ET julkisti sähköntuotantoskenaariot vuoteen 2030

Energiateollisuus on julkistanut Sähköntuotantoskenaariot vuoteen 2030. Selvityksen mukaan sähkön kysyntä Suomessa voidaan tyydyttää huomattavasti nykyistä alhaisemmin päästöin ja samalla kattaa poistuvan tuotantokapasiteetin vaje, päästä eroon tuontiriippuvuudesta ja parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Tämä edellyttää huomattavia investointeja sähkön tuotantoon ja niiden suuntaamista päästöttömiin tuotantomuotoihin. Sähköntuotantoskenaariot -selvityksessä on arvioitu, paljonko sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan Suomeen vuoteen 2030 mennessä. Tarpeen kasvun taustalla on lähinnä kolme tekijää. Ensinnäkin sähkön kysyntä kasvaa, vaikka hidastuen. Toiseksi Suomesta alkaa kiristyvän ympäristölainsäädännön vuoksi poistua ensi vuosikymmenellä merkittävä määrä vanhempaa tuotantokapasiteettia. Ja kolmanneksi Suomen on ryhdyttävä purkamaan Euroopan korkeimpiin kuuluvaa tuontiriippuvuuttaan, koska lähialueittemme kyky tuottaa Suomeen sähköä omassa huippukulutustilanteessamme heikkenee jatkossa merkittävästi.

Uuden kapasiteetin investointitarpeeksi arvioidaan vuoteen 2020 mennessä 5500 MW ja vuoteen 2030 mennessä 8400 MW.

Selvityksessä lähdetään siitä, että sekä uusiutuvan energian sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon potentiaali hyödynnetään maksimaalisesti. Vuonna 2030 tuotettaisiin sähköä tuulivoimalla 7,5 terawattituntia (TWh) ja vesivoimalla noin 3,5 TWh enemmän kuin nykyisin keskimääräisenä vesivuotena. Uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotannon määrä kasvaisi nykyisestä keskimääräisestä tasosta (23 TWh) 12,5 TWh eli yli 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvien osuus sähkönkulutuksesta nousisi samalla 27 prosentista 31 prosenttiin.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannon määrä olisi noin 8 TWh suurempi kuin nykyisin. Biopolttoaineen osuus kasvaisi merkittävästi. Näidenkin toimien jälkeen Suomi olisi sähkötehon osalta vuonna 2020 alijäämäinen noin 2500 MW ja vuonna 2030 jopa yli 4000 MW.

Sähkön tuotantoon tarvitaan siten huomattava määrä joko ydinvoimaa tai perinteistä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa lauhdevoimaa.

Sähköntuotanto omavaraiseksi ja päästöt alle puoleen

Perusskenaariossa Suomeen rakennettaisiin kaksi uutta ydinvoimayksikköä (2x1600MW) ja yksi kivihiileen perustuva lauhdevoimalaitos (700 MW). Näin saavutettaisiin omavaraisuus sähkötehon osalta. Suomesta tulisi sähkön hankinnan suhteen omavarainen. Selvityksen mukaan tuotettu sähkö mahtuisi hyvin markkinoille. Uusi kapasiteetti ei syrjäyttäisi sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.

Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt kääntyisivät laskuun uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman lisäämisen myötä. Hiilidioksidipäästöt olisivat vuonna 2030 lähes neljänneksen alhaisemmat kuin keskimääräiset toteutuneet päästöt 2000-luvulla. Ottamalla käyttöön hiilidioksidin talteenotto uusissa erillisen sähköntuotannon laitoksissa, olisivat päästöt selvästi alle puolet 2000-luvun tasosta. Hiilidioksidipäästöttömän sähköntuotannon osuus nousisi 80 prosenttiin ilman hiilidioksidin talteenottoa ja 85 prosenttiin, kun talteenotto otetaan huomioon. Myös rikin ja typen oksidien sekä pienhiukkasten päästöt vähenisivät selvästi.

Sähkönkulutuksen väheneminen alentaisi erillistuotannon tarvetta

Selvityksessä tarkasteltiin myös skenaariota, jossa sähkön kysynnän kasvu puolittuisi energiatehokkuuden lisääntymisen ja mahdollisen teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Tällöin sähkön kysyntä olisi TWh vuonna 2020 ja lähes 10 TWh vuonna 2030. Vastaavasti lämmön tarve sekä teollisuudessa että kaukolämmityksessä olisi alhaisempi ja pienentäisi samalla sähkön ja lämmön yhteistuotantoa noin yhden terawattitunnin.

Tässä skenaariossa erillisen sähkön tuotannon osalta uusien laitosten rakentamisen tarve siirtyisi myöhemmäksi ja myös vuotuinen tuotanto laskisi noin 3 TWh. Kotimaisen kysynnän aleneminen lisäisi sähkön nettovientiä terawattitunnin vuonna 2020 ja yli 5 TWh vuonna 2030.

Lähde: Energiateollisuus ry