2.12.2010 00.00
Lehdistötiedotteet

Sähkön kulutus nousee talvella lähes lamaa edeltävälle tasolle

Sähkön kulutus on palautunut varsin nopeasti taantumasta. Tehohuipun odotetaankin kasvavan pakkasten kiristyessä jo 15 000 megawattiin. Kulutus pystytään kattamaan kotimaisella tuotannolla ja tuontisähköllä. ​
Kantaverkkoyhtiö Fingridin talven 2010/2011 tehotase-ennusteen mukaan sähkön kulutus nousee maassamme korkeimmillaan 15 000 megawattiin. Ennuste vastaa lämpötilaa, jonka toteutuminen on todennäköistä kerran kymmenessä vuodessa. Kulutushuippu edellyttää alle -20 asteen lämpötilaa Etelä-Suomessa ja muualla maassa alle -30 asteen lämpötilaa. Viime talvena kulutus oli suurimmillaan noin 14 500 megawattia.

Sähkön kysyntä pystytään täyttämään pääosin kotimaisella tuotannolla, mutta tuontisähköä tarvitaan edelleen. Riski sähkön loppumisesta on varsin pieni, sillä sähkömarkkinoiden laajentuminen Baltiaan ja Eurooppaan lisää myös voimajärjestelmämme käyttövarmuutta. Valtaosa Euroopan maista on omavaraisia talven huippukulutustilanteissa, Suomen lisäksi muun muassa Ranska ja Latvia ovat riippuvaisia tuontisähköstä.
 
- Lamasta toipuminen näkyy sähkönkulutuksen kasvuna. Tällä viikolla pakkasten saavuttua kulutus on jo ylittänyt 13 500 megawattia. Suomi on talviaikaan riippuvainen tuontisähköstä, jota tuodaan eniten Venäjältä mutta myös muista Pohjoismaista ja Baltian maista. Sähkönsiirtoyhteyksien lisääminen maiden välillä parantaakin käyttövarmuutta, kun sähköä voidaan siirtää maasta toiseen sinne missä sitä kulloinkin tarvitaan. Suomen sähkön tuotantotilanne vahvistuu Olkiluodon kolmannen yksikön valmistuttua, toteaa Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Huippukulutustilanteessa tuontisähköllä katettava tuotantokyvyn ja kulutuksen välinen aukko on 1 700 megawattia. Yllättävät sähkön tuotannossa sattuvat ongelmat voivat mutkistaa tilannetta. Lisäksi on muistettava, että huippupakkasilla naapurimaista ei sähköä ole välttämättä saatavissa täysimääräisesti Suomeen.  Kotimaisen tuotannon ja siirtoyhteyksien vikaantumiset voivat myös hankaloittaa tilannetta. Toisaalta korkeiden sähkön hintojen aikana sähkön kulutus joustaa, mikä edistää siten toimitusvarmuutta.
 
Kantaverkkoa ei voi kaapeloida
 
Fingrid järjestää tänään Finlandia-talolla seminaarin, jossa käsitellään sähköjärjestelmän käyttövarmuutta. Suomessa sähkön käyttövarmuus kantaverkossa on perinteisesti ollut korkea, kun toisaalta jakeluverkoissa viime kesän kaltaiset myrskyt ovat aiheuttaneet pitkiäkin katkoksia.  Myrskyjen aiheuttamia sähkökatkoja voidaan jakeluverkoissa vähentää kaapelitekniikalla, mutta kantaverkon käyttövarmuutta ei valitettavasti voida kaapeleilla vielä nykytekniikalla parantaa.

Kaapelitekniikalla ei voida siirtää suurjännitteistä vaihtosähköä pitkiä matkoja teknisistä syistä. Tasasähköä siirrettäessä kaapeli sen sijaan voi olla satoja kilometriä pitkä, mutta koska tasasähköjohto vaatii päihinsä monimutkaiset ja kalliit muuttaja-asemat, se soveltuu vain erikoistapauksiin kuten rakenteilla oleviin merikaapeleihin Suomen ja Viron sekä Suomen ja Ruotsin välillä.

Vaihtosähkökaapelin rakentaminen on myös huomattavasti kalliimpaa kuin vastaavan avojohdon toteuttaminen. Maisemallisista tai maankäytöllisistä syistä lyhyillä matkoilla esimerkiksi kaupunki- tai vesialueilla kaapelointi voi olla perusteltua.

Fingridin käyttövarmuuspäivän seminaarin puheenvuoroja voi seurata internetistä online, sillä puheenvuorot videoidaan internettiin webcasting -lähetyksenä. Seminaarin ohjelma alkaa klo 13.00 ja sitä voi seurata verkosta suorana lähetyksenä aina klo 16.00 saakka tai myöhemmin videotallenteina.
 
Tästä on kyse
  • Fingrid vastaa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainosta ja pitää huolto Suomen voimajärjestelmän käyttövarmuudesta
  • Talvikaudella 2010/2011 maamme oma sähkön tuotantokyky on 13 300 MW
  • Suomen kulutushuippu kylmänä talvipäivänä 15 000 MW
  • Sähkön nettotuonti tällöin vähintään 1 700 MW, siirtokapasiteetti mahdollistaa tuontia 3 800 MW 
  • Sähkön ulkomaankauppa on Suomelle välttämätöntä myös tulevaisuudessa
 
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428
johtaja Reima Päivinen, puh. 040 556 2662

Katso myös