Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2013
Tammi-syyskuu 2013: Katsauskauden tulos parani • Konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 388 (368) miljoonaa euroa • Konsernin liikevoitto oli 79 (56) miljoonaa euroa • Konsernin katsauskauden voitto oli 43 (40) miljoonaa euroa • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli -7 (26) miljoonaa euroa • Korolliset nettolainat olivat 1029 (1009) miljoonaa euroa • Investoinnit olivat 130 (83) miljoonaa euroa • Omavaraisuusaste oli 28,6 (26,4) prosenttia • Osakekohtainen tulos oli 12 991 (12 128) euroa Heinä-syyskuu 2013: IFRS:n mukainen liikevoitto vahvistui • Konsernin liikevaihto heinä-syyskuussa oli 108 (106) miljoonaa euroa • Konsernin kolmannen neljänneksen liikevoitto oli 10 (7) miljoonaa euroa • Konsernin katsauskauden voitto heinä-syyskuussa oli 3 (8) miljoonaa euroa
|
AVAINLUVUT
|
|
1-9/13
|
1-9/12
|
muutos
%
|
7-9/13
|
7-9/12
|
muutos
%
|
1.-
12.2012
|
|
Liikevaihto
|
M€
|
388,0
|
368,3
|
5,3
|
107,8
|
106,0
|
1,7
|
522,1
|
|
Investoinnit, brutto
|
M€
|
130,5
|
82,5
|
58,1
|
66,9
|
25,9
|
158,8
|
139,0
|
|
– investoinnit liikevaihdosta
|
%
|
33,6
|
22,4
|
|
62,1
|
24,4
|
|
26,6
|
|
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot
|
M€
|
1,2
|
1,0
|
20,0
|
0,3
|
0,4
|
-12,1
|
1,5
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
0,3
|
0,3
|
|
0,3
|
0,3
|
|
0,3
|
|
Henkilöstö keskimäärin
|
|
278
|
269
|
3,2
|
|
|
|
269
|
|
Henkilöstö tilikauden lopussa
|
|
286
|
276
|
3,5
|
|
|
|
275
|
|
Palkat ja palkkiot yhteensä
|
M€
|
13,5
|
12,9
|
4,4
|
|
|
|
18,2
|
|
Liikevoitto
|
M€
|
78,8
|
56,2
|
40,4
|
9,9
|
7,1
|
39,9
|
94,6
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
20,3
|
15,2
|
|
9,2
|
6,7
|
|
18,1
|
|
Voitto ennen veroja
|
M€
|
56,9
|
53,3
|
6,8
|
4,2
|
10,7
|
-60,6
|
88,3
|
|
– liikevaihdosta
|
%
|
14,7
|
14,5
|
|
3,9
|
10,1
|
|
16,9
|
|
Tilikauden voitto
|
M€
|
43,2
|
40,3
|
7,0
|
3,3
|
8,1
|
-59,5
|
67,0
|
|
Tilikauden laaja tulos
|
M€
|
42,6
|
45,7
|
-6,9
|
7,0
|
10,6
|
-34,5
|
73,2
|
|
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
|
%
|
|
|
|
|
|
|
5,6
|
|
Oman pääoman tuotto (ROE)
|
%
|
|
|
|
|
|
|
12,4
|
|
Omavaraisuusaste
|
%
|
28,6
|
26,4
|
|
|
|
|
27,3
|
|
Korolliset nettolainat
|
M€
|
1028,7
|
1008,8
|
2,0
|
|
|
|
1030,3
|
|
Nettovelkaantumisaste
|
%
|
171,7
|
186,0
|
|
|
|
|
180,8
|
|
Tulos/osake
|
€
|
12 991,5
|
12 127,7
|
7,0
|
|
|
|
20 159,2
|
|
Osinko/A-osake
|
€
|
|
|
|
|
|
|
5 115,89
|
|
Osinko/B-osake
|
€
|
|
|
|
|
|
|
2 018,26
|
|
Oma pääoma/osake
|
€
|
180 231
|
163 097
|
10,5
|
|
|
|
171 365
|
|
Osinko/tulos A-osake
|
%
|
|
|
|
|
|
|
25,4
|
|
Osinko/tulos B-osake
|
%
|
|
|
|
|
|
|
10,0
|
|
Osakkeiden lukumäärä
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– A-sarjan osakkeet
|
kpl
|
2 078
|
2 078
|
|
2 078
|
2 078
|
|
2 078
|
|
– B-sarjan osakkeet
|
kpl
|
1 247
|
1 247
|
|
1 247
|
1 247
|
|
1 247
|
|
Yhteensä
|
kpl
|
3 325
|
3 325
|
|
3 325
|
3 325
|
|
3 325
|
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen osavuosikatsauksesta:
