9.9.2008 00.00
Lehdistötiedotteet

Fingrid varautuu liittämään 2000 MW tuulivoimaa Suomen kantaverkkoon

Yhtiön investoinnit 1,6 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Fingrid on selvittänyt tuulivoiman lisäämisen vaikutuksia Suomen kantaverkkoon. Selvityksen mukaan 2000 MW maantieteellisesti hajautettua tuulivoimaa voidaan liittää voimajärjestelmäämme. Liittäminen vaatii kuitenkin lisäinvestointeja. Fingrid on investoimassa kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 1,6 miljardia euroa. Tämä mahdollistaa yhden suuren ydinvoimayksikön ja 2000 MW tuulivoimakapasiteetin liittämisen Suomen kantaverkkoon vuoteen 2020 mennessä.Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kertoi tänään Fingridin Verkkopäivässä yhtiön tulevaisuuden haasteista. Suomen ilmasto- ja energiastrategia, uudet suuret ydinvoimayksiköt, uusiutuvan energian lisääminen, eurooppalaiset sähkömarkkinat ja markkina-alueen laajentaminen Länsi-Eurooppaan, Baltiaan ja Venäjälle vaikuttavat kaikki Suomen kantaverkkoyhtiön toimintaan.

- Olemme varautuneet muutoksiin ja lähdemme mukaan ilmastotalkoisiin mittavalla 1,6 miljardin investointiohjelmalla. Sähkömarkkinoiden avautuminen, kantaverkon ikääntyminen, ydinvoiman ja tuulivoiman lisääminen edellyttävät kaikki kantaverkon vahvistamista. Olemme varautuneet liittämään 2000 MW maantieteellisesti hajautettua tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä, kommentoi Ruusunen tänään Verkkopäivän lehdistötapaamisessa. Maassamme on tällä hetkellä suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita. Ruususen mukaan tuulivoimalat voidaan liittää verkkoon periaatteessa samalla logiikalla kuin muutkin voimalaitokset.
- Järjestelmän on aina kestettävä suurimman voimalaitoksen irtoaminen sähköntuotannosta. Toisaalta tuulivoima lisää säätösähkön tarvetta, Ruusunen sanoi.

Tuulivoiman kasvun vaikutuksia on tarkasteltu Fingridissä kolmesta eri näkökulmasta: käyttövarmuuden, siirtokapasiteetin riittävyyden ja markkinoiden näkökulmasta.

Käyttövarmuuden näkökulmasta yhden tunnin sisällä tapahtuva tuulivaihtelu aiheuttaa tehonmuutoksen, joka on arviolta neljänneksen tuulivoiman kokonaistehosta. Näin ollen 2000 MW tuulivoimaa edellyttää varautumista 500 MW tehomuutoksiin.
- Tämä voidaan hoitaa olemassa olevalla reservikapasiteetilla. Suuria muutoksia tapahtuu harvoin ja tuulivoiman muutos voidaan rinnastaa muihin tuotantohäiriöihin. Yli 2000 MW tuulivoimaa vaatisi kuitenkin jo merkittäviä lisäinvestointeja varavoimaan ja säätövoimaan, Ruusunen kertoi tilaisuudessa.

Äkillinen laaja tuulivoiman pysähtyminen saattaa lisätä reservitarvetta, mutta Fingrid on jo nyt tehnyt päätöksiä lisätä uutta varavoimaa 100 - 400 megawatilla.

Tuulivoiman lisääminen kasvattaa kuitenkin väistämättä säätösähkön tarvetta.
- Sähköä ei voida varastoida. Koska kulutus vaihtelee koko ajan, tarvitaan myös säätösähköä. Ainoastaan lauhdevoimalaitokset ja vesivoima mahdollistavat säädettävän sähköntuotannon. Yksi uusi keino voisi olla kulutuksen aktiivisempi joustaminen sähkön kulutushuippuina. Kulutuksen joustoa selvitetään paraikaa yhdessä kuluttajien kanssa, Ruusunen sanoi.

Siirtokapasiteetin näkökulmasta tuulivoimatuotanto ja sen vaihtelu lisäävät sähkönsiirtotarpeita kantaverkossa ja eri maiden välisillä siirtoyhteyksillä. Tämä merkitsee uusien voimajohtojen rakentamista. Suomessa Pohjanmaan alueen kantaverkkoa onkin vahvistettava 400 kilovoltin jännitteelle. Samoin Suomen ja Ruotsin välille tarvitaan kolmas vaihtosähköyhdysjohto tasaamaan tuotannon vaihteluja sekä säätö- ja reservikapasiteetin hyödyntämiseksi koko markkina-alueella.

Markkinoiden näkökulmasta Fingridissä katsotaan, että markkinoiden toiminta vaatii eri tuotantomuotojen tasapuolista kohtelua. Tuulituottajan on maksettava omat liityntäkustannuksensa ja vastattava itse sähkönsä myynnistä sekä vastattava oman tuotantotaseensa tasapainottamisesta. Maltillisia korotuksia Mittavasta investointiohjelmasta huolimatta yhtiö aikoo säilyttää kansainvälisesti kilpailukykyiset siirtohinnat. Investoinnit nostavat väistämättä jonkin verran kantaverkon sähkön siirtohintoja tulevaisuudessa. Tämän vuoden alusta Fingrid nosti maksujaan 4,5 prosenttia.

- Fingridin osuus sähkön kuluttajahinnasta on kuitenkin hyvin pieni, joten siirtohintojen nousu ei juuri näy kuluttajahinnassa, totesi Ruusunen.

Tariffikorotuspaineita aiheuttavat investointien lisäksi yleisen kustannustason nousu ja sähkön hinnan nousu.
- Häviösähkön osto on suurin yksittäinen kulumme. Kulutamme yhtä paljon sähköä kuin iso suomalainen kaupunki. Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428 Verkkopäivän tiedotustilaisuuden materiaali