Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012
Konsernin huhti - kesäkuun liikevaihto oli 93 miljoonaa euroa (91 milj. euroa vastaavana aikana vuonna 2011). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,7 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa). Kantaverkkotuotot olivat 46 milj. euroa (37 milj. euroa) ja tasesähkön myynti oli 30 miljoonaa euroa (38 milj. euroa). Konsernin huhti - kesäkuun liikevoitto oli -5 miljoonaa euroa (2 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten arvonmuutoksia -1 miljoonaa euroa (-2 milj. euroa). IFRS:n mukainen tulos ennen veroja oli -7 miljoonaa euroa (-4 milj. euroa) huhti - kesäkuussa.
Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 262 miljoonaa euroa (243 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 1 miljoonaa euroa (1 milj. euroa). Konsernin tammi-kesäkuun liikevoitto oli 49 miljoonaa euroa (44 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten arvonmuutoksia -9 miljoonaa euroa (-2 milj. euroa). Konsernin IFRS:n mukainen tulos ennen veroja oli 43 miljoonaa euroa (31 milj. euroa) tammi-kesäkuussa. Tilikauden tulos oli 32 miljoonaa euroa (23 milj. euroa) ja konsernin laaja tulos 35 miljoonaa euroa (6 milj. euroa). Tammi - kesäkuun bruttoinvestoinnit olivat 56,7 miljoonaa euroa (110,3 milj. euroa). Konsernin liiketoimintojen rahavirta investoinneilla vähennettynä oli 43 miljoonaa euroa positiivinen (-43 milj. euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 26,2 % (28,3 %).
Tammi-kesäkuun kantaverkkotuotot kasvoivat 145 miljoonaan euroon (115 milj. euroa) vuoden alusta toteutetun 30 prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Sähkön kulutus aleni 2,4 % verrattuna vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon. Tasesähkön myynti aleni 76 miljoonaan euroon (87 milj. euroa) alhaisemman sähkönhinnan vuoksi. Läpisiirtotuotot alenivat 7 miljoonaa euroa, mikä aiheutui lähinnä alentuneesta sähkönviennistä Suomesta Ruotsiin. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat 6 miljoonalla eurolla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta aiempaa merkittävästi pienemmän sähkön tuonnin volyymin takia. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot alenivat huomattavasti sähkön hintaerotuntien vähentyessä. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot olivat 2 miljoonaa euroa (8 milj. euroa). Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä puolestaan nousivat merkittävästi markkinatilanteen ja rajayhteyksien vikaantumisten seurauksena. Pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliltä olivat 15 miljoonaa euroa (2 milj. euroa).
| Kantaverkkotuotot |
145 |
115 |
46 |
37 |
|---|
| Tasesähkön myynti |
76 |
87 |
30 |
38 |
|---|
| Läpisiirtotuotot |
6 |
13 |
2 |
6 |
|---|
| Rajasiirtotuotot |
6 |
12 |
1 |
6 |
|---|
| Suomi-Viro pullonkaulatulot** |
2 |
8 |
1 |
2 |
|---|
| Tehoreservituotot*** |
9 |
3 |
5 |
0 |
|---|
| Suomi-Ruotsi pullonkaulatulot |
15 |
2 |
8 |
1 |
|---|
| Muu liikevaihto |
2 |
2 |
1 |
0 |
|---|
| Muut tuotot |
1 |
1 |
1 |
1 |
|---|
Tasesähkön osto aleni 68 miljoonaan euroon (79 milj. euroa) alhaisemman sähkönhinnan seurauksena. Häviösähkökulut nousivat 1 miljoonalla eurolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mihin vaikuttivat Suomen aluehinnan ja Nord Poolin systeemihinnan erot. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2012 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 103 % oli suojattu keskihintaan 46,9 euroa megawattitunnilta.
Poistot kasvoivat 4 miljoonalla eurolla merkittävien uusien investointihankkeiden valmistuttua. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut nousivat 7 miljoonalla eurolla tarkastelujaksolla, koska taajuusohjattujen reservien tilapäishankinta tuntimarkkinoilta Suomesta ja muilta pohjoismaisilta kantaverkkoyhtiöiltä oli aikaisempaa kalliimpaa. Henkilöstökulut kasvoivat 1 miljoonalla eurolla edellisen vuoden tasosta. Kunnonhallintakulut nousivat 3 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Tähän vaikutti erityisesti Fenno-Skan 2 kaapelin suuret korjauskustannukset. Läpisiirtokulut nousivat 2 miljoonalla eurolla, koska sähköntuonti Ruotsista Suomeen nousi edellisestä vuodesta.
