10
42,71
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
  1,4
15,4
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*
  7,4
40,1
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
  1
  2,5
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*
26,5
29,4
 * Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa.

Rahoitus

Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Konsernin nettorahoituskulut olivat tarkastelukauden aikana 7 miljoonaa euroa (4 milj. euroa). Nettorahoituskulut ilman johdannaisten arvonmuutoksia olivat 5 milj. euroa (5 milj. euroa). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 31. maaliskuuta 2013 olivat 225 miljoonaa euroa (261 milj. euroa).  Lisäksi yhtiöllä on 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.

Korolliset lainat olivat 1 218 miljoonaa euroa (1 231 milj. euroa), josta pitkäaikaisia oli 1 056 miljoonaa euroa (826 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 161 miljoonaa euroa (405 milj. euroa).

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 80 miljoonaa euroa (65 milj. euroa).

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) muutti 16.1.2013 Fingrid Oyj:n näkymän (outlook) negatiivisesta vakaaksi. Luokitukset säilyivät muutoin ennallaan. S&P vahvisti Fingridin pitkäaikaisen luokituksen tasolle AA-, lyhytaikaisen luokituksen tasolle A-1+ ja pitkäaikaisen velan luokituksen tasolle AA-.  Fitch Ratings julkaisi 18.3.2013 raportin koskien Fingridin luottoluokituksia ja säilytti ne ennallaan. Fitchin luottoluokitus Fingrid Oyj:n pitkäaikaiselle velalle on A+.  Pitkäaikainen liikkeeseenlaskijan luottoluokitus on A ja lyhytaikainen luottoluokitus F1. Fingrid Oyj:n tulevaisuuden näkymä on vakaa.


Henkilöstö

Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 268 (265).


Tilintarkastus

Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.


Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.

Yhtiö korotti tariffeja 15 prosentilla 1.1.2013 alkaen. Yhtiö jatkaa pitkäjänteisen 1,7 miljardin investointiohjelmansa toteuttamista. Investoinnit tullaan rahoittamaan lisäämällä ulkoista rahoitusta.

Fingrid-konsernin vuoden 2013 tilikauden voiton ennen veroja ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia odotetaan hieman nousevan edellisvuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa sähkön kulutuksen, pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus.


Yhtiökokous 2013

Fingrid Oyj:n yhtiökokous pidetään 27.5.2013 klo 10.00 Helsingissä.

Hallitus

Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 31.3.2013

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai 040 519 5041