;
29.7.1998 00.00
Lehdistötiedotteet

Suomalaisen sähkönsiirron kehityskaari esittäytyy Hämeenlinnassa

Ensi vuoden tammikuussa tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä kun Imatralta Turkuun johtava sähkönsiirron pääjohto saatettiin jännitteiseksi. Suomalaisen talouselämän valtasuoneksi usein nimetyn kansallisomaisuutemme kantaverkon historian voidaan hyvällä syyllä katsoa alkaneen juuri tästä hetkestä. Kantaverkon historiaa - ja voimansiirron historiaa yleisemminkin - esitellään juhlapäiväksi valmistuvassa näyttelyssä, jota parhaillaan rakennetaan museoksi kunnostettuun tilaan Hämeenlinnassa. Näyttelyn kokoaa viime syksynä perustettu Perinneyhdistys Elektra, Traditionsföreningen Elektra ry vahvana taustatukenaan Suomen Kantaverkko Oyj (Fingrid).

Hämeenlinnan museotiloihin tehdään perusnäyttely, johon kootaan voimansiirtoalan esineistöä ja kirjallisia sekä kuvallisia dokumentteja eri vuosikymmenten interiööreiksi. Ajallisesti edetään yli sadan vuoden taakse, ns. korkeajännitesiirron starttiin Salmin pitäjään, jossa Uuksunjoen voimalaitoksilta siirrettiin Pitkärannan rikastamolle sähkövoimaa 7800 voltin jännitteellä noin kahdeksan kilometrin matka.

Kokonaisuutena näyttely on kuvaus siitä miten sähkö löysi kuluttajansa teollisuudessa, julkisella sektorilla ja kotitalouksissa. Tämän kanssa rinnan kulkee kerronta teknisesti monimutkaisen ja laajan järjestelmän luomisesta vastaamaan kaikki ennakko-odotukset ylittäneen kulutuksen määrään.

Kantaverkko 70-vuotta teemanäyttely keskittyy erityisesti kantaverkon rakentamisen vaiheisiin aina sen alkulähteille saakka, eli siihen hetkeen kun eduskunta Imatra-hankkeensa yhteydessä teki kauaskantoisen päätöksen "asettaa valtion varoilla koko Etelä-Suomeen ulottuvat voimansiirtolaitteet". Tavoitteena on sekä valottaa niitä 1920-luvun taloudellisia, poliittisia ja teknisiä taustoja, joiden perusteella syntyi päätös Imatran voimalaitoksen rakentamisesta ja sen tuottaman sähkön siirtämisestä että näyttää kantaverkon historian huikea kehityskaari nykypäivään. Se nykypäivä on luvuilla ilmaistuna paljonpuhuva: Suomen vuotuinen sähkön kulutus on noin 75 TWh, eli 75 miljardia kilowattituntia. Tästä kulutuksesta valtaosa siirretään kantaverkon kautta, joka ulottuu "Hankoniemeltä Utsjoelle, länsirannikolta laulumaille". Yhteensä kantaverkon voimajohtoja on noin 13600 kilometriä.

Perinneyhdistys Elektra perustettiin viime syksynä. Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä yleistä tietämystä sähkön käytön merkityksestä kansantalouden, kulttuurin ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä säilyttää sähkötekniikan historiaan liittyvää esineistöä ja perinnetietoutta. Jo tähän mennessä yhdistys on onnistunut keräämään merkittävän kokoelman alan esineistöä ja erilaisia dokumentteja. Esimerkkinä SENERin eli entisen Sähkölaitosyhdistys r.y:n Elektran käyttöön luovuttama kokoelma, johon kuuluu noin kolmesataa nidettä käsittävä kirjasto, erilaisia mittareita ja koestuslaitteita sekä runsaasti valokuvia, videonauhoja ja vanhoja filmejä. Kaikkiaan kirjoja on tähän mennessä rekisteröity yli viisisataa, valokuvia lähes kaksituhatta, muuta esineistöä kolmisensataa. Esineistön joukossa ovat mm. Tervakoski Oy:n käytössä olleet kolme viime vuosisadan lopun tasavirtakonetta ja massiivisuudessaan huikea Teknillisen korkeakoulun käytössä ollut verkkomalli-simulaattori, jolla moni varhaisempina aikoina sähköinsinööriksi opiskellut muistaa Otaniemessä "pelanneensa". Myös yksittäiset henkilöt ovat kartuttaneet yhdistyksen kokoelmia esine- ja kuvalahjoituksin.

Keruutyö jatkuu edelleen. Museonäyttelyn täydentämiseksi Elektra kaipaa edelleen mm. kotitalouksissa käytettyjä sähköisiä kojeita ja laitteita, menneiden aikojen valaisimia, sisäasennuksissa käytettyjä tarvikkeita, mittareita, releitä jne. Interiööriä täydentämään haussa on lisäksi eri vuosikymmenille tyypillistä muuta esineistöä.

Lisätietoja:
Perinneyhdistys Elektra, Traditionsföreningen Elektra ry.
puheenjohtaja Pekka Niemi 030 395 4314, 0400 511 346
sihteeri Leni Lustre-Pere 030 395 5142, 0400 436 604