| Tasesähkön osto |
68 |
79 |
26 |
35 |
|---|
| Häviösähkökulut |
31 |
30 |
13 |
11 |
|---|
| Poistot |
37 |
34 |
19 |
17 |
|---|
| Suomi-Viro verkkovuokrat** |
2 |
8 |
1 |
2 |
|---|
| Reservikulut |
19 |
11 |
12 |
6 |
|---|
| Henkilöstö |
11 |
10 |
6 |
5 |
|---|
| Tehoreservikulut*** |
9 |
2 |
5 |
-1 |
|---|
| Kunnonhallintakulut |
10 |
7 |
7 |
4 |
|---|
| Läpisiirtokulut |
7 |
5 |
4 |
2 |
|---|
| Muut kulut |
11 |
11 |
5 |
6 |
|---|
| Kulut yhteensä |
206 |
198 |
98 |
88 |
|---|
| Liikevoitto* |
58 |
45 |
-4 |
4 |
|---|
* Ilman johdannaisten arvonmuutoksia
** Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat x,x milj. euroa. Kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) olivat x,x milj. euroa, jotka maksettiin yhteyden omistajille. Fingridin saama erotus x,x milj. euroa syntyi Estlink-yhteyden häiriötilanteissa.
*** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.
Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tulovirralle, joten kuuden kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.
Investoinnit
Ulvilan ja Kristiinankaupungin Kristenestad -sähköasemien välisen uuden 400 kilovoltin voimajohdon ja sähköasemien rakentamissopimukset on allekirjoitettu. Pohjoisemmassa johtourakassa välillä Kristiina - Leväsjoki yhtiö on tehnyt urakkasopimuksen Eltel Networks Oy:n kanssa. Eteläisemmässä urakassa välillä Leväsjoki - Ulvila urakkasopimus on allekirjoitettu työyhteenliittymä Destia-Tecnolines-Sirti:n (DTS Consortium) kanssa. Rakentaminen alkaa perustustöillä loppukesästä. Ulvilan 400/110/20kV sähköaseman uusimisen toteuttaa ABB Oy ja Kristinestadin sähköaseman Infratek Oy. Hankekokonaisuuden kustannukset ovat yhteensä noin 70 miljoonaa euroa. Projektit valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä.
Yhtiö on tehnyt investointipäätöksen uuden 400/110 kilovoltin muuntoaseman rakentamisesta Lavianvuoreen vahvistamaan Pirkanmaan alueen sähköverkkoa. Uusi asema tukee alueen kantaverkon pitkän tähtäimen kehitystä. Kangasalan ja Valkeakosken rajalle sijoittuva sähköasema yhdistetään alueen 110 kilovoltin verkkoon 6 kilometrin pituisella uudella 110 kV voimajohdolla. Investointihankkeen kustannukset ovat noin 15 miljoonaa euroa.
Fingridin uudelle peltopylväälle myönnettiin kesäkuun alussa teollisen muotoilun Fennia Prize 2012 Grand Prix -palkinto. Uusi peltopylväsmalli kehitettiin yhteistyössä muotoilutoimisto Muotohiomon kanssa. Palkinnon voittanut peltopylväsmalli on yhdistelmäpylväs 400 kilovoltin ja 110 kilovoltin voimajohdoille. Ensimmäisen kerran peltopylvästä käytetään Nurmijärvi - Hyvinkää - Hikiän voimajohdolla.
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat huhti - kesäkuussa 37,5 miljoonaa euroa (70,0 milj. euroa vastaavana aikana 2011). Tammi-kesäkuun bruttoinvestoinnit olivat 56,7 miljoonaa euroa (110,3 milj. euroa).
Voimajärjestelmä
Suomessa kulutettiin sähköä huhti - kesäkuussa 18,9 terawattituntia (19,1 TWh vastaavana aikana 2011). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 14,3 terawattituntia, mikä oli 76 prosenttia Suomen kulutuksesta. Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus laski 2,4 prosenttia viime vuodesta ollen 43,5 terawattituntia (44,6 TWh).
Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli pääosin tuontia Ruotsista Suomeen. Helmikuusta lähtien siirtokapasiteettia rajoittanut laivan ankkurin aiheuttama Fenno-Skan2 kaapelivika saatiin korjattua huhtikuun lopulla. Tämän jälkeenkin kaapelin tuontikapasiteettia jouduttiin osittain rajoittamaan kesäkuun alkupuolelle saakka tasasähköyhteyden apujärjestelmien kuntoon saattamiseksi. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen huhti - kesäkuun aikana 3,7 terawattituntia (0,3 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 terawattituntia (1,3 TWh). Tammi-kesäkuussa sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen 6,9 terawattituntia (0,7 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,2 terawattituntia (3,2 TWh).
Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa valitseva siirtosuunta on ollut vientiä Suomesta Viroon. Sähköä tuotiin Virosta huhti - kesäkuussa 0,1 terawattituntia (0,6 TWh) ja vietiin Viroon 0,4 terawattituntia (0,0 TWh). Tammi-kesäkuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 0,2 terawattituntia (1,3 TWh) ja vietiin Viroon 0,8 terawattituntia (0,0 TWh).
Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen on ollut täysimääräisesti tarjolla. Markkinatilanteeseen liittyvä viime vuoden lopulla alkanut sähkön tuontimäärän pieneneminen aiempiin vuosiin verrattuna on jatkunut. Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen huhti - kesäkuussa 0,6 terawattituntia (3,1 TWh) ja tammi-kesäkuussa 2,6 terawattituntia (6,1 TWh).
Fenno-Skan 1 ja Fenno-Skan 2 yhteydet vikaantuivat samanaikaisesti huhtikuun lopussa omakäyttösähköhäiriön vuoksi tuonnin ollessa1350 megawattia. Normaaleja varautumiskriteerejä vakavammasta viasta selvittiin käynnistämällä kaikki Fingridin varavoimalaitokset. Rauman sähköaseman omakäyttösähköjärjestelmien kytkentää on tapauksen jälkeen muutettu samanaikaisen vian todennäköisyyden minimoimiseksi.
Kantaverkossa ei ollut merkittäviä sähköntoimitukseen johtaneita häiriöitä tarkastelujaksolla.
Fingrid Oyj ja LNI Verkko Oy ovat sopineet dieselvaravoimalaitosyksikköjen käytöstä Fingridin valtakunnallisena nopeana häiriöreservinä. LNI Verkko Oy:n omistamat dieselvaravoimalaitokset ovat kooltaan pieniä yksiköitä, jotka on sijoitettu useille sähköasemille. Yksikköjen kokonaisteho on 13 megawattia. Kyseessä on ensimmäinen sopimus, jossa hyödynnetään pieniä varavoimalaitosyksikköjä yhtenä ohjattavana kokonaisuutena osana valtakunnallista nopeaa häiriöreserviä.
Kotimaisen tuotannon markkinoille tarjoaman ja Venäjältä ostettavan taajuusohjatun reservin määrä on ollut sähkön tuotanto- ja tuontitilanteesta johtuen tavanomaista vähäisempää, mikä on johtanut kalliimpaan reservien hankintaan muista lähteistä. Reservejä on hankittu myös muilta pohjoismaisilta kantaverkkoyhtiöiltä.
| Sähkön kulutus Suomessa TWh |
43,5 |
44,6 |
18,9 |
19,1 |
|---|
| Fingridin siirtovolyymi TWh |
31,8 |
33,4 |
14,3 |
14,7 |
|---|
| Fingridin häviösähkövolyymi TWh |
0,5 |
0,6 |
0,2 |
0,2 |
|---|
| Sähkön siirto Suomi-Ruotsi |
|
|
|
|
|---|
| vienti Ruotsiin TWh |
0,2 |
3,2 |
0,1 |
1,3 |
|---|
| tuonti Ruotsista TWh |
6,9 |
0,7 |
3,7 |
0,3 |
|---|
| Sähkön siirto Suomi-Viro |
|
|
|
|
|---|
| vienti Viroon TWh |
0,8 |
0 |
0,4 |
0 |
|---|
| tuonti Virosta TWh |
0,2 |
1,3 |
0,1 |
0,6 |
|---|
| Sähkön siirto Suomi-Venäjä |
|
|
|
|
|---|
Sähkömarkkinat
Sähkön hinta pohjoismaisessa sähköpörssissä on ollut hyvästä vesitilanteesta aiheutuen huomattavasti alhaisempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Sähkön pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli huhti - kesäkuussa 28,42 euroa megawattitunnilta (52,24 €/MWh vastaavana aikana vuonna 2011) ja Suomen aluehinta oli 32,40 euroa megawattitunnilta (51,96 €/MWh). Tammi-kesäkuussa pohjoismaisten spot-markkinoiden keskihinta oli 33,45 euroa megawattitunnilta (59,17 €/MWh) ja Suomen aluehinta oli 37,56 euroa megawattitunnilta (58,38 €/MWh). Markkinatilanne sekä Suomen ja Ruotsin välisessä sähkönsiirrossa olleet rajoitukset ovat aiheuttaneet aluehintaeroja markkinoille.