"Fingridin investointiohjelma etenee suunnitellusti – yhtiön tehokkuus edelleen eurooppalaista huipputasoa"
Fingridin mittava investointiohjelma etenee suunnitellusti aikataulun ja budjetin mukaisesti. Investointiohjelma on kuluvalla tilikaudella noin 250 miljoonaa euroa. Fingrid on säilyttänyt paikkansa kärkisijoilla kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisessa tehokkuusvertailussa. Tänä vuonna kantaverkon käyttövarmuus on ollut huippuluokkaa. Suomeen on tuotu edullista sähköä pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta ja Fingridin rajasiirtoyhteyksien käyttöaste on ollut erittäin korkea. Siirtokapasiteetti on rajoittanut jonkin verran sähkön siirtoa, mutta selvästi vuotta 2012 vähemmän.
Alkuvuoden sähkön kulutus säilyi viime vuoden tasolla. Tammi-syyskuun operatiivista tulosta paransivat kantaverkkotariffien korotukset vuoden alussa, suurempi tasesähkön myyntitulot ja alhaisemmat kulut häviösähkön ostosta. Suomen ja Ruotsin välisiin sähkön aluehintaeroihin liittyvät pullonkaulatuotot laskivat viime vuodesta 24 miljoonaa euroa. Reservien markkinahintojen nousun ja taajuuden laadun parantamiseksi hankittujen lisäreservien seurauksena reservikulut kasvoivat tarkastelujaksolla 20 miljoonalla eurolla.
Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan syyskuun alussa. Lakiin on kirjattu aiempaa yksityiskohtaisempia vaatimuksia sähköverkkojen toimitusvarmuuden parantamisesta ja sähköverkonhaltijoiden varautumisen tehostamisesta. Fingridin kannalta suurin muutos on lakiin kirjoitettu uusi kantaverkon määritelmä: jatkossa Fingridin vastuulla on rakentaa myös yksittäisiä suurjännitejohtoja esimerkiksi suurissa kaupungeissa jo olevien siirtoverkkojen sisään. ''
FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013
Laskentaperiaatteet
Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2012.
Taloudellinen tulos
Konsernin kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 108 (106) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1 (1) miljoonaa euroa.
Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 388 (368) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 3 (2) miljoonaa euroa.
Kantaverkkotuotot kasvoivat 228 (191) miljoonaan euroon vuoden alusta toteutetun 15 prosentin tariffikorotuksen ja kasvaneiden liittymismaksutulojen seurauksena. Sähkön kulutus oli 61,7 (61,8) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 113 (103) miljoonaa euroa. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä nousivat 10 (7) miljoonaan euroon kasvaneen sähkön tuonnin ja rajasiirtotariffin muutoksen johdosta. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä alenivat huomattavasti ja olivat 12 (36) miljoonaa euroa.
Tasesähkön oston kulut kasvoivat viimevuotisesta 89 (87) miljoonaan euroon. Häviösähkökulut laskivat 43 (48) miljoonaan euroon vertailukautta pienempien häviöiden seurauksena. Syyskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2013 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 99 prosenttia oli suojattu keskihintaan 47,5 euroa megawattitunnilta.
Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut kasvoivat 20 miljoonalla eurolla reservien markkinahintojen nousun ja taajuuden laadun parantamiseksi hankittujen lisäreservien seurauksena. Poistot olivat 60 (56) miljoonaa euroa. Kunnonhallintakulut olivat 15 (15) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut olivat 17 (16) miljoonaa euroa.
|
Liikevaihto ja muut tuotot (milj. €)
|
1-9/13
|
1-9/12
|
muutos %
|
7-9/13
|
7-9/12
|
muutos %
|
|
Kantaverkkotuotot
|
228
|
191
|
19,3
|
54
|
46
|
19,3
|
|
Tasesähkön myynti
|
113
|
103
|
10,0
|
38
|
27
|
40,3
|
|
Läpisiirtotuotot
|
6
|
7
|
-18,7
|
1
|
1
|
-42,3
|
|
Rajasiirtotuotot
|
10
|
7
|
33,6
|
2
|
1
|
139,6
|
|
Suomi-Viro pullonkaulatuotot*
|
3
|
6
|
-52,1
|
1
|
4
|
-84,7
|
|
Tehoreservituotot**
|
12
|
14
|
-16,4
|
2
|
5
|
-49,7
|
|
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot
|
12
|
36
|
-65,8
|
8
|
21
|
-63,1
|
|
Muu liikevaihto
|
5
|
4
|
17,2
|
2
|
2
|
4,4
|
|
Muut tuotot
|
3
|
2
|
66,9
|
1
|
1
|
-16,6
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä
|
391
|
370
|
5,7
|
108
|
107
|
1,6
|
|
Kulut (milj. €)
|
1-9/13
|
1-9/12
|
muutos %
|
7-9/13
|
7-9/12
|
muutos %
|
|
Tasesähkön osto
|
89
|
87
|
2,6
|
30
|
19
|
56,9
|
|
Häviösähkökulut
|
43
|
48
|
-9,3
|
16
|
16
|
-0,8
|
|
Poistot
|
60
|
56
|
7,2
|
20
|
19
|
7,6
|
|
Suomi-Viro verkkovuokrat*
|
3
|
6
|
-51,1
|
1
|
4
|
-84,5
|
|
Reservikulut
|
49
|
29
|
67,8
|
17
|
11
|
57,0
|
|
Henkilöstökulut
|
17
|
16
|
6,4
|
5
|
5
|
8,7
|
|
Tehoreservikulut**
|
11
|
14
|
-16,5
|
2
|
5
|
-48,9
|
|
Kunnonhallintakulut
|
15
|
15
|
0,1
|
5
|
4
|
14,6
|
|
Läpisiirtokulut
|
9
|
11
|
-19,5
|
4
|
4
|
-0,9
|
|
Muut kulut
|
22
|
23
|
-2,0
|
8
|
11
|
-31,6
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kulut yhteensä
|
318
|
303
|
5,0
|
108
|
97
|
11,0
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia
|
74
|
68
|
8,7
|
1
|
10
|
-91,7
|
|
Konsernin liikevoitto, IFRS
|
79
|
56
|
40,4
|
10
|
7
|
39,9
|
* Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 2,7 miljoonaa euroa. Kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) olivat 2,7 miljoonaa euroa, jotka maksettiin yhteyden omistajille. Fingridin saama tuottojen ja kulujen erotus syntyy Estlink -yhteyden häiriötilanteissa (1-9 2013) yhteydellä ei sattunut häiriötä, joten eroa ei syntynyt).
**Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden tulokselle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko kuluvan tilikauden tulosta.
