16.2.2010 00.00
Lehdistötiedotteet

Lapin suuret verkkoinvestoinnit parantavat verkon käyttövarmuutta Pohjois-Suomessa

Suomen kantaverkosta vastaava Fingrid investoi vahvasti Pohjois-Suomen sähköverkkoon.  Investointeja tarvitaan vahvistamaan sähkönsiirtoverkkoa Suomen ja Ruotsin välillä, mutta myös toimitusvarmuuden parantaminen edellyttää verkon vahvistuksia. Toimitusvarmuuden merkitys on näkynyt hyvin konkreettisesti tänä talvena kylminä pakkaspäivinä. Lapin verkon vahvistusprojekti on määrä saada valmiiksi kuluvana vuonna.

Suomen voimajärjestelmästä vastaavalla Fingridillä on käynnissä mittava sähkön kantaverkon rakennus- ja korjausohjelma, joka on edennyt Pohjois-Suomessa hyvässä aikataulussa.

- Saimme useita sähköasema- ja voimajohtohankkeita päätökseen viime syksynä, mutta investointitahti jatkuu kiivaana tulevinakin vuosina. Kaikki Lapin verkon vahvistusprojektit on kuitenkin tarkoitus saada päätökseen vielä tänä vuonna, kertoi Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen tänään Rovaniemellä.

Rovaniemellä juhlistettiin tänään ison urakkakokonaisuuden päättymistä. Keminmaan ja Petäjäskosken välille valmistui viime vuoden lopulla uusi 400 kilovoltin siirtoyhteys. Voimajohdon rakennusurakka oli osa isompaa, yhteisarvoltaan yli 50 miljoonan euron hanketta, sillä varsinaisen voimajohdon lisäksi projektissa rakennettiin uusia sähköasemia ja kompensointilaitoksia. Hankkeeseen kuuluivat verkon siirtokapasiteettia lisäävät kompensointilaitokset, Asmuntin sarjakondensaattoriasema Ranualla ja Tuomelan sarjakondensaattoriasema Yli-Olhavalla.

Pohjois-Suomessa on ollut käynnissä useita muitakin urakoita. Pikkaralan sähköasemalle hankittiin muuntaja kantaverkon varamuuntajaksi sekä turvaamaan sähkönsiirtoa Oulun seudulla ja vähentämään häviöitä sähkönsiirrossa. Marraskuussa valmistui myös 220 kilovoltin voimajohdot Rovaniemen Petäjäskoskelta Valajaskoskelle ja sieltä edelleen Kittilän Isoniemeen, jonne rakennettiin uusi sähköasema. Kaikki nämä hankkeet ovat osa Lapin kantaverkon vahvistamisprojektia.

Lapin sähkönkulutuksen kasvu edellyttää verkon vahvistuksia Pohjois-Suomessa, mutta investointien tarkoituksena on myös pitää sähkön siirtokapasiteetti Suomen ja Ruotsin välillä markkinoiden kannalta riittävällä tasolla Olkiluoto 3 ydinvoimayksikön valmistuttua.

- Keminmaa - Petäjäskosken välinen 400 kilovoltin siirtoyhteyden rakentaminen liittyi ensisijaisesti Kemi-Tornio-alueen sähkön toimitusvarmuuden parantamiseen ja Suomen ja Ruotsin välisten vaihtosähköyhteyksien kehittämiseen, Ruusunen kertoi.

Rajasiirtoyhteydet pidettävä riittävinä tuontia ja vientiä varten

Fingrid vastaa rajasiirtoyhteyksien toimivuudesta ja riittävyydestä. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää. Lisäksi Venäjältä ja Virosta on Suomeen tasasähköyhteys.
- Kuluva talvi osoittanut konkreettisesti, että Suomi on hyvin riippuvainen sähkön tuonnista ja sähkönsiirtoverkon ulkomaanyhteyksistä. Tuulinen ja kylmä sää nosti talven tähänastisen kulutusennätyksen noin 14 300 megawattiin, mikä on hieman enemmän kuin mitä syksyllä arvoimme. Sähkön tuotantoa samaan aikaan oli noin 11 400 MW ja tuontia naapurimaista 2 900 megawattia. Taantumasta huolimatta kulutushuippu jäi vain 600 megawattia pienemmäksi kuin kolmen vuoden takainen kulutusennätys, jolloin sähkön kulutus käväisi korkeimmillaan 14 921 megawatissa.

Suomen sähköjärjestelmä on toiminut pakkaskaudella ilman merkittäviä häiriöitä eikä sähkön riittävyys ole ollut vaarassa. Siirtoyhteydet eivät ole rajoittaneet sähkökauppaa Suomen ja Ruotsin välillä. Isot investoinnit myös muualla Suomessa Pohjoisten sähkönsiirtoyhteyksien rakentaminen on osa Fingridin laajaa investointiohjelmaa. Yhtiön kokonaisinvestoinnit yksistään viime vuonna olivat 136 miljoonaa euroa. 

Fingrid investoi kantaverkkoon vuosien 2009 - 2019 aikana yhteensä 1,6 miljardia euroa. Vuositasolla tämä tarkoittaa 100 - 200 miljoonan euron investointeja. Tavoitteena on rakentaa yli 2700 km voimajohtoja ja noin 30 sähköasemaa. Kaiken kaikkiaan koko maassa on tänä vuonna käynnissä noin 30 verkon rakentamishanketta.

- Kantaverkkoa vahvistetaan maamme ilmasto- ja energiastrategian lähtökohdista. Investointiohjelma mahdollistaa lisäydinvoiman ja lisääntyvän tuulivoimakapasiteetin liittämisen Suomen kantaverkkoon. Myös ikääntyvien verkonosien uusiminen vaatii investointeja, Ruusunen kertoi investointien perusteista.

Mittava investointiohjelma rahoitetaan osin lainavaroin, mutta se vaikuttaa väistämättä myös kantaverkkotariffeihin. Kantaverkkomaksuihin on odotettavissa merkittävämpi korotus nykyisen tariffikauden jälkeen vuonna 2012. Kuluttajien sähkölaskusta kantaverkon osuus on vain kaksi prosenttia, mutta kantaverkon siirtohinnalla on luonnollisesti suurempi merkitys Fingridin teollisuusasiakkaille.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428
varatoimitusjohtaja Kari Kuusela, puh. 040 502 7333

Lyhyesti

• Fingrid on yritys joka vastaa kantaverkon riittävyydestä ja toimivuudesta
• Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot
• Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä. Lähivuosina rakennetaan lähes 3000 kilometriä uusia voimajohtoja ja kolmisenkymmentä sähköasemaa.