Markkinaintegraatio etenee Baltiassa. Liettua liittyi 18.6. tarjousalueena Nord Pool Spotin markkinoihin. Samaan aikaan Viron ja Latvian rajalle avattiin uusi tarjousalue, jonka tarkoitus on tehostaa kaupankäyntiä Viron ja Latvian välillä, vaikka Latvia onkin vielä markkinoiden ulkopuolella. Latvian tarjousalue avataan suunnitelmien mukaan 2013, mutta ennen sitä Latvian järjestelmävastaavan ISO (Independent System Operator) -malli on hyväksytettävä Euroopan komissiolla.
Venäjän tuonti on pienentynyt huomattavasti alkuvuodesta. Syinä ovat Venäjän puolella vientiin kohdistettavat kapasiteettimaksut, Venäjän kohonnut hintataso sekä hyvästä vesitilanteesta johtuva alhainen hintataso Pohjoismaissa. Pieniä määriä on tuotu Suomeen lähinnä yöaikaan ja viikonloppuisin. Muina aikoina sähkö on ollut Venäjällä kalliimpaa, joten sitä ei ole kannattanut tuoda Suomeen.
Fingrid korotti tasepalvelun hintoja 1.7. Korotukset johtuvat tasepalvelulle kohdistettavien reservikustannusten kasvusta sekä ennustettua pienemmästä tuotantomaksun kertymästä.
Tammi-kesäkuussa Fingridin vastakauppakustannukset olivat noin 2,8 miljoonaa euroa (1,0 milj. euroa vuonna 2011).
| Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta |
33,45 |
59,17 |
28,42 |
52,24 |
|---|
| Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta |
37,56 |
58,38 |
32,40 |
51,96 |
|---|
| Pulllonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€* |
30,6 |
4,0 |
15,2 |
0,6 |
|---|
| Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %* |
37,4 |
13,3 |
34,8 |
6,6 |
|---|
| Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€* |
4,3 |
8,3 |
1,8 |
0,7 |
|---|
| Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %* |
33,4 |
69,7 |
38,4 |
58,8 |
|---|
* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitelty taloudellinen tulos osion taulukoissa.
Rahoitus
Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Yhtiö laski liikkeeseen määrältään 300 miljoonan euron ja maturiteetiltaan 12 vuoden mittaisen joukkovelkakirjalainan yhtiön 1,5 miljardin euron EMTN (Euro Medium Term Note) - lainaohjelman puitteissa. Joukkovelkakirjalainan julkinen noteeraus alkoi 3.4.2012 Lontoon arvopaperipörssissä.
Konsernin nettorahoituskulut huhti - kesäkuun aikana olivat 2 miljoonaa euroa (6 milj. euroa). Tammi - kesäkuun aikana nettorahoituskulut olivat 7 miljoonaa euroa ( 13 milj. euroa), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 5 miljoonaa euroa (- 3 milj. euroa). Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 30. kesäkuuta 2012 olivat 256 miljoonaa euroa (240 milj. euroa). Korolliset velat olivat 1 236 miljoonaa euroa (1 135 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 1 078 miljoonaa euroa (732 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 159 miljoonaa (403 milj. euroa). Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 69 miljoonaa euroa (45 milj. euroa).
Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.
Henkilöstö
Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 267 (264).
Tilintarkastus
Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Pohjoismaisen sähköpörssin, Nord Pool Spot AS:n, omistusrakenne muuttui 1.8.2012. Viron ja Liettuan kantaverkkoyhtiöt tulivat omistajiksi 2,04 prosentin omistusosuudella suunnatulla osakeannilla ja Latvian kantaverkkoyhtiöllä on optio tulla omistajaksi myöhemmin. Fingrid Oyj:n omistus Nord Pool Spot AS:stä aleni järjestelyn seurauksena 19,18 prosenttiin. Mikäli Latvian kantaverkkoyhtiön omistus toteutuu, alenee Fingrid Oyj omistus sähköpörssistä 18,8 prosenttiin.
Fingrid-konsernin koko vuoden tilikauden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia odotetaan nousevan selvästi edellisestä vuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus.
Hallitus
Liitteet:
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai 040 519 5041