Investoinnit ja kunnossapito
Yhtiön investointiohjelman toteuttaminen jatkui tarkastelukaudella suunnitellusti. Fingridillä on meneillään Suomen länsirannikon sisäisen sähkönsiirron vahvistaminen. Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuva ikääntynyt ja siirtokyvyltään pieneksi jäänyt 220 kilovoltin sähkön-siirtoverkko korvataan 400 kilovoltin verkolla lähivuosina.
Suomen ja Viron välinen EstLink 2 -hanke on edennyt suunnitellusti. Projektissa saavutettiin tärkeitä välietappeja kesän aikana, kun kaapeleiden tyyppitestaukset ja Itä-Uudenmaan voimajohto välillä Anttila-Nikuviken valmistuivat hyväksytysti. Yhteyttä testataan maiden välillä lokakuun aikana ja yhteys otetaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2014 alkupuolella.
Fingrid teki heinäkuussa kaksi hankintapäätöstä. Lavianvuoren 400/110 kilovoltin muuntoprojektin pääurakoitsijaksi valittiin Empower Oy. Kokonaiskustannuksiltaan hanke on noin 8,5 miljoonaa euroa. Rakennustyöt ovat alkaneet syksyllä 2013 ja sähköasema valmistuu kesällä 2015. Naantalinsalmen 110 kilovoltin sähköaseman pääurakan urakoitsijaksi valittiin Empower Oy. Sähköaseman kokonaishinta on noin 6,7 miljoonaa euroa. Työt ovat alkaneet sähköasemalla ja se valmistuu kesällä 2015.
Fingrid teki elokuussa hankintapäätöksen kolmen uuden muuntajan tilaamisesta Hyundai Heavy Industries Co., Ltd:ltä. Sopimuksen yhteisarvo on lähes 9 miljoonaa euroa. Fingrid teki syyskuun aikana myös yhtiön vastuullisuusvaatimuksien toteutumista mittaavia uusia toimittaja-auditointeja Etelä-Koreassa.
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat kolmannella neljänneksellä 67 (26) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit olivat tammi-syyskuussa 130 (83) miljoonaa euroa.
Voimajärjestelmä
Suomessa kulutettiin sähköä heinä-syyskuussa 18,2 (18,3) terawattituntia. Tammi-syyskuussa Suomen sähkönkulutus oli 61,7 (61,8) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 47,7 terawattituntia, mikä oli 77 prosenttia Suomen kulutuksesta.
Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli pääosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen heinä - syyskuun aikana 4,3 (4,7) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,0 (0,0) terawattituntia. Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 8,9 (11,5) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,7 (0,2) terawattituntia.
Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa valitseva siirtosuunta on vaihdellut tuonnin ja viennin välillä. Sähköä tuotiin Virosta heinä-syyskuussa 0,1 (0,1) terawattituntia ja vietiin Viroon 0,3 (0,5) terawattituntia. Tammi-syyskuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 0,4 (0,2) terawattituntia ja vietiin Viroon 0,9 (1,2) terawattituntia.
Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen on ollut täysimääräisesti tarjolla, mutta sähkön tuonti Venäjältä on kokonaisuutena ollut pientä edellisvuoden tapaan. Tuonnin tuntikohtainen vaihtelu vuorokauden sisällä on ollut suurta. Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen heinä-syyskuussa 0,7 (0,4) terawattituntia ja tammi-syyskuussa 3,5 (3,0) terawattituntia.
Kantaverkossa ei ollut merkittäviä häiriöitä tilikauden kolmannella neljänneksellä. Joensuun alueella aiheutui syyskuun alueella noin minuutin pituisen sähkökatko, josta aiheutui haittaa alueen teollisuudelle ja tuotannolle.
|
Voimajärjestelmän käyttö
|
1-9/13
|
1-9/12
|
7-9/13
|
7-9/12
|
|
Sähkön kulutus Suomessa TWh
|
61,7
|
61,8
|
18,2
|
18,3
|
|
Fingridin siirtovolyymi TWh
|
47,7
|
47,0
|
15,2
|
15,1
|
|
Fingridin häviösähkövolyymi TWh
|
0,8
|
0,9
|
0,2
|
0,3
|
|
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
|
|
|
|
|
|
vienti Ruotsiin TWh
|
0,7
|
0,2
|
0,0
|
0,0
|
|
tuonti Ruotsista TWh
|
8,9
|
11,5
|
4,3
|
4,7
|
|
Sähkön siirto Suomi-Viro
|
|
|
|
|
|
vienti Viroon TWh
|
0,9
|
1,2
|
0,3
|
0,5
|
|
tuonti Virosta TWh
|
0,4
|
0,2
|
0,1
|
0,1
|
|
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
|
|
|
|
|
|
tuonti Venäjältä TWh
|
3,5
|
3,0
|
0,7
|
0,4
|
Vuoden kolmannella neljänneksellä sähkön pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli heinä-syyskuussa 35,88 (20,88) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 42,75 (30,96) euroa megawattitunnilta. Tammi-syyskuussa pohjoismaisten spot-markkinoiden keskihinta oli 38,86 (29,26) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 41,58 (35,36) euroa megawattitunnilta.
Latvian kantaverkkoyhtiö hankki elokuussa kahden prosentin osuuden Nord Pool Spot AS:n osakkeista. Tämän jälkeen kaikkien kolmen Baltian maan kantaverkkoyhtiöt ovat pohjoismaisen sähköpörssin osakkaita. Muutoksen jälkeen Fingridin osuus sähköpörssistä on 18,8 prosenttia.
Fingrid ja Venäjän kantaverkkoyhtiö Federal Grid Company sekä kantaverkon käytöstä Venäjällä vastaava System Operator valmistelevat teknisiä ja kaupallisia ehtoja Suomen ja Venäjän väliseen kahdensuuntaiseen kauppaan. Tähän mennessä kaupallinen sähkönsiirto maiden välisellä 400 kilovoltin yhteydellä on ollut mahdollista vain Venäjältä Suomeen.
Syyskuussa testattiin onnistuneesti Viipurin linkin yhtä neljästä 350 megawatin tehoisesta tasasähköyksiköstä vientisuunnassa.
Tammi-syyskuussa Fingridin vastakauppakustannukset olivat noin 0,6 (3,7) miljoonaa euroa.
|
Sähkömarkkinat
|
1-9/13
|
1-9/12
|
7-9/13
|
7-9/12
|
|
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta
|
38,86
|
29,26
|
35,88
|
20,88
|
|
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta
|
41,58
|
35,36
|
42,75
|
30,96
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*
|
24,8
|
72,5
|
15,5
|
42,0
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*
|
16,6
|
41,2
|
31,0
|
48,7
|
|
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*
|
5,5
|
11,5
|
1,1
|
7,2
|
|
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*
|
27,6
|
38,9
|
23,0
|
48,7
|
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa.
Konsernin nettorahoituskulut heinä-syyskuun aikana olivat 6 (4 miljoonaa euroa tuottoa) miljoonaa euroa. Tammi-syyskuun aikana konsernin nettorahoituskulut olivat 23 (3) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 8 miljoonaa euroa negatiivinen (13 miljoonaa euroa positiivinen). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 30. syyskuuta 2013 olivat 222 (245) miljoonaa euroa. Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Korolliset lainat olivat tammi-syyskuussa
1 250 (1 254) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 1 042 (1 059) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 208 (194) miljoonaa euroa.
Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 52 (89) miljoonaa euroa.
Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 278 (269) henkeä.
Tilintarkastus
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei katsauskauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia. Fingrid on ilmoittanut nostavansa kantaverkkotariffeja vuoden 2014 alusta keskimäärin kahdeksan prosenttia.
Fingrid-konsernin vuoden 2013 tilikauden voiton ennen veroja ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia odotetaan kasvavan edellisvuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa sähkön kulutuksen, pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus.
Hallitus
Liitteet:
Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 30.9.2013
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428